Koivukylän päiväkodin tutkimukset valmiit / Tiedote 7.4.2026

Tutkimusten sisältönä on ollut pintakosteuskartoitus, tarkentavat kosteusmittaukset, viiltokosteusmittaukset, lattiatasoitteen VOC-materiaalinäytteet ja merkkiainekokeiden avulla tiiveyden selvitys. Lisäksi alapohjaa ja yläpohjatilaa, sekä vesikattoa on katselmoitu. Suurimmat sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät ovat alapohjan ryömintätilasta paikoitellen ja ajoittain tulevat ilmavuodot, lattiakaivoista tulevat viemärinhajut, sekä ilmanvaihtojärjestelmässä olevat epäpuhtaudet. Mahdollisesti myös puurakenteista johtuvat päästöt (puun haju) voivat vaikuttaa sisäilman laatuun. 

Alapohjat ovat alapuolelta tuuletettuja ontelolaattarakenteita, osin myös on maanvaraista rakennetta. Pintakosteuskartoituksessa havaittiin viitteitä kohonneesta pintakosteudesta, mutta tarkentavissa kosteusmittauksissa ei kuitenkaan havaittu liian korkeita kosteuksia. Ryömintätila on siisti ja tuulettuu riittävästi.

Alapohjan rakenteessa todettiin kuitenkin sekä pienempiä että suurempia ilmavuotoja alapohjan ryömintätilasta sisätilaan kantavien väliseinäliittymien kohdalla. Ryömintätila on paine-eromittausten mukaan ajoittain ylipaineessa, jolloin ilmavuotojen kautta voi päästä hajuja ja epäpuhtauksia sisätilaan ilmavuotoina epätiiveyskohdista. Alakerran alueella olikin havaittavissa poikkeavaa hajua paikoitellen. Alapohjan epätiiveys ja ryömintätiloista ilmavuodot voivat heikentää sisäilman laatua. 

Välipohjiin tehtiin kosteusmittauksia ja selvitettiin VOC-pitoisuutta materiaalikerroksissa. Välipohjat ovat ontelolaattarakenteita, CLT-puumateriaaleja ja betonirakennetta. Välipohjarakenteissa ei havaittu suurempia puutteita tai vaurioita, rakenteet toimivat kosteusteknisesti. 

Lattian pintamateriaaleista ja sisäilmasta tehtiin VOC-mittauksia (kemialliset yhdisteet). Materiaalien VOC-mittauksissa havaittiin kohonneita pitoisuuksia: TTL:n viitearvot ylittyvät, mutta asumisterveysasetuksen toimenpideraja-arvot eivät ylity. Mittauksissa havaittiin kohonneita pitoisuuksia puumateriaaleihin ja pesuaineisiin liittyvistä yhdisteistä. Hirsirakenteista on ilmeisesti puun hajut imeytyneet myös lattian tasoitteeseen rakennusvaiheessa, josta ne pääsevät tuulettumaan sisäilmaan vähitellen. Sisäilman VOC-mittauksissa havaittiin myös kohonneita pitoisuuksia kemiallisia yhdisteitä, mutta ei asumisterveysasetuksen toimenpiderajojen ylityksiä. Kohonneita pitoisuuksia löydettiin ilmasta vastaavasti myös puumateriaaleihin ja pesuaineisiin viittaavissa yhdisteissä. Päätelmänä on, että hirsirakenne tuottaa edelleen korkeahkoa määrää VOC-yhdisteitä (terpeenit, pineenit), jotka aistitaan puun hajuna, tai osa voi olla peräisin myös lattiatasoitteeseen imeytyneistä ja sieltä vapautuvista yhdisteistä. Puun hajujen tuotto on tavallista puurakenteissa, mutta oletettavasti vuosien aikana puun haju laimenee yhdisteiden tuulettuessa pois. Herkimmät voivat kokea nämä yhdisteet kuitenkin häiritsevänä. VOC-mittauksissa havaitut pesuaineisiin viittaavat yhdisteet voivat johtua käytetyistä pesuaineista, tosin Vantaan kaupungin yleisohjeena on käyttää siivouksessa mahdollisimman hajusteettomia pesuaineita.

Ulkoseinärakenteita mitattiin pintakosteuskartoituksen ja merkkiainekokeiden avulla. Ulkoseinät ovat pääosin hirsirakenteisia, alaosastaan harkkorakenteisia. Seinärakenteet ovat kosteusteknisesti toimivia ja pinnat siistejä. Maanvastaisten seinärakenteiden läpi ei havaittu epätiiveyttä merkkiainekokeissa. Väliseinärakenteissa ei havaittu puutteita tarkasteluissa. 

Yläpohjia ja vesikattoja tarkasteltiin aistinvaraisesti, yläpohjatila tuulettuu riittävästi ja vesikatolla ei havaittu puutteita. 

Sisäilman olosuhteita tarkasteltiin jatkuvatoimisten olosuhdemittausten avulla. Sisäilman kosteuslisä on vähäistä. Sisäilman ja ulkoilman välinen paine-ero vaihtelee lievän yli- ja alipaineen välillä. Ryömintätila on vaihdellen yli- ja alipaineinen sisätiloihin nähden. Ryömintätilan tulisi olla sisätiloihin nähden jatkuvasti alipaineinen, jotta ilmavirtaukset ja niiden mukana kulkeutuva maaperän haju pysyisivät hallinnassa.  Sisälämpötilat nousevat hellejaksolla käytönaikana korkeaksi, mikä heikentää tilojen viihtyvyyttä. Hiilidioksidipitoisuudet pysyvät tilojen henkilökuormituksen aikana matalina. 

Tasopintojen, ripustettujen alakattojen ja tuloilmakanaviston puhtaustasoa ja epäpuhtauslähteitä tutkittiin aistinvaraistesti tasopintojen pyyhintäpölynäytteiden (4 kpl) ja tuloilmakanavien pyyhintäpölynäytteiden (4 kpl) avulla. Kuitulähteitä ei havaittu sisätiloissa. Tasopinnoilla todettiin päiväkotiympäristölle tyypillistä pölyä ja rakennuspölyä sekä niukasti kuituja. Tuloilmakanavistossa todettiin myös erityyppisiä pölyjä ja hieman kuituja. Tarkkaa syytä tuloilmakanaviston kuiduille ei löytynyt.

Sisätiloissa on havaittavissa uusille materiaaleille ominaisia hajuja, puun hajua ja paikoitellen maaperän hajua. Viemärinhajua havaittiin myös paikoitellen, haju johtuu lattiakaivojen hajulukkojen kuivumisesta. Hajut pääsevät kulkeutumaan käytäville ja yleisiin tiloihin. 

Yksittäisenä havaintoja kahdessa wc-tilassa 144 ja 241 todettiin tukkeutuneet lattiakaivot. 

Tulevat toimenpiteet

Ilmanvaihdon kanaviston puhdistustarvetta selvitellään. Ilmanvaihdon ja pintojen kuitupitoisuutta selvitetään vielä muutaman kuitulisämittauksen avulla. 

Sisäilman ja pintojen VOC-pitoisuudet pitäisi tuulettua ajallaan pois, mutta tilannetta vielä selvitellään tarvittaessa lisämittausten avulla kevään ja kesän aikana. 

Alapohjan ryömintätilan liitoskohtien sekä ryömintätilan tarkastusluukkujen tiivistysten aikataulutusta selvitetään. Alapohjatilan alipaineistusta parannetaan, tämä estää jo osaltaan ryömintätilasta tulevia ilmavuotoja ja ryömintätilasta tulevia hajuja. 

Yläpohjan tiiveyttä valmistetaan vielä erikseen kevätkaudella muutaman lisämittauksen avulla. 

Jos tiloissa esiintyy viemärinhajua ja haju ei lähde laskemalla vettä lattiakaivoon, näistä pyydetään ilmoittamaan välittömästi huoltoon. 

Lisätietoja:

sisailma@vantaa.fi