Vestran luonnonsuojelualueet
Esittely
Puusto on vanhaa. Alueen metsät ovat keskimäärin reheviä. Lehtoalaa on huomattavan paljon. Metsien ja kallioiden lomaan jää soita, jotka ovat enimmäkseen puustoisia korpia ja rämeitä.
Vestran luonnonsuojelualueet ovat kaikki Natura 2000 -suojeluohjelman kohteita.
Kasvillisuus
Vestran luonnonsuojelualueen kasvillisuus vaihtelee kasvupaikkojen mukaan. Karuilla kallioilla kasvillisuus on vähälajista ja niukkaa. Lehtokorvet ovat reheviä ja runsaita suurten saniaisten ja korkeiden ruohojen sekä heinien vallitessa. Vantaalla harvinaisia lajeja ovat velholehti ja kaislasara. Haapojen rungoilla kasvaa haapariippusammalta.
Haapariippusammal
Alueella on myös monipuolinen kääpälajisto.
Liitukääpä
Eläimiä alueella
Vestran vanhat metsät ovat merkittäviä elinympäristöjä metsolle, pikkusiepolle ja idänuunilinnulle, sekä Vantaalla vähälukuisille petolinnuille hiiri- ja mehiläishaukalle. Alueella muita petolintuja ovat muun muassa kana- ja varpushaukka. Niiden kanssa samaa elinpiiriä jakavat tikat ja rastaat, kuten laulurasta. Rauhalliset kalliomänniköt ovat tärkeitä maassa pesivälle kehrääjälle.
Vestran alue on vahvaa liito-orava aluetta.
Alueella on hirviä, kauriita ja kettuja.
Alueella on myös monipuolinen nilviäislajisto.
Luonnonsuojelun perusteet
Vestran suojelun perusteena on alueen vanhat metsät, suot ja lehdot.
Sijainti ja saapuminen
Vestra sijaitsee Petikko-Keimola alueella. Alueelle voi saapua Vestrantieltä, Vestranmäeltä, Vestranrinteeltä, Timmermalmintieltä tai Odilammen ja Serenan läheltä.
Polkuja
Alueella on polkuja. Esimerkiksi Vestrantieltä Vihdintielle matkaa kertyy noin 4 kilometriä, maastossa kulkiessa enemmän. Retken voi päättää esimerkiksi Odilammelle, joka sijaitsee Vantaan ja Espoon rajalla.
Tiesitkö?
Purot ovat merkittäviä luonnon monimuotoisuuden kannalta ja kytkevät toisiinsa luonnon kannalta tärkeitä alueita Vantaalla. Erityisesti luonnontilaiset ja mutkittelevat purot rikastuttavat lajistoa. Purot ovat myös maisemallisesti kauniita ja äänimaailmalta rauhoittavia.
Purojen lähellä on silti syytä liikkua varovasti, ettei puroalueen ympäristö heikkene. Jos puron lähelle on rakennettu esimerkiksi silta tai pitkospuita, käytä niitä, jottei maasto vaurioidu. Opettele myös tarkkailemaan luonnon tilaa ja vältä alueita, joita liiallinen virkistyskäyttö voi haitata.
Vestran alueita
Vestran luonnonsuojelualuekokonaisuus koostuu useasta toisiinsa rajautuvista vuosien 1993 ja 2022 välisenä aikana rauhoitetuista alueista.
Ahtimäet
Vestran luonnonsuojelualueen pohjoisinta osaa on Ahtimäet, jonka luonto ja maisema on poikkeuksellisen jylhää.
Alueen eteläosa on hienoa pähkinäpensaslehtoa järeine metsälehmuksineen. Lisäksi Ahtimäen alueella on tervaleppiä, hiirenportaita ja suokelttoja. Lehdossa on laajoja kielokasvustoja sekä rehevimmissä paikoissa kasvaa paljon lehtokuusamaa ja mustakonnanmarjaa.
Herukkapuro
Herukkapuro rauhoitettiin vuonna 1993. Alueen pinta-ala on 21,5 hehtaaria. Herukkapuro on Natura 2000 -aluetta.
Herukkapuron luonnonsuojelualue on reheväkasvuista purolaaksoa, jonka pohjalla mutkittelee Herukkaoja-niminen puro luonnontilaisessa uomassaan. Purolaakson kasvillisuus on rehevää.
Vaateliasta lehtolajeista varsinkin lehtotähtimö kasvaa runsaana. Lajistoon kuuluvat myös kotkansiipi, lehtoleinikki ja Vantaalla harvinainen lehtosinijuuri. Suurten haapojen rungoilla kasvaa uhanalaista haapariippusammalta.
Puron länsipuolella kohoaa jyrkkä kallioinen rinne. Kallion laella on mäntymetsää.
Lähes luonnontilaisella alueella on hyvä lahopuujatkumo ja lahopuulajisto. Alueella on rusokääpää ja koko Suomessa harvinaista keltarihmakääpää.
Alue on liito-oravan elinympäristöä.
Alueella on runsaasti tikkoja. Muita alueella tavattavia lintuja ovat pikkusieppo, idänuunilintu, peukaloinen, korppi, metso ja hiirihaukka. Lisäksi lähistön kalliomänniköissä pesii kehrääjä.
Toivonrinne
Toivonrinne on rauhoitettu vuonna 2022. Alueen pinta-ala on 10,8 hehtaaria.
Alueella on kuusivaltaista korpea, kasvillisuudeltaan varsin reheviä lehtorinteitä ja paikoin kalliojäkälikköä ja -paljastumia. Alueelta löytyy pikkujyrkänteitä.
Toivonmäki
Toivonmäen luonnonsuojelualue rauhoitettiin vuonna 2010. Alueen pinta-ala on 3,1 hehtaaria.
Toivonmäki on pääosin luonnontilaista kalliometsää. Kallion itäreunalla on korkea jyrkänne, jonka alla on järeitä haapoja. Rinteillä kasvaa varttunutta kuusivaltaista metsää. Toivonmäki sisältyy Natura 2000 -alueeseen Vestran suot, lehdot ja vanhat metsät.