Väestörakenne (2023)

Ikärakenteen mukaan tarkasteltuna Vantaan väestöstä 0–6-vuotiaita oli 7,3 prosenttia, 7–15-vuotiaita 10,3 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneitä 15,7 prosenttia. Alle kouluikäisten osuus on laskenut melko nopealla tahdilla viimeiset kymmenen vuotta. Vuonna 2013 alle kouluikäisiä oli vielä 9 prosenttia väestöstä, kun vuonna 2023 heitä oli 7,3 prosenttia.

Myös kouluikäisten (7–15-vuotiaat) osuuden kehitys oli pitkään laskusuuntaista ja aallonpohja saavutettiin vuonna 2012, jolloin kouluikäisiä oli 10,2 prosenttia väestöstä. Tämän jälkeen osuus hivenen kasvoi, mutta vuonna 2023 kouluikäisten osuus kääntyi jälleen laskuun, ollen 10,3 prosenttia.

Kuten alla olevasta kuviosta voi huomata, 16–39-vuotiaiden ja 40–64-vuotiaiden kehityskulku oli 1990-luvuilla täysin päinvastainen: nuorempien aikuisten osuus laski ja vanhempien nousi. 2000-luvulla ikäryhmien osuudet ovat olleet lähellä toisiaan, mutta viime vuosina 16–39-vuotiaita (35 %) on ollut hieman enemmän kuin 40–64-vuotiaita (32 %).

Vuosi 2022 oli käänteentekevä, sillä 65 vuotta täyttäneiden osuuden kasvu pysähtyi ensimmäistä kertaa. Tilanteeseen ei tullut muutosta myöskään vuonna 2023 eli ikäryhmän osuus pysyi 15,7 prosentissa. Kasvun pysähtymisen taustalla ovat 65–74-vuotiaat, joiden osuus on pienentynyt usean vuoden ajan. Viimeiset neljä vuotta ikäluokka on myös määrällisesti pienentynyt. Vanhimmassa ikäryhmässä kasvu jatkuu edelleen: 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyi 850 henkilöllä vuonna 2023 ja osuus kasvoi 7,1 prosentista 7,3 prosenttiin.

Vantaan suurin ikäluokka on 14 vuoden ajan ollut 30–34-vuotiaat. Ikäryhmän osuus oli 8,8 prosenttia vuonna 2023, kun seuraavaksi suurimman ikäryhmän, 35–39-vuotiaiden, osuus oli 8,3 prosenttia. Kolmanneksi suurin ikäryhmä oli 40–44-vuotiaat (7,7 %).

Vantaalaiset olivat keskimäärin hieman yli 39-vuotiaita vuonna 2023. Naiset olivat keski-iältään pari vuotta vanhempia (40,5 v.) kuin miehet (38,2 v.).

Alle kouluikäisten lasten osuuksissa on nykyisin melko pienet erot suuralueiden välillä. Pienten lasten osuus on edelleen korkein Aviapoliksen suuralueella, mutta sielläkin osuus on laskenut vuoden 2010 14,6 prosentista nykyiseen 8,7 prosenttiin. Alle kouluikäisten osuus on jo pitkään ollut alhaisin Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueilla, noin 7,0 prosenttia vuonna 2023.

7–15-vuotiaiden osuus on useiden vuosien ajan ollut Aviapoliksessa ennätyskorkealla tasolla, 14–15 prosentissa. Myyrmäessä ja Tikkurilassa kouluikäisten osuudet ovat olleet suuralueiden alhaisimpia viimeiset 20 vuotta ja uusimpien tietojen mukaan heitä oli yhdeksän prosenttia molempien alueiden väestöstä.

16–64-vuotiaiden osuus on Kivistön suuralueella kasvanut nopeasti muista suuralueista poiketen. Vuonna 2013 Kivistön väestöstä 16–64-vuotiaita oli 63 prosenttia, kun vuonna 2023 osuus oli jo 73 prosenttia. Muilla suuralueilla muutokset ovat olleet viime vuosina pieniä ja ikäryhmän osuus oli 64–69 prosenttia.

65 vuotta täyttäneiden osuus oli suurin Myyrmäessä, 20 prosenttia, kun Tikkurilan, Koivukylän, Korson ja Hakunilan suuralueilla osuus oli 16 prosenttia. Aviapoliksessa asuu 65 vuotta täyttäneitä vähemmän (8,4 %) kuin muilla suuralueilla, vaikka sielläkin ikäryhmän osuus on noussut jo yli kymmenen vuotta.

Kivistön suuralueelle on viime vuosina rakennettu runsaasti ja uusien asukkaiden myötä alueen väestörakenne on muuttunut. Toisin kuin muilla suuralueilla, Kivistössä 65 vuotta täyttäneiden osuus on tuntuvasti laskenut 2010-luvun puolivälin 14 prosentista. Viimeiset neljä vuotta osuus on pysytellyt 9,5 prosentin tuntumassa.

Kaupunginosittain tarkasteltuna 0–6-vuotiaiden osuus oli vuonna 2023 suurin Nikinmäessä ja Hämevaarassa (9,5 %) ja alhaisin Vestrassa (2,5 %). Kouluikäisiä eli 7–15-vuotiaita asui suhteellisesti eniten Ylästössä (17,3 %) ja vähiten Veromiehessä (5,4 %).

Jos Veromiehessä kouluikäisten osuus oli pieni, niin 16–64-vuotiaiden osuus oli kaupunginosista suurin (83 %). Myös Keimolassa asui paljon tähän ikäryhmään kuuluvia (79 %). Suhteellisesti vähiten 16–64-vuotiaita asui Myllymäessä ja Kiilassa (60 %), mutta ero seuraaviin kaupunginosiin oli erittäin pieni. 65 vuotta täyttäneitä asui eniten Piispankylässä, Kiilassa ja Myyrmäessä (23 %), kun taas vähiten heitä asui Veromiehessä ja Keimolassa (4–5 %).

Väestöllinen huoltosuhde kertoo, kuinka paljon lapsia ja vanhuksia on suhteessa työikäisiin. Huoltosuhde heikkenee, kun sen arvo kasvaa (huollettavien määrä kasvaa suhteessa työikäisiin). Työikäiseksi väestöksi on laskettu 18–64-vuotiaat, joita asui Vantaalla 159 400 henkilöä vuonna 2023. Yhteensä alle 18-vuotiaita ja yli 64-vuotiaita oli 88 000.

Vantaan väestöllinen huoltosuhde, eli alle 18-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden, kääntyi laskuun vuonna 2023, ollen 55. Vuosina 2018–2022 huoltosuhde oli 56 ja sitä edeltävinä vuosina 57, jolloin huoltosuhde oli korkeimmillaan viimeisten 40 vuoden aikana. Väestöllinen huoltosuhde oli alimmillaan 1990-luvun alussa (44).

Vantaan saama muuttovoitto perustuu pitkälti alle 40-vuotiaisiin aikuisiin, mikä on ollut hyvä asia huoltosuhteen kannalta. Ilman tätä voimakasta nuoriin aikuisiin painottuvaa muuttovoittoa Vantaan huoltosuhde olisi heikompi kuin se nyt on.

Vantaan ja Espoon väestölliset huoltosuhteet ovat olleet lähellä toisiaan koko 2000-luvun ajan, mutta Espoon huoltosuhde on ollut hieman heikompi. Vantaan ja Helsingin huoltosuhteet olivat lähes samalla tasolla 2000-luvun alussa, mutta sen jälkeen Vantaan huoltosuhde on ollut heikompi. Viimeisten vuosien aikana kaupunkien välinen ero on kuitenkin selvästi kutistunut ja Helsingin väestöllinen huoltosuhde on enää jonkin verran alhaisempi (53) kuin Vantaan (55). Koko Suomessa huoltosuhde on vuosikymmenten ajan ollut huomattavasti korkeampi kuin pääkaupunkiseudulla ja myös kasvukäyrä 2010-luvulla oli jyrkempi.

1800-luvun lopusta lähtien enemmistö vantaalaisista on ollut naisia, mutta vuonna 2021 tapahtui historiallinen käänne: miesten määrä ohitti naisten määrän lähes tuhannella hengellä. Sen jälkeen ero on vain kasvanut ja vuonna 2023 miehiä (50,6 %) oli jo 2 900 enemmän kuin naisia (49,4 %). 

Vieraskielinen väestö on jo vuosien ajan ollut miesvoittoinen ja ero on viime vuosina selvästi kasvanut. Vuonna 2015 vieraskielisestä väestöstä 51 prosenttia oli miehiä, kun vuonna 2023 heitä oli 54 prosenttia. Kotimaankielisessä väestössä naisia on edelleen miehiä enemmän, mutta tässäkin ryhmässä sukupuolten välinen ero on pikkuhiljaa kaventunut. Vuonna 2023 kotimaankielisistä vantaalaisista 50,7 prosenttia oli naisia.

Vantaan väestöstä hieman yli puolet oli naimattomia, kolmannes naimisissa, kymmenesosa eronnut ja loput kolme prosenttia olivat leskiä. Vieraskielisten siviilisäätyrakenne on muuttunut 30 vuodessa niin paljon, että nykyisin kotimaankielisten ja vieraskielisten siviilisäädyissä ei ole eroa. Vieraskielisillä naimattomien osuus on kasvanut ja naimisissa olevien osuus on laskenut huomattavasti enemmän kuin kotimaisia kieliä puhuvilla. 

Vuonna 2023 vajaa puolet vantaalaisista oli syntynyt pääkaupunkiseudulla ja syntyperäisiä vantaalaisia oli 25 prosenttia väestöstä. Helsingissä syntyneiden osuus on laskenut vuosien ajan, kun taas ulkomailla syntyneiden osuus on kasvanut. Nykyisin ulkomailla syntyneitä (23 %) onkin selvästi enemmän kuin Helsingissä syntyneitä (17 %). Jos kehitys jatkuu tätä tahtia, pian ulkomailla syntyneitä on jo enemmän kuin Vantaalla syntyneitä.

Viisi prosenttia Vantaan väestöstä on syntynyt pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla. Muualla Suomessa syntyneistä suurimmat ryhmät olivat Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa syntyneet (2,5 % per alue), mutta ryhmien osuudet ovat vuosien kuluessa suhteellisesti pienentyneet.

Vantaalla syntyneiden osuus vaihteli Myyrmäen suuralueen 22 prosentista Korson suuralueen 29 prosenttiin. Helsingissä syntyneitä asui puolestaan vähiten Koivukylän (15 %) ja eniten Hakunilan suuralueella (20 %). Ulkomailla syntyneissä oli suurimmat erot. Aviapoliksen väestöstä 17 prosenttia oli syntynyt ulkomailla, kun Hakunilan väestöstä oli 29 prosenttia.

Vantaalaisista enää alle puolet kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Vuonna 2023 uskontokuntiin kuulumattomien osuus (48,6 %) ohitti Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuuden (47 %). Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus on tippunut peräti 4,2 prosenttiyksikköä viimeisten kahden vuoden aikana. Kirkon omien arvioiden mukaan kirkkoon kuuluvien määrää on vähentänyt muun muassa Vantaan muuttotappio, kastettujen määrän väheneminen sekä maahanmuuttajien määrän kasvu.

Suomen ortodoksiseen kirkkokuntaan kuului 1,1 prosenttia vantaalaisista ja osuus on laskenut muutaman kymmenyksen viimeisten kymmenen vuoden aikana. Muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvien osuus on kasvanut vuosituhannen alun 1,2 prosentista nykyiseen 3,4 prosenttiin.

Kaikista Suomen kunnista ainoastaan Helsingissä evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvia (46 %) oli vähemmän kuin Vantaalla (47 %). Kolmanneksi vähiten heitä oli Espoossa, hivenen yli puolet väestöstä. Koko Suomessa evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvia (64 %) oli huomattavasti enemmän kuin pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa.

Kirkkoon kuuluminen on suurimmillaan 65 vuotta täyttäneissä (67 %) sekä rippikoulun suuren suosion ansiosta 15–19-vuotiaissa (60 %). Nämä olivat myös ainoat ikäluokat, joissa evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvia oli enemmän kuin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia. Eniten uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli 20–39-vuotiaissa (58 %).

Vuonna 2023 vantaalaisista miehistä 43 prosenttia kuului Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja 53 prosenttia oli uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia. Tämä oli kolmas vuosi peräkkäin, kun suurempi osa miehistä oli uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia. Naisista 51 prosenttia kuului Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli 44 prosenttia.

Vuoden 2022 lopun tietojen mukaan Vantaan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 31 prosenttia oli suorittanut enintään perusasteen, 37 prosenttia toisen asteen ja 31 prosenttia korkea-asteen tutkinnon. Korkea-aste voidaan jakaa edelleen kolmeen osaan, joista alimman korkea-asteen suorittaneita oli 7 prosenttia, alemman korkeakouluasteen 13 prosenttia ja ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita 11 prosenttia.

Koulutusasteessa oli jonkin verran eroja sukupuolen ja suuralueiden mukaan. Vuonna 2022 naisissa oli yhtä paljon toisen asteen ja korkea-asteen suorittaneita (36 %), kun miehissä oli selvästi enemmän toisen asteen (39 %) kuin korkea-asteen (27 %) suorittaneita. Vantaalaisten naisten koulutustaso on noussut selvästi miehiä nopeammin ja naisten koulutustaso onkin jo pidemmän aikaa ollut korkeampi kuin miesten.

Väestön koulutustaso nousi Vantaallakin vuosikymmenten ajan, mutta viimeiset pari vuotta koulutustaso on laskenut. Vuodesta 2020 vuoteen 2022 enintään perusasteen käyneiden osuus on noussut 30 prosentista 31 prosenttiin, kun taas toisen asteen suorittaneiden osuus on laskenut 39 prosentista 37 prosenttiin ja korkea-asteen suorittaneiden osuus 32 prosentista 31 prosenttiin. 

Tämä johtuu miesten koulutustason laskusta, koska naisten koulutustaso on pysynyt ennallaan. Viimeisten vuosien aikana miehillä on noussut pelkän perusasteen käyneiden (tai koulutukseltaan tuntemattomien) osuus. Samaan aikaan toisen asteen suorittaneiden osuus on laskenut.

Suuralueilla enintään perusasteen suorittaneiden osuus vaihteli Aviapoliksen 26 prosentista Hakunilan 36 prosenttiin. Korkea-asteen suorittaneiden osuus oli korkein Aviapoliksessa (40 %) ja matalin Hakunilassa (26 %). 

PALAA VANTAAN VÄESTÖ 2023/2024 PÄÄSIVULLE