Rakennusten hiilijalanjäljen ohjaus Vantaalla
Vantaan kaupunki ohjaa vähähiilisempään rakentamiseen asemakaavoissa, tontinluovutuskilpailuissa ja omassa toimitilarakentamisessaan.
Alkuvuodesta 2026 on tullut voimaan valtioneuvoston asetus uusien rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoista. Vantaa ottaa käyttöön osin lakia tiukemmat vaatimukset.
Asetus liittyy rakentamislain tavoitteeseen torjua ilmastonmuutosta ja edistää kiertotaloutta. Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan vähähiiliseksi.
Ensimmäisessä vaiheessa lakisääteistä pienempää hiilijalanjälkeä edellytetään Vantaalla uusilta asuinkerrostaloilta. Lisäksi kaupunki asettaa lakisääteistä tiukempia tavoitteita omille päiväkoti- ja kouluhankkeilleen. Myös muissa kaavahankkeissa ohjataan arvioimaan ja pienentämään haitallisia ilmastovaikutuksia.
Uudet asuinkerrostalot
Uusille asuinkerrostaloille asetetaan 2026 alkaen asemakaavoissa ja tontinluovutuksissa hiilijalanjäljen raja-arvo 14 kilogrammaa hiilidioksidiekvivalenttia neliömetriä kohden (kg CO2e/m2/a). Se asettuu vuoden 2026 ja 2029 lakisääteisten raja-arvojen puoliväliin.
Kaavamääräystä sovelletaan kaikkiin 1.1.2026 alkaen vireille tuleviin, vähintään kolmen asuinkerroksen kerrostaloja sisältäviin asemakaavoihin sekä harkinnanvaraisesti jo käynnissä oleviin asemakaavahankkeisiin. Hiilijalanjäljen raja-arvo ei korvaa kaavoihin jo asetettuja muita vähähiilisyyteen ohjaavia tavoitteita ja ohjausta.
Tontinluovutusehtoja sovelletaan vuonna 2026 valmisteluun tuleviin tontinluovutuskilpailuihin.
Asemakaavamääräykseen tai tontinluovutusehtoon kirjataan valmistelun aikaan voimassa oleva vaatimustaso lukuarvona. Tarpeen mukaan huomioidaan erityistilanteet, joissa vaatimustason saavuttaminen on erityisen vaikeaa.
Vaatimustason myöhemmät päivitykset koskevat kaikkia 1.1.2026 alkaen vireille tulleita kaavahankkeita, kunnes kaavaehdotus asetetaan nähtäville.
Kaupungin päiväkoti- ja kouluhankkeet
Kaupungin päiväkoti- ja kouluhankkeissa asetetaan valituille käynnissä oleville hankkeille hiilijalanjäljen tavoitteeksi korkeintaan 16 kg CO2e/m2/a. Se vastaa vuoden 2029 lakisääteistä raja-arvoa. Hankkeista saatavien kokemusten pohjalta asetetaan tavoitteet seuraaville vuosille.
Hiilijalanjäljen laskenta ja raportointi
Jos asemakaavassa on hiilijalanjäljen raja-arvon määrittävä ja hiilijalanjäljen laskentaan velvoittava määräys tai vain laskentaan velvoittava määräys, noudatetaan rakentamisluvan yhteydessä rakennusvalvonnan ohjeita, jotka on kuvattu tiiviisti alla. Laskentaohjeita sovelletaan myös, jos hiilijalanjäljelle on asetettu vaatimuksia tontinluovutuksen yhteydessä.
Raportti toimitetaan Vantaan rakennusvalvontaan tai Kiinteistöhallinnan ja asumisen yksikköön riippuen ohjaustavasta.
- Laske uudisrakennusten hiilijalanjälki hyödyntäen tuoreinta ympäristöministeriön rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää (julkaistu 9.10.2025)
- Raportoi hiilijalanjälki tällä lomakkeella: TULOSSA
- Toimita hiilijalanjälkiselvityksen tiedot täytettynä raportointilomakkeelle Excel-tiedostona sekä alkuperäinen selvitys pdf-raporttina. Toimita ne rakennusvalvontaan rakentamislupahakemuksen yhteydessä, mikäli asemakaavassa on hiilijalanjäljen laskentaan velvoittava kaavamääräys ja kiinteistöhallinnan ja asumisen yksikköön, mikäli hiilijalanjäljelle on asetettu vaatimuksia tontinluovutuksen yhteydessä.
- Toimita lakisääteinen rakennuksen ilmastoselvitys lopputarkastuksen yhteydessä rakennusvalvonnan ohjeiden mukaisesti.
Lakisääteiset rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvot
Rakentamislain mukaiset ilmastoselvitys- ja hiilijalanjäljen raja-arvoasetukset astuivat voimaan 1. ja 9.1.2026. Vantaan omassa hiilijalanjäljen ohjauksessa noudatetaan yhteneviä laskennan rajauksia ja menetelmiä kuin lakisääteisessä raja-arvo-ohjauksessa.
Vähähiilisyyteen tarvitaan monipuolista keinovalikoimaa
Rakennusten hiilijalanjäljen ohjaus on vain yksi keino kaavoitettavan alueen ja rakennetun ympäristön päästöjen vähentämiseksi.
Uudisrakennusten hiilijalanjäljen raja-arvon ohella asemakaavoissa ja tontinluovutuksissa ohjataan jatkossakin tarvittaviin ilmastovaikutuksia pienentäviin suunnittelun ja rakentamisen ratkaisuihin myös muilla keinoilla.
