Hyvä Vantaa tehdään yhdessä ikäihmisten kanssa
Vantaalla asuu noin 40 000 yli 65-vuotiasta ihmistä. Ikäihmisten määrä kasvaa koko ajan.
Vanhusneuvoston varapuheenjohtaja Risto Pyhältö Tikkurilan seurakunnan kahvilassa. Kuvaaja: Ann-Mari Berlin
Eläkeläisillä on Vantaalla monta vahvaa valtakunnallista etujärjestöä. Noin vuosi sitten perustettiin Vantaalle kaikkien eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelin ELVA. ELVAan kuuluu 22 Vantaalla toimivaa eläkeläisyhdistystä. Yhdistyksissä on yhteensä vajaa 5 000 jäsentä. ELVAn tehtävänä on välittää tietoa kaupungille, miten kaupungin ratkaisut näkyvät ikäihmisten arjessa.
Ikäystävällisessä kaupungissa palvelujen lisäksi myös ympäristö on toimiva. Siellä on helppo liikkua, julkinen liikenne toimii ja on viihtyisiä paikkoja, joissa voi tavata muita ihmisiä. Ikäihmisillä pitää myös olla mahdollisuus vaikuttaa oman asuinalueensa asioihin.
Vantaalla toimii vanhusneuvosto, jonka jäsenistä osa on valittu poliittisin perustein edellisten kuntavaalien tulosten perusteella ja osa jäsenistöstä edustaa eri eläkeläisjärjestöjä. Kaikki jäsenet ovat ikäihmisiä ja ovat useimmiten jäseniä jossakin eläkeläisjärjestössä. Vanhusneuvosto seuraa kaupungin päätöksiä ja pohtii miten päätökset vaikuttavat ikäihmisiin. Vanhusneuvosto saa jäseniltään ja heidän edustamiltaan yhdistyksiltä tietoa mitä eri puolilla Vantaata tapahtuu.
Ikäihmiset mukaan suunnitteluun
Sekä vanhusneuvosto että ELVA haluavat, että ikäihmisiä kuunnellaan ja he pääsevät mukaan jo siinä vaiheessa, kun kaupungissa suunnitellaan ja valmistellaan päätöksiä.
-Silloin voimme vielä vaikuttaa, sanoo vanhusneuvoston varapuheenjohtaja Risto Pyhältö.
Hän kannustaa ikäihmisiä kertomaan omista kokemuksistaan ja tekemään ehdotuksia, miten asioita voi kehittää. Omat eläkeläisyhdistykset tai suorat yhteydet vanhusneuvoston jäseniin ovat vaihtoehtoisia kanavia viestin välittämiseen, hän opastaa.
Turvallisuus on tärkeää
Kaupungissa pitää olla mahdollisuus liikkua itsenäisesti, helposti ja turvallisesti mahdollisimman pitkään. Kulkureittien, pysäkkien, puistojen ja yleisten tilojen pitää olla esteettömiä ja niiden tulee olla helppoja käyttää erilaisissa elämäntilanteissa.
Esimerkkinä voi mainita, että Vantaa haluaa tehdä puistoista sellaisia, että myös ikäihmisten on helppo käyttää niitä. Vantaalla kunnostetaan vuosien 2026–2030 aikana useampia puistoja tai niiden osia aiempaa ikäystävällisemmiksi. Jokaisen puiston pitäisi olla ikäihmiselle sopiva ja sijaita niin, että hänellä on lyhyt matka puistoon, Pyhältö sanoo. Selkeä ympäristö helpottaa liikkumista ja tekee ikäihmisen olosta turvallisemman.
Tapaamispaikkoja tarvitaan
Yhteiset tilat ja mahdollisuus harrastuksiin ovat monelle ikäihmiselle tärkeitä. ELVA on kertonut kaupungille, että Vantaalla tarvitaan lisää paikkoja, joissa ihmiset voivat tavata toisiaan. Kaupunki ja järjestöt ovat etsineet yhdessä sopivia tiloja. Uusia tiloja on saatu käyttöön esimerkiksi Hakunilassa ja Tikkurilassa. Työtä tarvitaan kuitenkin vielä. Järjestöt toivovat etenkin isompia tiloja, joihin mahtuu enemmän ihmisiä. He toivovat myös saavansa paremmin tietoa vapaista tiloista.
Esimerkiksi Myyrmäessä järjestetään yhdistysten toimesta luentoja, seniorielokuvia ja muuta toimintaa alueen ikäihmisille. Tällainen toiminta on tärkeää etenkin niille ikäihmisille, jotka käyvät nykyään vähän kodin ulkopuolella, Pyhältö kertoo.
Joukkoliikenne helpottaa arkea
Monet eläkeläiset käyttävät joukkoliikennettä. Julkisen liikenteen toimivuus vaikuttaa monen mahdollisuuksiin käydä kaupassa, hoitaa muita asioita, harrastaa ja tavata läheisiä.
Eläkeläiset ovat kertoneet kaupungille mielipiteitään julkisen liikenteen käytöstään. He ovat kertoneet muun muassa lippujen hinnoista, pysäkkien sijainneista ja niiden etäisyyksistä toisistaan. Myös lisääntyneet vaihdot bussista junaan tai toiseen bussiin aiheuttavat hankaluuksia. Ikäihmiset toivovat, että heidän kokemuksiaan hyödynnetään, kun joukkoliikennettä parannetaan.
Kaupungin palveluja pitää olla helppo käyttää
Kaupunki tarjoaa nykyään paljon palveluita digitaalisessa muodossa. Kaikilla ei kuitenkaan ole tietokonetta tai älypuhelinta. Kaikki eivät myöskään osaa käyttää digitaalisia palveluja. Siksi kaupungin palveluja saa myös perinteisillä tavoilla.
Digituki on ollut yksi vuoden 2026 teemoista. Kaupungin tarjoama digituki auttaa ihmisiä käyttämään sähköisiä työkaluja. Kaupungin lisäksi järjestöt ja yhdistykset ovat järjestäneet tilaisuuksia, joissa ihmiset ovat voineet opetella digipalveluiden käyttöä.
Ikäihmiset eivät halua olla vain kaupungin palveluiden käyttäjiä, vaan he haluavat myös osallistua aktiivisesti kaupungin asioihin ja vaikuttaa siihen, millainen Vantaa on elää ja asua. Heillä on paljon kokemusta, jota voidaan hyödyntää kaupungin suunnittelussa ja kehittämisessä.
Kun ikäihmisten tarpeet otetaan huomioon, siitä hyötyvät myös monet muut ihmiset.
– Hyvät ratkaisut tekevät arjesta helpompaa ja turvallisempaa meille kaikille, Pyhältö sanoo.