Kielet ja kansalaisuudet (2023)

Vantaalaisista 70,9 prosenttia oli suomenkielisiä, 2,2 prosenttia ruotsinkielisiä ja 26,9 prosenttia vieraskielisiä vuonna 2023. Saamenkielisiä Vantaalla asui 25 henkilöä. Suomen- ja ruotsinkielisten osuudet ovat laskeneet koko 2000-luvun ajan ja vieraskielisten osuus on noussut. 2000-luvun alussa Vantaan väestöstä suomenkielisiä oli 92 prosenttia, josta osuus on vuosi vuodelta tippunut 71 prosenttiin. Pudotus on ollut suurin Hakunilan suuralueella, jossa suomenkielisiä on lähes 6 800 vähemmän kuin 2000-luvun alussa ja suomenkielisten osuus on laskenut 91 prosentista 62 prosenttiin. 

Ruotsinkielisten osuus on vuosituhannen vaihteen 3,4 prosentista pikkuhiljaa laskenut ja vuonna 2023 Vantaalla asui alle 5 400 ruotsinkielistä (2,2 %). Ruotsinkielisten osuuksissa ei ole nykyään isoja eroja suuralueittain. Vuonna 2023 ruotsinkielisten osuus oli matalin Korsossa ja Koivukylässä (1,5 %) ja korkein Aviapoliksessa (2,6 %).

Vuonna 2023 Vantaalla asui 66 600 vieraskielistä (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame), mikä oli 26,9 prosenttia koko väestöstä. Vantaan jälkeen seuraavaksi eniten vieraskielisiä asui Espoossa (23,6 %), Närpiössä (20,9 %) ja Helsingissä (19,6 %).

Vantaalla vieraskielisten osuus kasvoi edellisvuodesta 2,1 prosenttiyksikköä, joka oli enemmän kuin kertaakaan aiemmin. Vantaan väestö kasvoi jo neljättä vuotta peräkkäin ainoastaan vieraskielisten ansiosta. Vuonna 2023 vieraskielisten määrä lisääntyi 6 300 hengellä, kun kotimaankielisten määrä väheni 1 700 hengellä. Helsingissäkin kotimaankielisten määrä vähentyi vuosina 2020–2022, mutta vuonna 2023 negatiivinen kierre katkesi ja kotimaankielisten määrä kasvoi lähes 300 hengellä.

Vieraskielisten osuus koko väestöstä vaihtelee ikäryhmän mukaan. Vuonna 2023 eniten vieraskielisiä oli 30–44-vuotiaissa sekä 0–6-vuotiaissa, joihin kuuluvista vantaalaisista 35–38 prosenttia oli vieraskielisiä. Väliin jäävissä ikäryhmissä, 7–15- ja 16–29-vuotiaissa, vieraskielisiä oli 31 prosenttia. Vanhemmissa ikäryhmissä osuudet olivat selvästi alhaisempia ja esimerkiksi 60 vuotta täyttäneistä ainoastaan kahdeksan prosenttia oli vieraskielisiä.

Vantaan osa-alueet eroavat toisistaan vieraskielisten osalta. Vuonna 2023 vieraskielisten osuus oli pienin Aviapoliksen (20 %) ja suurin Hakunilan suuralueella (36 %). Iän mukaan tarkasteltuna kaikilla suuralueilla vieraskielisten osuus oli suurin joko 0–6-vuotiaissa tai 30–44-vuotiaissa.

Kaupunginosista suhteellisesti eniten vieraskielisiä asui Havukoskella ja Länsimäessä, joissa vieraskielisiä oli yli puolet alueen väestöstä (53–54 %). Seuraavaksi suurin vieraskielisten osuus oli Hakunilassa (47 %) ja Mikkolassa (40 %). Alhaisin vieraskielisten osuus oli Helsingin pitäjän kirkonkylässä ja Sotungissa, alle viisi prosenttia. 

Iän mukaan tarkasteltuna vieraskielisten osuus oli suurin Havukoskella ja Länsimäessä kaikissa alle 60-vuotiaiden ikäryhmissä. Eniten vieraskielisiä oli 0–6-vuotiaissa, Havukoskella 78 prosenttia ja Länsimäessä 74 prosenttia ikäluokasta. Seuraavaksi eniten vieraskielisiä oli 7–15-vuotiaissa ja 30–44-vuotiaissa, noin 70 prosenttia ikäluokista. 60 vuotta täyttäneiden vieraskielisten osuus oli suurin Veromiehen kaupunginosassa, 22 prosenttia.

Vantaalla puhuttiin äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 122 eri kieltä vuonna 2023. Vantaan yleisin vieras kieli oli venäjä, jota äidinkielenään puhui 4,2 prosenttia väestöstä. Sen jälkeen tulivat viro (3,5 %), arabia (2,3 %), albania (1,8 %) ja somali (1,4 %). 

Vantaan yleisimmissä kielissä on tapahtunut huomattavia muutoksia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vuodesta 2013 lähtien sekä venäjän- että vironkielisiä on ollut enemmän kuin ruotsinkielisiä. Vuosina 2014–2018 viro nousi jo Vantaan toiseksi yleisimmäksi kieleksi suomen jälkeen. Vironkielisten kasvu alkoi kuitenkin hidastua 2010-luvun loppupuolella ja vuonna 2023 vironkielisten määrä väheni ensimmäistä kertaa koko 2000-luvulla, 71 hengellä. Vuonna 2023 Vantaalla asui 10 450 venäjänkielistä ja 8 600 vironkielistä. 

Viime vuosina myös arabiankielisten määrä on selvästi kasvanut. Vuoden 2016 aikana arabia nousi Vantaan kuudenneksi yleisimmäksi kieleksi ja vuoden 2017 aikana jo viidenneksi yleisimmäksi kieleksi, ohittaen pitkään viidentenä olleen somalin (suomi on laskettu kieliin mukaan). Vuonna 2023 arabiankielisten määrä ohitti jo ruotsinkielisten määrän ja siitä tuli Vantaan neljänneksi yleisin kieli. Arabiankielisiä on nyt vajaa 5 700 ja ruotsinkielisiä vajaa 5 400. 

Albaniankielisten määrä on myös kasvanut ja vuoden 2021 aikana albaniasta tuli yleisempi kieli kuin somalista. Vuoden 2023 aikana albaniankielisten määrä lisääntyi peräti 700 hengellä ja Vantaalla asuu lähes 4 600 albaniankielistä.

Kaikista eniten on kuitenkin kasvanut ukrainankielisten määrä, 900 hengellä vuonna 2023. Ukrainankielisiä asui Vantaalla 1 530 henkeä vuoden 2023 lopussa. Ukrainalaiset ovat voineet hakea kotikuntaoikeutta Suomesta vuoden 2023 maaliskuusta lähtien, kun he ovat asuneet täällä vähintään vuoden.

Kaikilla suuralueilla toiseksi yleisin kieli suomen jälkeen oli venäjä. Seuraavaksi yleisin kieli oli viro, paitsi Aviapoliksessa, jossa se oli ruotsi. Neljänneksi yleisin kieli oli alueesta riippuen joko viro, arabia, ruotsi tai albania.

Iän suhteen tarkasteltuna vieraskieliset (32 vuotta) olivat keski-iältään selvästi nuorempia kuin ruotsinkieliset (44 v.) tai suomenkieliset (42 v.). Erot ikärakenteessa näkyvät hyvin alla olevassa kuviossa. 

Kun tarkastellaan yksittäisiä kieliä, myös niissä ikäjakauma on varsin erilainen (tarkastelussa on mukana 25 yleisintä vierasta kieltä). Alle 16-vuotiaita oli eniten somalin-, tamilin ja- urdunkielisissä, 31–33 prosenttia. 16–39-vuotiaita oli selvästi eniten uzbekkin ja nepalin puhujissa, peräti 69 prosenttia. 40–64-vuotiaissa erottuivat thain- ja vironkieliset, joista 41–45 prosenttia kuului tähän ikäryhmään. Yli 64-vuotiaita oli eniten ruotsinkielisissä (27 %) ja suomenkielisissä (20 %). Muissa kielissä ikäryhmän osuus oli selvästi alhaisempi, sillä kolmanneksi eniten heitä oli venäjänkielisissä, seitsemän prosenttia.

Vantaalla asuvista vieraskielisistä hieman yli puolet (54 %) oli miehiä, mutta yksittäisissä kielissä oli suuriakin eroja sukupuolten kesken. Suurin naisenemmistö oli thain kielessä, jonka puhujista 79 prosenttia oli naisia. Seuraavaksi naisvaltaisin kieli oli tagalog 59 prosentin osuudellaan. Selvästi miesvoittoisin kieli oli uzbekki, jonka puhujista 86 prosenttia oli miehiä. Toiseksi eniten miehiä oli latviankielisissä (66 %).

Vantaalla asui lähes 42 400 ulkomaan kansalaista vuonna 2023, mikä oli 17,1 prosenttia koko väestöstä. Ulkomaalaistaustaisten määrä oli huomattavasti suurempi, 67 800 henkilöä (27,4 %). Hakunilan suuralueella ulkomaan kansalaisia asui suhteellisesti eniten, 21 prosenttia (ulkomaalaistaustaisia: 36,7 %) ja Aviapoliksen suuralueella vähiten, 12,3 prosenttia (20,1 %). 

Vantaan ulkomaan kansalaisista 52 prosenttia oli tullut Euroopasta, 36 prosenttia Aasiasta, 9 prosenttia Afrikasta ja noin 2 prosenttia Amerikoista. Euroopasta tulleista 63 prosenttia oli muuttanut Vantaalle toisesta EU-maasta. Kun tarkastellaan yksittäisiä maita, kaikista ulkomaan kansalaisista 23 prosenttia oli tullut Virosta, 7 prosenttia Venäjältä ja 6 prosenttia Irakista.

Alla olevassa kuviossa on kuvattu, kuinka paljon eri alueiden kansalaisuudet ovat Vantaalla kasvaneet yhteensä vuosina 2010–2023. Maanosista erottuu selvästi kaksi. Euroopan alueen kansalaisia on tullut Vantaalle lisää lähes 15 000, mikä oli 49 prosenttia koko ulkomaan kansalaisten kasvusta (+30 447). Aasian alueen kansalaiset ovat lisääntyneet 12 400 hengellä, mikä oli 41 prosenttia kasvusta. Afrikan alueen kansalaisuudet ovat lisääntyneet ainoastaan 2 400:lla (8 % kasvusta).

Kun maanosat pilkotaan pienempiin ryhmiin, kuten kuviossa on tehty, voidaan huomata, että kaikista eniten Vantaalla on kasvanut EU-alueen kansalaisten määrä. Paljon ovat lisääntyneet myös muun Euroopan kansalaisuudet. Aasian osalta kasvua on ollut etenkin Länsi- ja Keski-Aasian sekä Etelä-Aasian alueiden kansalaisuuksissa. Ryhmiin kuuluvat maat löytyvät Aluesarjat-tietokannan Kansalaisuudet-taulukosta.

Kun tarkastellaan yksittäisiä kansalaisuuksia vuonna 2023, eniten kasvoi Ukrainan kansalaisten määrä, lähes tuhannella. Seuraavaksi eniten kasvoivat entisen Serbia ja Montenegron (+452) sekä Sri Lankan kansalaisten määrät (+326). Kun kansalaisuuksien määrän kasvua tarkastellaan viimeisen kolmen vuoden ajalta yhteensä, kärjessä ovat samat maat, Ukraina (+1 249) sekä entinen Serbia ja Montenegro (+979). Kolmanneksi nousi Uzbekistanin kansalaiset (+786), joiden määrä lisääntyi etenkin vuonna 2022.

Vuonna 2023 Suomen kansalaisuus myönnettiin 1 500 Vantaalla asuvalle ulkomaalaiselle, mikä oli enemmän kuin koskaan aiemmin. Kansalaisuuksia myönnettiin peräti 370 enemmän kuin edellisenä vuonna. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kansalaisuuden saaneita on ollut vuosittain keskimäärin 974.

Vuonna 2023 Suomen kansalaisuuden saaneissa oli edustajia 77 eri kansalaisuudesta, mutta eniten kansalaisuuksia myönnettiin irakilaisille (18 %). Seuraavaksi eniten kansalaisuuksia myönnettiin venäläisille (12 %) sekä afganistanilaisille ja somaleille (7 %). Vuosina 2003–2022 venäläiset olivat suurin kansalaisuuden saanut ryhmä, mutta vuonna 2023 irakilaisia oli selvästi enemmän. 

Myös koko Suomessa kansalaisuuksia myönnettiin ennätysmäärä, runsaalle 12 200 ulkomaan kansalaiselle. Mutta toisin kuin Vantaalla, koko Suomessa eniten kansalaisuksia myönnettiin venäläisille ja toiseksi eniten irakilaisille.

Kun ajanjaksoa pidennetään 2010- ja 2020-lukuihin, voidaan kansalaisuuden saaneita tarkastella sukupuolen ja iän mukaan (tarkasteluun on otettu ne kansalaisuudet, joissa oli vähintään 30 Suomen kansalaisuuden saanutta ko. ajanjaksolla). Vuosina 2010–2023 kansalaisuuden saaneista vantaalaisista hieman yli puolet oli naisia (53 %), mutta eri kansalaisuuksissa oli sukupuolten välisiä eroja. Suurin naisenemmistö kansalaisuuden saaneissa oli Thaimaan kansalaisilla (82 %), jonka jälkeen tuli Brasilia (78 %) ja Kiina (71 %). Miesenemmistö oli suurin Algerian ja Yhdistyneen kuningaskunnan (Iso-Britannian) kansalaisilla (70 %).

Vuosina 2010–2023 Suomen kansalaisuuden saaneista 43 prosenttia oli alle 25-vuotiaita, joista yli puolet oli alle 15-vuotiaita. Vanhempaa väestöä kansalaisuuden saaneissa oli varsin vähän, sillä vain kuusi prosenttia oli vähintään 55-vuotiaita. Eri kansalaisuuksissa oli eroja myös iän mukaan. Suomen kansalaisuuden saaneista alle 25-vuotiaiden osuus oli suurin kongolaisilla ja somaleilla (61–64 %), kun 55 vuotta täyttäneiden osuus oli suurin ruotsalaisilla (32 %) ja briteillä (19 %).

PALAA VANTAAN VÄESTÖ 2023/2024 PÄÄSIVULLE