Vantaa kotikaupunkina merkitsee monelle luonnonläheistä asuinympäristöä ja mainettaan parempaa paikkaa

Kyselyllä selvitettiin vantaalaisten tyytyväisyyttä omaan asuntoonsa sekä asuinalueeseensa ja sen palveluihin. Asukkaiden näkemyksiä hyödynnetään Vantaan palvelujen suunnittelussa ja kaupunkiympäristön kehittämisessä.

Asukastyytyväisyyden seuranta asukasbarometrillä on yksi mittareista, joilla seurataan Vantaan kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista. Tavoitteena oli tyytyväisyyden nousu vuoden 2020 asukasbarometristä. Asuinalueeseensa tyytyväisten osuus (78 %) on hieman laskenut edellisestä asukasbarometristä (81 %), joten tavoite ei toteutunut.

– Tyytyväisyydessä omaan asuinalueeseen on pientä vaihtelua suuralueittain sekä vastaajan kielen ja talotyypin mukaan. Erot tyytyväisyydessä eri väestöryhmien ja alueiden välillä ovat edelleen kuitenkin melko pieniä, eikä tyytymättömyys ole vahvasti kasaantunut tietyille alueille tai väestöryhmille”, kertoo Vantaan asumisen erityisasiantuntija Elina Taipale.

Viihtyvyyttä luoviksi tekijöiksi koettiin erityisesti sijainti ja liikenneyhteydet, rauhallisuus ja turvallisuus sekä ympäröivä luonto.  

Tikkurilan, Myyrmäen, Hakunilan ja Kivistön suuralueilla viihtyvyystekijöiksi nousivat erityisesti alueen sijainti ja liikenneyhteydet. Aviapoliksen ja Koivukylän suuralueilla viihtyvyyttä lisääviksi asioiksi mainittiin erityisesti rauhallisuus ja turvallisuus, ja Korson suuralueella ympäröivä luonto.

Viihtyvyyttä laskivat sosiaaliset häiriöt ja turvattomuus, pysäköintipaikkojen puute sekä liikenteen aiheuttama melu ja turvattomuus. Sosiaaliset häiriöt ja turvattomuus ovat yleistyneet edellisen asukasbarometrin tuloksiin verrattuna. Eniten häiriöt nousivat esiin Myyrmäen ja Kivistön suuralueilla, pysäköintipaikkojen puute Kivistön suuralueella. Liikenteen melu häiritsi eniten Tikkurilan ja Aviapoliksen suuralueilla.

Vantaa kotikaupunkina merkitsee silti kyselyn mukaan monelle turvaa, rauhallista ja luonnonläheistä asuinympäristöä sekä mainettaan parempaa paikkaa.

Monipuoliselle asumiselle kysyntää

Kaikenlaisille talotyypeille on asukasbarometrin mukaan kysyntää. Vastaajista 38 prosenttia haluaisi asua tulevaisuudessa omakotitalossa, 29 prosenttia kerrostalossa, 18 prosenttia rivitalossa ja kuusi prosenttia paritalossa. Merkittävin muutos on tapahtunut toiveissa asua paritalossa, sillä vuoden 2020 tuloksissa paritalossa ilmoitti haluavansa asua vain kaksi prosenttia vastaajista. Vastaavasti sekä omakoti- että kerrostaloasumisen suosio on hieman vähentynyt.

Valtaosa vantaalaisista, 74 prosenttia, toivoo asuvansa tulevaisuudessa omistusasunnossa. Määrä on kuitenkin laskenut edelliseen tutkimukseen nähden kuusi prosenttiyksikköä. Vuonna 2020 vielä 80 prosenttia ilmoitti haluavansa asua omistusasunnossa. Englanniksi kyselyyn vastanneiden keskuudessa omistusasumisen suosio on selvästi muita matalampi. Heistä vain 60 prosenttia toivoo asuvansa omistusasunnossa.

Luonto on lähellä ja tärkeä

Virkistys- ja ulkoilualueiden saavutettavuutta omalta asuinalueelta pidettiin keskimäärin hyvänä koko kaupungissa. Puistot ja lähimetsät koettiin erittäin tärkeiksi.

Tyytyväisimpiä puistojen ja ulkoilualueiden saavutettavuuteen oltiin Myyrmäen suuralueella. Korson suuralueella taas oltiin kaupungin tyytyväisimpiä lähimetsien saavutettavuuteen. Korsossa 93 prosenttia vastaajista koki lähimetsät melko hyvin tai hyvin saavutettaviksi omalta asuinalueeltaan.

Rakennetut liikuntapaikat koettiin parhaiten saavutettaviksi Hakunilassa (tyytyväisiä saavutettavuuteen 80 prosenttia vastaajista), ja huonoiten Kivistössä (61 %) ja Koivukylässä (64 %).

Kysely lähetettiin satunnaisotannalla 2 200 vantaalaiselle. Vastauksia saatiin yhteensä 635 ja vastausprosentiksi muodostui 29.  Asukasbarometri toteutettiin kolmatta kertaa. Aiemmat kyselyt on toteutettu vuosina 2018 ja 2020.