Kuusikon koulun ajankohtaista sisäilmasta / Tiedote 21.10.2024

Tilassa 141 on kuitenkin havaittu poikkeavaa rakennusmateriaaliperäistä hajua, jonka syytä on selvitetty. Tutkimuksessa ei todettu rakenteellisia ongelmia. Tilan lattiamateriaaleista on haihtunut sisäilmaan kemiallisia yhdisteitä, mutta niiden pitoisuus sisäilmassa on ollut pieni.

Syyslomaviikon aikana tilasta 141 poistettiin lattiapäällyste, tekstiilipalamatto. Tekstiilipalamaton poistuttua myös tilan hajumaailma asettui tavanomaiseksi. Vaikuttaisi siltä, että hajun lähde on ollut tuo lattiapäällyste, vaikka kesän tutkimuksissa pitoisuudet sisäilmassa ja materiaalissa eivät olleetkaan kovin suuria. Joidenkin yhdisteiden hajukynnys voi olla varsin alhainen. Tilannetta luokassa seurataan uuden lattian pintamateriaalin asentamisen jälkeen. Mikäli hajuhaitta poistuu tällä toimenpiteellä, vastaavia korjauksia tullaan tekemään muissakin kesän 2023 aikana korjatuissa tiloissa. Näissä tiloissa on käytetty samaa tekstiilipalamattoa, ja niissä kaikissa on aistittu samaa hajua miedompana. Kesän 2024 korjauksissa käytettiin erilaista tekstiilipalamattoa, eikä näissä tiloissa poikkeavaa hajua ole aistittu.

Syyslomaviikon aikana koko vanhan osan ilmanvaihto on säädetty. Säädön onnistumista voidaan seurata rakennuksessa olevan olosuhdeseurannan avulla. 

Ruokalan meluisuutta pyritään korjaamaan lisäämällä tilaan ääntä vaimentavia akustiikkalevyjä.

Tutkimuksen tuloksista tarkemmin

Kesän 2024 alussa koulun vanhalla osalla tehtiin tutkimuksia, joiden tarkoituksena oli selvittää luokkatilassa 141 ja sen viereisellä käytävällä 135 havaittuja poikkeavia hajuja.

Tila 141

Luokkatilaa 141 korjattiin kesällä 2023. Tilassa on todettu korjauksen jälkeen poikkeavaa hajua. Haju viittaa uusiin rakennusmateriaaleihin ja sen aiheuttajaa on kesän aikana selvitetty tutkimuksin tässä luokassa ja sitä ympäröivissä tiloissa. 

Tutkimustulosten perusteella lattiamateriaaleista haihtuu orgaanisia yhdisteitä huoneilmaan, ja materiaalien yhdisteet näkyvät myös pieninä pitoisuuksina sisäilmasta otetuissa näytteissä. Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet ovat kuitenkin pieniä eikä viitearvot tai toimenpiderajat ylity. Kuitenkin tilassa 141 (TVOC 50 µg/m³) on suurempi pitoisuus yhdisteitä kuin mitä vertailutilassa 140 (TVOC 22 µg/m³). Pienistä pitoisuuksista huolimatta vaikuttaisi siltä, että hajun lähde on ollut lattiamateriaali, sillä materiaalin poistamisen jälkeen haju poistui tilasta (syysloma 2024).

Painesuhteita seurattiin myös kesällä tilojen välillä sekä ulkoilmaan nähden. Tila 141 on alipaineinen ulkoilmaan ja käytävään nähden, jolloin ilmavirtauksia käytävältä 135 on voinut tulla luokkatilaan.

Käytävä 135

Vanhan rakennusosan käytävällä 135 on aistittu mikrobiperäistä hajua. Käytävällä on mm. luokkatila 141. Tutkimuksessa todettiin, että yläpohjarakenteessa on avonainen ilmanvaihtokanava, josta on ollut ilmayhteys ullakkotilaan. Mikrobiperäisen hajun syy käytävällä johtui todennäköisesti ullakkotilasta tulevista ilmavirtauksista. Lisäksi havaittiin, että käytävän alueella olevaa liikuntasaumaa ei ollut tiivistetty ilmatiiviisti. Myös ulko-oven isojen ikkunapintojen alapuolisiin seinäosuuksiin on voinut päästä kosteutta. Siten hajua on voinut kulkeutua alueelle myös alapohjan alapuolisesta maaperästä epätiiviin ulkoseinä-lattialiittymän tai liikuntasauman kautta. Nämä havainnot on jo huomioitu kesän 2024 aikana korjauksissa ts. ne eivät enää aiheuta hajuhaittaa käytävään. 

Olosuhdeseurannan tuloksia

Kouluun asennettiin helmikuussa mittalaitteita, jotka keräävät tietoa sisäilman olosuhteista. Mittalaitteet seuraavat sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa, jonka avulla saadaan tietoa ilmanvaihdon toiminnasta ja tasapainosta. Keväällä useampi tila oli voimakkaan alipaineinen ulkoilmaan nähden. Tilannetta saatiin paremmaksi keväällä ilmanvaihtoa säätämällä. Nyt kun kesällä rakenteiden ilmatiiveyttä on jälleen uusissa tiloissa parannettu, oli tarve säätää ilmanvaihtoa uudelleen. Syksyn aikana suurin osa tiloista on ollut joko varsin hyvin tasapainossa tai hieman ylipaineisia ulkoilmaan nähden, mutta yksittäiset tilat ovat myös edelleen alipaineisia ulkoilmaan nähden. Ilmanvaihdon säädön vaikutusta seurataan näiden jatkuvatoimisten mittausten avulla.

Mittalaitteiden avulla saadaan tietoa myös sisäilman hiilidioksidipitoisuudesta ja lämpötilasta. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus on pysynyt pääosin hyvällä tasolla, mikä kertoo siitä, että ilmanvaihto riittää nykyiselle käyttäjämäärälle. Mitatut maksimipitoisuudet ovat tyypillisesti luokkaa 1100 ppm, mutta yksittäisissä uuden rakennusosan luokkatiloissa pitoisuus on noussut hetkellisesti tätä korkeammaksi. Asumisterveysasetuksen toimenpideraja 1550 ppm ei kuitenkaan ole ylittynyt. Sisälämpötila on lukuvuoden alkaessa vaihdellut pääosin välillä 20…26 astetta, mikä on hyvä taso. 

Lisätietoa: sisailma@vantaa.fi