Väestön koulutusrakenne

Tutkinnon suorittaneiden osuus kasvoi Vantaalla vuoteen 2020 saakka, jolloin 25 vuotta täyttäneestä väestöstä 74,1 prosentilla oli tutkinto. Tämän jälkeen osuus on laskenut ja vuonna 2024 tutkinnon suorittaneita oli 72,8 prosenttia. Miehillä tutkinnon suorittaneiden osuus on laskenut viimeiset viisi vuotta, osuuden ollessa 70 prosenttia vuonna 2024. Se on 2,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2019. Naisilla osuus on viimeisten vuosien aikana ollut noin 76 prosenttia, mutta vuonna 2024 osuus kääntyi laskuun. Uusimpien tietojen mukaan tutkinto oli 75,7 prosentilla 25 vuotta täyttäneistä naisista.

Vuoden 2024 lopun tietojen mukaan Vantaan 25 vuotta täyttäneestä väestöstä 27 prosenttia oli suorittanut enintään perusasteen, 37 prosenttia toisen asteen ja 36 prosenttia korkea-asteen tutkinnon. Korkea-aste voidaan jakaa kolmeen osaan, joista alimman korkea-asteen suorittaneita oli 8 prosenttia, alemman korkeakouluasteen 16 prosenttia ja ylemmän korkeakouluasteen 13 prosenttia. Toinen aste sisältää erikoisammattikoulutuksen ja ylempi korkeakouluaste tutkijakoulutuksen, koska molempia tutkintoja oli vain yhdellä prosentilla 25 vuotta täyttäneistä vantaalaisista.

Enintään perusasteen käyneet ja koulutukseltaan tuntemattomat lasketaan samaan luokkaan. Tämän ryhmän osuus laski Vantaalla vuosikymmenten ajan, mutta viime vuosina osuus on hieman kasvanut. Samaan aikaan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on tippunut 38 prosentista 37 prosenttiin. Korkeasti koulutettujen osuus on kuitenkin pysynyt 36 prosentissa vuosina 2018–2024. Kuten alla olevasta kuviosta voi huomata, alemman ja ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden osuus on itse asiassa kasvanut joka vuosi, mutta alimman korkea-asteen suorittaneiden osuus on laskenut.
 

Koulutusrakenteessa on eroja sukupuolen mukaan, sillä 25 vuotta täyttäneet vantaalaiset naiset olivat korkeammin koulutettuja kuin miehet. Vuonna 2024 naisissa oli enemmän korkea-asteen suorittaneita (41 %) kuin toisen asteen suorittaneita (34 %), kun miehissä oli selvästi enemmän toisen asteen (39 %) kuin korkea-asteen (31 %) suorittaneita. Naisilla oli miehiä enemmän kaikkia korkea-asteen koulutukseen kuuluvia tutkintoja eli alimman korkea-asteen, alemman korkeakouluasteen sekä ylemmän korkeakouluasteen tutkintoja.

Miehillä koulutusasteen muutokset ovat olleet vähäisiä 2010-luvulta lähtien eikä koulutustaso ole pysyvästi noussut. Viime vuosien kehitys näyttää jopa päinvastaiselta, kun toisen asteen suorittaneiden osuus on kääntynyt hienoiseen laskuun ja ilman koulutusta olevien osuus nousuun. 

Naisilla koulutustaso nousi selvästi 2010-luvulla, mutta 2020-luvulla naistenkin koulutustaso on pysynyt lähes ennallaan. Vuodesta 2010 vuoteen 2024 korkea-asteen suorittaneiden osuus on kasvanut 37 prosentista 41 prosenttiin, kun taas ilman koulutusta olevien osuus on laskenut 29 prosentista 24 prosenttiin. 

Naisissa erityisen koulutettuja olivat 45–54-vuotiaat, joista hieman yli puolella oli korkea-asteen tutkinto ja vain 16–17 prosenttia oli ilman perusasteen jälkeistä koulutusta. Miehissä koulutetuimpia olivat 60–64-vuotiaat, joista 36 prosentilla oli korkea-asteen koulutus ja 22 prosenttia oli ilman koulutusta. Naiset olivat miehiä koulutetumpia kaikissa alle 65-vuotiaiden ikäluokissa.
 

Tutkinnon suorittaneita voidaan myös tarkastella koulutusalan mukaan. Vuonna 2024 Vantaan 25 vuotta täyttäneestä väestöstä 24 prosenttia oli valmistunut tekniikan aloilta ja seuraavaksi yleisimmät alat olivat kauppa, hallinto ja oikeustieteet (20 %) sekä terveys- ja hyvinvointialat (15 %). Alla olevasta kuviosta näkee, miten eri koulutusaloille sijoittuminen on muuttunut vuodesta 1990 lähtien. Verrattuna vuoteen 1990, tekniikan alojen osuus tutkinnoista on selvästi pienentynyt, kun taas terveys- ja hyvinvointialan, palvelualan sekä ICT-alan osuudet ovat kasvaneet.

Vantaalaiset miehet ja naiset kouluttautuvat eri aloille. Vantaalaisista miehistä peräti 41 prosenttia oli valmistunut tekniikan aloilta, kun seuraavaksi suosituimmalta, kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden, alalta oli valmistunut 15 prosenttia. Naisilla jakauma oli tasaisempi ja kaksi suosituinta alaa olivat yhtä yleisiä. Lähes puolet naisista oli valmistunut joko kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden alalta (24 %) tai terveys- ja hyvinvointialalta (24 %).

Verrattuna vuoteen 1990, miehillä on kasvanut etenkin ICT-alojen osuus ja naisilla terveys- ja hyvinvointialojen osuus. Osuus on pienentynyt miehillä eniten tekniikan aloilla ja naisilla yleissivistävässä koulutuksessa.

Kun tarkastellaan kuuden suurimman kaupungin ja koko maan 25 vuotta täyttänyttä väestöä, tutkinnon suorittaneiden osuus oli vuonna 2024 suurin Oulussa (86 %) ja alhaisin Vantaalla (73 %). Kuluvalla vuosituhannella osuus on vertailualueista kasvanut eniten koko maassa, 61 prosentista 79 prosenttiin. Vähiten kasvua on ollut jo ennestään hyvin koulutetussa Espoossa, jossa tutkinnon suorittaneiden osuus on noussut 75 prosentista 81 prosenttiin vuosien 2000–2024 aikana.

Korkea-asteen suorittaneiden osuus oli korkein Espoossa (55 %) ja toiseksi korkein Helsingissä (52 %). Alhaisin osuus oli Vantaalla (36 %). Vantaa oli suurista kaupungeista ainoa, jossa toinen aste oli yleisin tutkinto, kun muissa suurissa kaupungeissa se oli korkea-aste. 

Kaikille vertailualueille yhteistä oli se, että naiset olivat korkeammin koulutettuja kuin miehet. Naisissa oli enemmän korkea-asteen suorittaneita, kun taas miehissä oli enemmän sekä toisen asteen suorittaneita että kokonaan ilman tutkintoa olevia. 

Sivuston lopusta löytyy Koulutustilasto Excel, jossa on taulukkomuodossa koko Suomen ja kuuden suurimman kaupungin koulutusrakenne sukupuolen mukaan vuonna 2024. 
 

Eri alueiden koulutuseroja voi tarkastella myös koulutustasomittaimen avulla, joka mittaa perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräistä pituutta per henkilö. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. 

Vuonna 2024 koulutustasoluku oli vertailualueista korkein Espoossa (494) ja matalin Vantaalla (366). Koulutustasoluku on kuitenkin noussut kaikilla alueilla lähes joka vuosi vuodesta 2000 lähtien. Lukema on koko ajan ollut korkein Espoossa, mutta ero muihin alueisiin, etenkin Helsinkiin, on kaventunut. Vantaan koulutustaso painui koko maan keskiarvon alapuolelle vuonna 2013 ja siitä lähtien ero Vantaan ja muun maan välillä on kasvanut.

Vuonna 2024 Vantaan suuralueilla oli jonkin verran eroja 25 vuotta täyttäneen väestön koulutustasossa. Aviapoliksen suuralueella enintään perusasteen suorittaneiden osuus oli alhaisin (19 %) ja korkea-asteen suorittaneiden osuus korkein (47 %). Erityisen suuri oli korkeimmin koulutettujen osuus, sillä Aviapoliksen suuralueella peräti joka viidennellä oli ylemmän korkeakouluasteen tutkinto. Hakunilan suuralueella enintään perusasteen suorittaneiden osuus oli korkein (32 %) ja korkea-asteen suorittaneiden osuus alhaisin (29 %). Toisen asteen osalta suuralueiden väliset erot olivat pienemmät.

Sukupuolen mukaan tarkasteltuna kaikille suuralueille yhteistä oli se, että ilman koulutusta olevissa sekä toisen asteen suorittaneissa oli enemmän miehiä kuin naisia. Korkea-asteen suorittaneissa oli puolestaan selvästi enemmän naisia kaikilla suuralueilla. Suurin sukupuolten välinen ero löytyi Kivistön ja Aviapoliksen suuralueilta, korkea-asteen koulutuksesta. Molemmilla alueilla korkea-asteen suorittaneiden naisten osuus oli 12 prosenttiyksikköä suurempi kuin miesten.

Vantaan kaupunginosista eniten tutkinnon suorittaneita oli Ylästössä, Sotungissa ja Linnaisissa (87–90 %), kun alhaisin osuus oli Havukoskella (55 %). Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurin Linnaisissa (66 %) ja Ylästössä (62 %). Nämä kaupunginosat olivat kärjessä myös silloin, kun tarkasteltiin pelkästään ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden osuutta (27–29 %). 

Sivuston lopusta löytyy Koulutustilasto Excel, jossa on taulukkomuodossa suuralueiden ja kaupunginosien koulutustiedot.

Vantaan koulutusrakenteessa erottuu enintään perusasteen suorittaneiden suuri osuus. Osittain tämä johtuu siitä, että Vantaalla asuu paljon vieraskielistä väestöä, joiden koulutustiedot ovat puutteelliset. Koulutustiedot saadaan Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä, josta puuttuvat monien ulkomaalaisten tutkintotiedot. Koska koulutukseltaan tuntemattomat lasketaan samaan luokkaan kuin pelkän perusasteen käyneet, nostaa se etenkin vieraskielisillä ”perusasteen/tuntematon” luokan osuutta. Koulutustietojen puutteellisuuden takia vieraskielisten koulutusrakenteesta ei saada oikeanlaista kuvaa.

Sekä Tilastokeskuksen että MoniSuomi -tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että ulkomaalaistaustaiset ovat huomattavasti koulutetumpia kuin tilastot antavat ymmärtää. Aiheesta voit lukea lisää esimerkiksi Tilastokeskuksen sivuilta:  Ulkomaalaistaustaisten koulutusrakenne samankaltainen kuin muulla väestöllä – täydennyskyselyillä tutkintorekisteriin 45 000 uutta tutkintoa.

Alla olevaan kuvioon on otettu mukaan Vantaalla asuvat, 25 vuotta täyttäneet, kotimaankieliset henkilöt. Kotimaankielisillä korkea-asteen suorittaneiden osuus on kasvanut 31 prosentista 42 prosenttiin vuosina 2000–2024. Samaan aikaan toisen asteen suorittaneiden osuus on noussut 34 prosentista 41 prosenttiin. Pelkän perusasteen varassa olevien osuus on laskenut huomattavasti, sillä vuonna 2000 heitä oli 35 prosenttia ja vuonna 2024 enää 17 prosenttia.

Alla olevaan Excel-tiedostoon on koottu keskeisimpiä koulutustilastoja taulukkomuodossa. Tilastoja on Vantaalta ja sen osa-alueista, mutta myös muista suurista kaupungeista. Excel sisältää seuraavat välilehdet:

• Tutkinnon suorittaneiden osuus (%) Vantaalla sukupuolen mukaan 2000−2024
• Vantaan väestön koulutusrakenne (%) sukupuolen mukaan 2000−2024
• Vantaan väestön koulutusrakenne (%) sukupuolen ja suuralueen mukaan 2024
• Vantaan väestön koulutusrakenne (%) suuralueittain ja kaupunginosittain 2024
• Koko Suomen ja kuuden suurimman kaupungin väestön koulutusrakenne (%) sukupuolen mukaan 2024
• Käsitteet ja määritelmät

Tälle sivustolle on päivitetty uusimmat koulutustiedot vuodelta 2024. Osa koulutusta koskevista tilastoista julkaistaan vasta myöhemmin, jolloin nekin päivitetään tälle sivustolle. Sitä ennen voit tutustua edelliseen, vuoden 2023 Koulutus -sivustoon. Siellä on käsitelty muun muassa Vantaan muuttoliikettä ja pääasiallista toimintaa koulutuksen näkökulmasta sekä opintonsa keskeyttäneitä.