Vantaalaiset käyttävät kirjastoa ahkerasti - kirjastoilla huippuvuosi 2024
Kirjastot ovat vuodesta toiseen pärjänneet erityisen hyvin kuntien palvelukyselyissä. Entä mitä kirjaston tilastot kertovat tämän hetken trendeistä? Vantaan kirjastoissa suunta näyttää olevan selkeästi ylöspäin.
Äskettäin valmistuneet Vantaan kirjastojen tilastot vuodelta 2024 osoittavat 10 % kävijämäärien kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Kävijämäärät ovat kasvaneet joka vuosi tasaisesti korona-ajan aallonpohjasta – tosin vuoden 2019 tasolle ei aivan vielä ole päästy.
Entistä useampi vantaalainen käyttää kirjastoa
Kirjaston rekisteröimien uusien asiakkaiden määrä on vuoteen 2023 verrattuna kasvanut 12 %. Vuoteen 2019 verrattuna uusia asiakkaita on 32 % enemmän. Kokoelmien lainaus nousi 8 %. Lainauksen kasvu jakautuu suhteellisen tasaisesti aikuisten ja lasten aineiston kesken.
− Kasvaneet käyttöluvut kertovat, että Vantaan kirjastoissa on tehty oikeita asioita. Erityisen tärkeää on uusien asiakkaiden kasvava määrä. Kirjastojen ammattilaiset pohtivat jatkuvasti keinoja tavoittaa uusia asiakkaita, kertoo maaliskuussa Vantaan kirjastopalveluiden päällikkönä aloittanut Rauha Maarno.
Muutkin tunnusluvut kertovat myönteisiä asioita kirjaston toiminnasta. Aukiolotunneissa on tapahtunut 6% kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Asiakastapahtumien määrä on kasvanut 34 % ja kävijöiden määrässä kasvua oli 11%. Kirjaston tapahtumat järjestetään useimmiten omissa tiloissa, etätapahtumien osuus on supistunut kolmeen prosenttiin. Luvut kertovat tarpeesta kokoontua yhteen kokemaan livetapahtumien ainutlaatuista tunnelmaa.
Lukemattomia syitä tulla kirjastoon
Tilastot kertovat onnistumisista. Vantaan kirjastojen keskeinen päämäärä, lukemisen edistäminen, näkyy lainausluvuissa. Lukemista edistetään vauvasta vaariin.
− Ennakoimme kasvua kirjastopalvelujen käytössä myös jatkossa. On tärkeää, että kirjastojen tilat ja palvelut kehittyvät edelleen ja vastaavat kasvavaan kysyntään. Lukemisen kulttuurin tukeminen on kirjastojen jatkuvaa työtä. Vantaalla lukutaitotyö on erityisen tärkeää, koska väestö on monikielinen. Kirjasto vahvistaa mahdollisuuksia oppia suomen kieltä ja toisaalta ylläpitää omaa kieli- ja kulttuuritaustaa, kertoo Maarno.
Kirjastosta löytyykin jo vauva- ja taaperoikäisten käteen sopiva kirja, jota voi ensin vaikka maistella. Myöhemmin samat taaperot pääsevät satutunneille, osallistuvat kirjavinkkaustuokioihin, lukevat lukukoiralle tai oppivat medialukutaitoa kirjaston järjestämissä tapahtumissa.
Lukupiirit, kirjanäyttelyt, kielikahvilat ja suomen kielen opiskeluryhmät tuovat kirjallisuuden elämykset tai tiedon lähelle aikuisia. Vantaalaiset ovat löytäneet myös kirjaston esinelainauksen. Sen kasvava suosio osoittaa, että aina ei tarvitse omistaa, vaan porakoneen voi lainata kirjastosta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää yhdessä aluehallintovirastojen kanssa joka vuosi tilastotietoa yleisistä kirjastoista.
Kirjastojen aukioloajat ja lukusuosituksia löydät Helmet.fi-palvelusivustolta.
