Vantaa edistää asuntorakentamista
Vantaan kaupunki esittää väliaikaista muutosta maankäyttösopimuskorvausten laskentaan, jotta asuntorakentaminen saataisiin kaupungissa vauhtiin. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 27. huhtikuuta esittää kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi muutosta, jolla helpotetaan erityisesti vapaarahoitteisten asuntohankkeiden toteutumista heikossa markkinatilanteessa. Lisäksi kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi uuden hulevesitaksan kiinteistöille. Kokouksessa käsiteltiin myös useita asemakaavamuutoksia.
Asuntorakentaminen vauhtiin joustavammilla maankäyttösopimuksilla
Vantaalla rakennetaan tällä hetkellä hyvin vähän uusia asuntoja. Asuntomarkkinat ovat heikot, eikä moni hanke ole lähtenyt käyntiin viime vuosina. Yksi syy tähän on se, että maankäyttösopimuksiin liittyvät kustannukset ovat joillakin alueilla liian korkeita nykyiseen markkinatilanteeseen nähden.
Jatkossa maankäyttösopimuksen korvaus voidaan laskea sen hinnan perusteella, josta maanomistaja ja rakennuttaja ovat sopineet tontin kaupasta etukäteen. Tämän hinnan on kuitenkin oltava enintään 25 % alempi kuin kaupungin käyttämä alueellinen vertailuhinta.
Muutos on määräaikainen ja koskee maankäyttösopimuksia, jotka hyväksytään vuosina 2026–2027. Jos hanketta ei käynnistetä ajoissa tai kaavasta poiketaan merkittävästi, kaupunki voi periä myöhemmin erotuksen normaalin hinnan ja alemman hinnan välillä.
Tavoitteena on, että joustavampi laskentatapa auttaa konkreettisesti uusien asuntohankkeiden käynnistymistä ja lisää asuntotuotantoa Vantaalla lähivuosina. Uutta laskentaperiaatetta sovelletaan 1.5.2026 – 31.12.2027 hyväksyttävissä maankäyttösopimuksissa.
Uusi hulevesitaksa kiinteistöille 1.6. alkaen
Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi uuden hulevesitaksan kiinteistöille. Taksan avulla katetaan kaupungille hulevesijärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä aiheutuvia kustannuksia, jotka ovat vuosittain noin 5 miljoonaa euroa. Maksu koskee asemakaava-alueen rakennettuja kiinteistöjä, ja sen suuruus määräytyy kiinteistötyypin ja pinta-alan perusteella. Hulevesimaksu on julkisoikeudellinen maksu, joka peritään ilman erillistä sopimusta kiinteistönomistajilta. Hulevesitaksa astuu voimaan 1.6.2026 (edellyttää kaupunginvaltuuston päätöstä).
Useat asemakaavat etenevät
Lisäksi kaupunginhallitus päätti saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi Ylästön, Hakunilan, Koivuhaan, Simonkylän ja Korson asemakaavat. Vantaan ratikan Vaaralan varikon, Myllymäen ja Tammiston kauppatien asemakaavat päätettiin asettaa nähtäville.
Ylästön Kalliosolantielle kaavoitetaan teollisuus-, varasto- ja toimistorakennusten korttelialue. Tavoitteena on yhdistää tontit toimivaksi kokonaisuudeksi.
Hakunilan Pitkäsentien asemakaavassa muutetaan erillispientalojen korttelialue ja lähivirkistysaluetta yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi ja lähivirkistysalueeksi. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen uuden Hakunilan valmiusaseman sijoittaminen alueelle.
Koivuhaassa Jehovan todistajien maille osoitteeseen Puutarhatie 47 kaavoitetaan yhteisön toimintaa tukevaa toimitilaa ja asumista. Alueen pohjoisosaan kaavoitetaan kaistale lähivirkistysaluetta ja ulkoilureitti Puutarhatieltä Tikkurilan keskuspuistoon.
Simonkylässä Hiiriharjun puistoalueella sijaitsee kaupungin omistama asuinrakennus, joka suojellaan asemakaavalla. Asuinrakennuksella on todettu inventoinneissa merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja. Alue rajataan erillispientalojen korttelialueeksi, joka sisältää suojeltavan asuinrakennuksen ja lähinnä olevan säilytettävän pihapiirin. Kaavatyön tavoitteena on suojella asuinrakennus ja sen pihapiirin kulttuurihistoriaan ja luontoon liittyvät arvot ja mahdollistaa rakennuksen myynti muodostamalla sille oma tontti.
Korsontielle kaavoitetaan uusi liikerakennusten kortteli, joka mahdollistaa päivittäistavarakaupan sijoittumisen alueelle. Samalla Salkolantien päädyn virkistysaluetta muutetaan katualueeksi.
Tammiston kauppatien asemakaavamuutoksella mahdollistetaan alueella olevien liike-/toimisto-/teollisuus-/varastorakennusten korvaaminen asuinkerrostaloilla ja pohjakerroksen liiketiloilla. Alueelle tavoitellaan monipuolista asumista. Uudisrakentamisella tiivistetään kaupunkirakennetta, parannetaan kaupunkitilan viihtyisyyttä ja kevyen liikenteen mahdollisuuksia, sekä huomioidaan viereisen kadun raitiotievaraus.
Vantaan ratikan Vaaralan varikon asemakaavalla osoitetaan tila ratikan vaatimalle infrastruktuurille ja ratikkaan liittyville toiminnoille. Lisäksi kaavalla varaudutaan Porvoonväylän vaihtopysäkkeihin ja huomioidaan kulttuuriperinnön suojelu. Asemakaavassa turvataan maakunnallisesti ja paikallisesti tärkeän ekologisen yhteyden jatkuvuus.
Myllymäen Vehkalan asemakaavalla kaavoitetaan toimitilarakennusten korttelialue ja tuotantotilojen korttelialue. Alueen itäosaan kehäradan varteen osoitetaan puisto ja alueen pohjoisosaan lähivirkistysalue. Lisäksi alueelle osoitetaan katualueita.