Pyymosan lehto
Esittely
Suojelualue on jyrkästi länteen viettävässä rinteessä. Sen yläosassa on pieniä avokallioalueita. Niitä reunustavat kuusivaltaiset kangasmetsät ja lehdot.
Suojelualueella on paikoin huomattavan paljon lahopuuta, erityisesti tuulen kaatamia kuusia.
Jyrkässä rinteessä virtaa noroja, joiden norouomat ovat ajan saatossa uurtaneet syvälle lehdon maaperään.
Lehdossa kasvaa yksittäisiä metsälehmuksia ja alueen koilliskulmauksessa on laajoja lehtosinijuurikasvustoja. Länteen viettävällä rinteellä kasvaa pähkinäpensaiden katveessa muun muassa sini- ja valkovuokkoja, metsäorvokkeja, imiköitä ja lehtoleinikkejä. Harvinaisempia kasveja ovat valkolehdokki ja valtakunnallisesti uhanlainen hirvenkello.
Hirvenkello
Pyymosan lehto on arvokas alue suuren lahopuustomäärän vuoksi.
Eläimiä alueella
Alueella on paljon lintuja, kuten tikkoja, puukiipijöitä ja rastaita. Petolinnuista varmimmin voi nähdä hiiri-, mehiläis-, kana- tai varpushaukan.
Valkohäntäkauriit viihtyvät lehtometsässä.
Nilviäisistä voidaan mainita kaksihammaskotilo, isosarvikotilo ja hentoharjaetana.
Luonnonsuojelun perusteet
Pyymosan lehto kuuluu valtakunnalliseen lehtojen suojeluohjelmaan ja Natura -verkostoon.
Sijainti ja saapuminen
Pyymosan lehto sijaitsee Petikon ja Herukkaojan välissä.
Alueella liikkuminen
Pyymosan lehdossa on polkuja, jotka yhdistyvät esimerkiksi Petikon ulkoilualueeseen. Maasto on vaikeakulkuista tiheän kasvillisuuden ja lahopuuston vuoksi.