Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja elinikäiselle liikunnan ilolle

Liikkuva päiväkoti -toiminnan liikuntapalvelukoordinaattorit Milla Kiiski, Heidi Tattinen ja Jani Heinonen auttavat päiväkoteja luomaan liikuttavaa ja iloista arkea monin eri tavoin. Koko kaupungin kattavaa toimintaa toteutetaan ja kehitetään liikunnan ja varhaiskasvatuksen palvelualueiden yhteistyönä. Toiminnan tavoitteena on liikuntamyönteisen arjen edistäminen varhaiskasvatuksessa.

Leinelän päiväkodin liikunnan yhteyshenkilöt, varhaiskasvatuksen opettaja Ilona Puro ja lastenhoitaja Sari Honkanen sekä johtaja Hannele Tuominiemi, kokoontuivat koko porukan kanssa Liikkuva päiväkoti -toiminnan alussa yhteen pohtimaan, mitä päiväkodissa voitaisiin yhdessä tehdä päivittäisen liikunnan lisäämiseksi.

Turhista ja perusteettomista liikkumista rajoittavista säännöistä päätettiin luopua. Kaikkein vaikeimmalta muutoksessa tuntui aikuisten asenteiden muuttaminen, sillä se on hidasta ja vaatii sitoutumista, kokeilua, heittäytymistä ja yhteistä ymmärrystä.

– Aikuiset saattavat usein nähdä lapsen toiminnan riehumisena. Halusimme päästä pois turhista kielloista. Sen sijaan, että kieltäisimme lapsia juoksemasta, varommekin juoksevia lapsia, Ilona kertoo.

Jos lapset esimerkiksi haluavat leikkiä hippaa sisätiloissa, lähdetään ryhmässä yhdessä lasten kanssa pohtimaan, mitä pitäisi tehdä, jotta leikki olisi turvallisesti toteutettavissa.

– Lapset oppivat hahmottamaan tilaa ja ymmärtävät, mitä missäkin tilassa voi tehdä. Siten he osaavat pian tehdä järkeviä ratkaisuja itse, eikä aikuisen tarvitse aina erikseen luoda puitteita turvalliselle liikkumiselle, Sari pohtii.

Turvallisesti kokeillen ja oppien

Hannele kertoo käyneensä Liikkuva päiväkoti -toiminnan mukana Norjassa tutustumassa ulkopäiväkotitoimintaan. Sieltä tarttui mukaan mielenkiintoinen turvallisuuteen liittyvä termi ”riskikasvatus”.

– Turvallisuus on todella tärkeä asia ja sitä tulee päiväkodissa miettiä tarkoin. Turvallisuuden nojalla kielletään kuitenkin paljon asioita, joista olisi itse asiassa hyötyä lasten kehitykselle. Esimerkiksi metsässä liikuttaessa motoriikka kehittyy, sillä maasto on epätasaista, Hannele kertoo.

Aikuisen läsnäolo liikkumistilanteissa mahdollistaa leikin kehittymisen ja turvallisen liikkumisen. Hannelen mielestä on tärkeää, että lapsi pääsee kokeilemaan ja yrittämään asioita itse.

– Meidän pihamme säännöissä lukee, että jos lapsi pääsee kiipeämään itse esimerkiksi kivelle tai leikkimökin katolle, hän saa sen tehdä ja aikuinen on vierellä tukena ja apuna. Mutta aikuinen ei nosta pientä lasta minnekään, mistä hän ei vielä itse pääse pois, korostaa Hannele.

Jokaiselle mieleistä liikuntaa

Päiväkodissa käytetään lattiateippauksia pyöräilyratojen ja autoteiden tekemiseen. Käytävillä on mahdollista pelata jalkapalloa, liikkua sisäpyörillä ja potkulaudoilla tai vaikka keppihevosilla. Ryhmätiloissa on trampoliineja, ja nyrkkeilysäkkikin löytyy yhdestä huoneesta. Henkilöstön ajatuksena oli, että lapset voivat liikkua joka päivä sekä sisällä että ulkona.

– Olemme paljon puhuneet siitä, että liikunta ei saa aina olla pelkästään sählyä ja jalkapalloa vaan myös esimerkiksi tanssia ja telinevoimistelua, jotta jokainen lapsi löytää mieleisensä lajin ja pääsee loistamaan. Tavoitteena on, että lapsi liikkuu vähintään kolme tuntia päivässä, suuren osan päiväkodissa, mutta myös kotona, Hannele huomauttaa.

Ilonan mukaan liikunta ei saisi olla liian suorituskeskeistä vaan osallistuminen ja ilo on tärkeintä.

– Kehu ja kannustus on tärkeää lapselle. Liikuntaa voi myös lisätä lapsen mielenkiinnon kohteisiin, esimerkiksi jos matikka on mieleistä, voidaankin hyppiä nopan luvun mukaan, Ilona vinkkaa.

Lasten liikunnan määrä lisääntyy jo sillä, että aikuiset ovat sitoutuneita liikuntaan ja liikkuvat mukana. Kaikki siirtymät päiväkodissa tehdään lasten kanssa eri tavalla liikkuen ja odotuksissa on usein joku liikuntaleikki, pelkkää jonottamista vältetään.  

– Aikuisen heittäytyminen kannustaa varsinkin luontaisesti arempia lapsia kokeilemaan erilaisia tapoja liikkua. Seuraamme vähemmän liikkuvia lapsia ja rohkaisemme erityisesti heitä liikkumaan, Sari sanoo.

Päiväkodin henkilöstö innostui liikunnasta niin paljon, että yhtenä päivänä viikossa jokainen tiimi vuorollaan veti jumppaa muille tiimeille ennen koronapandemiaa. Lisäksi heillä on ollut yhteisiä kahvakuulatreenejä ja sählypelejä.  

Liikkumisen mahdollistaminen vaatii vain vähän mielikuvitusta

Liikkuva päiväkoti -toiminnassa on valtava repertuaari liikuntavälineitä, mitä päiväkodit voivat lainata. Leinelässä on lainattu muun muassa jo suksia, jotka tulivat uutena valikoimaan. Kerran heillä oli myös lainassa jättimäinen pomppupatja. 

– Eihän se välineitä tai tietynlaista tilaa vaadi, että lapsi pääsee liikkumaan, mutta vaatii tietysti meiltä aikuisilta vähän enemmän mielikuvitusta, Sari nauraa.

Päiväkotia ympäröi hyvät maastot, puistot ja metsät. Metsäretkiä tehdään kaikissa ryhmissä viikoittain ja talvisin käydään luistelemassa. Lähellä ovat myös esimerkiksi jäähalli, uimahalli, urheiluhalli ja yleisurheilukenttä. Lähialueet ovat päiväkodin oppimisympäristöjä.

– Talvisin pidämme talviolympialaisia, keväällä järjestämme perheiden kanssa yhdessä liikuntapäivän ja syksyllä osallistumme jalkapalloturnaukseen. Teemme paljon yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa. On ollut todella kivaa, kun liikuntakoordinaattorit ovat olleet työhyvinvointi-illoissamme ideoimassa kanssamme liikunta-aktiviteetteja, Hannele iloitsee.