Furumossen-Tuomelan luonnonsuojelualue
Esittely
Furumossen on ojitettu kohosuo, jonka keskiosa on kuivahkoa isovarpurämettä. Sitä reunustavat laajat tiheäpuustoiset mustikkakorpialueet ja kapeat ruohokorpivyöhykkeet.
Tuomelan tammimetsässä kasvaa suuria tammia ja pähkinäpensaita. Lehdoissa on jalopuiden lisäksi koivikkoa, kuusivaltaista kangasmetsää ja kalliomännikköä. Lisäksi alueella on haapoja, lehmuksia, koivuja ja vaahteroita.
Tuomelan tammimetsä yhdessä Furumossen kanssa on osa tärkeää pohjois-eteläsuuntaista ekologista yhteyttä Espoosta Lounais-Vantaan kautta kohti Petikon metsiä.
Suon kuivumisen myötä rämealueen männyt ovat kasvaneet suuriksi. Suon reunametsät ovat paikoin erittäin tiheitä. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat suopursu ja juolukka sekä tupasvilla. Furumossenin korpia hallitsee kuuset, mutta lisäksi alueella on myös monia lehtipuita. Mustikka on laajoilla alueilla korpien kenttäkerroksen valtalaji. Ruohokorpialojen ja ympäröivien rinteiden lajeja ovat ruohovartiset kasvit, kuten raate, maariankämmekkä, rätvänä ja metsäorvokki sekä monet sarat ja heinät.
Alue on arvokas vanha metsä, jossa vanhan metsän indikaattorilajeista on havaittu muun muassa korokääpää ja ruskohaprakääpää.
Eläimiä alueella
Furumossen-Tuomela on monille eläimille läpikulkualue, mutta valkohäntäkauriita oleskelee alueella säännöllisesti.
Lintulajistoon kuuluvat palokärki, harmaapäätikka, pikkutikka ja lehtopöllö. Pesijöitä ovat laulurastas, mustarastas, kuusitiainen ja sirittäjä. Myös mustapääkerttu esiintyy runsaana.
Tuomelassa on paljon perhoslajeja, erityisesti raidalla eläviä, kuten häiveperhonen. Tuomela on myös lepakoiden elinympäristöä. Metsänpohjalla saattaa nähdä liikkeellä sammakoita ja rupikonnia.
Häiveperhonen
Luonnonsuojelun perusteet
Furumossen on kuivahko kohosuo, jonka rämeosaa reunustaa laaja mustikkakorpi rehevine ruohokorpireunuksineen. Alueella on lehtomaisia mäkiä. Se on Vantaan luonnonsuojelujärjestelmässä tärkeä vihervyöhykkeen osa.
Sijainti ja saapuminen
Furumossen-Tuomela sijaitsee Linnaisten kaupunginosassa ja sinne voi saapua esimerkiksi Rajatorpantieltä tai Hämeenkyläntieltä.
Polkuja
Alueella on polkuja ja on suositeltavaa kulkea jo muodostuneilla poluilla.
Tiesitkö?
Alue on lepakoiden elinympäristöä. Lepakot ovat monella tavalla hyödyllisiä pölyttäen ravintokasveja ja syömällä hyönteisiä.