Lentorata 1 -asemakaava

Lentorata

Lentoradan keskeinen tavoite on mahdollistaa suora kaukojunayhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle, jolloin se parantaa Suomen kansainvälistä saavutettavuutta. 

Lentorata on uusi, kaksiraiteinen henkilöliikenteen rata, joka yhdistää Helsinki-Vantaan lentoaseman kaukojunaliikenteen piiriin. Lentorata mahdollistaa myös nykyistä nopeamman lähijunayhteyden lentoasemalle. 

Radan pituus on yhteensä noin 25 km, josta noin 24 km kulkee tunnelissa. Rautatietunneli sisältää kaksi vierekkäistä ratatunnelia, joita yhdistää määrävälein rakennettavat yhdyskäytävät. Tunnelin korkeusasema ja syvyys vaihtelee noin 30–60 metrin välillä. 

Hankealueella on neljä kuntaa: Helsinki, Vantaa, Tuusula ja Kerava. Lentoradan suunnittelusta vastaa Lentorata Oy, jonka omistavat Suomen valtio (70 %), Helsinki, Vantaa ja Lahti (yhteensä 30 %).

Lisätietoja Lentoradasta Lentorata Oy verkkosivuilla. 

Asemakaavan sijainti

Lentorata 1 -asemakaavan suunnittelualue sijaitsee Ylästön, Pakkalan, Veromiehen ja Lentokentän kaupunginosissa. Kaavalla mahdollistetaan Lentoradan toteuttaminen Vantaan kaupungin alueella Helsingin rajalta Tuusulan rajalle. 

Myöhemmin, kun ratalinjauksen pohjoisosa varmistuu, kaavoitetaan Vantaan kaupungin alueella oleva loppu rataosuus (Lentorata 2) Tuusulan rajalta Keravan rajalle. 

Radan pituus Vantaalla on noin 10 km riippuen sen jatko-osuuden linjauksesta. Radan pituus Lentorata 1 -kaavan ja -kaavamuutoksen alueella on noin 7 km.

Mitä alueelle suunnitellaan?

Suunniteltavaan alueeseen kuuluu maanalaiselle rautatietunnelille ja huoltoajoyhteyksille varattavat alueet sekä maanpäällisille kuilurakennuksille ja maanpäällisille ajoyhteyksille varattavat alueet sekä niihin mahdollisesti liittyvät muutokset voimassa olevaan asemakaavaan. 

Kaava-alue on pääasiassa maanalaista asemakaavaa tai sen muutosta ja vain vähäiseltä osaltaan Pakkalassa maanpäällistä asemakaavan muutosta. 

Huoltokuiluja Lentorata 1 -kaavan alueelle tarvitaan viisi: yksi Pakkalaan, Aviapoliksen keskustaan ja Kylmäojalle, sekä kaksi lentoaseman alueelle. Tarvittavien kuilujen määrä tarkentuu Lentoradan yleissuunnittelussa vuoden 2026 alkuun mennessä. 

Huoltoajotunneleita tarvitaan kolme, joista Aviapoliksen keskustassa ja lentoasemalla käytetään jo toteutettuja Kehäradan huoltoajotunneleita. Pakkalaan tarvitaan kokonaan uusi ajotunneli.

Kaupungin tavoitteet 

Asemakaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa Lentoradan rakentaminen. Lentoradan huoltokuilut ja ajotunneleiden suuaukkojen paikat sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen.

Louhekuljetukset pyritään järjestämään niin, että haitat lähialueen asukkaisiin, toimintoihin ja liikenteeseen minimoidaan. 

Toteutetut, maanalaiset rakenteet, kuten maalämpökaivot, otetaan huomioon vaikutuksia arvioitaessa.

Suunnittelussa otetaan huomioon myös ratikan mahdollinen jatkuminen länteen Väinö Tannerin tietä ja Tulkintietä pitkin. 

Tavoitteena on tulevaisuudessa saada Väinö Tannerin tien vieressä olevat voimajohdot maan alle ja kehittää vapautunutta tilaa kaupunkirakentamiseen.

Kaupungin tavoitteena on myös huomioida Lentoradan rooli globaalisti tärkeänä hankkeena.

Osallistaminen

Lentorata Oy järjesti yleissuunnitelmavaiheen yleisötilaisuuden 11.6.2025 Vantaan ja Tuusulan alueelle sijoittuvan Lentoradan osuudesta. Tilaisuudessa olivat läsnä myös Vantaan kaavoittajat. Tutustu tilaisuuden Lentorata Oy esittelymateriaalin.

Lentorata-hanke järjestää vuorovaikutustilaisuuden suunnitteilla olevan Lentoradan runkomeluvaikutuksista ja niiden vaimennuskeinoista. Tilaisuus järjestetään maanantaina 20. lokakuuta klo 18–19.30 Torpparinmäen koululla, osoitteessa Ylä-Fallintie 54. Tilaisuus on kaikille avoin ja siihen voi osallistua sekä paikan päällä että Teams-yhteyksin. Linkki etäyhteydellä osallistumiseen ja lisätietoja tilaisuudesta Lentorata-hankkeen sivuilla. 

Kaavan nähtävillä olon aikana järjestetään asukastilaisuus, jonka ajankohdasta ilmoitetaan myöhemmin. 

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) sisällöstä  pyydettiin 15.8.2025 mennessä.