Roskaantuminen

Jos kiinteistön jäteastioiden vieressä on esimerkiksi epäsiisteyttä, vaarallista jätettä tai isokokoisia jätteitä tai kiinteistön pihassa on hylätty auto, ilmoita siitä kiinteistön omistajalle tai isännöitsijälle.

Jos yleisellä alueella on hylätty auto, ilmoita siitä Vantaan kaupungin pysäköinninvalvontaan.

Jos puistossa, metsässä, teiden varsilla tai muulla yleisellä alueella on esimerkiksi jätesäkkejä, huonekaluja, kodinkoneita, vaarallisia jätteitä tai puutarhajätekasoja, ilmoita siitä Vantaan palautekanavan kautta.

Jos asuttujen rakennusten pihoilla tai rakennustyömailla on epäsiisteyttä, ilmoita siitä Vantaan rakennusvalvontaan.

Mikäli havaitsee roskaajan, voi asiasta tehdä rikosilmoituksen poliisille.

Roskaaja on velvollinen puhdistamaan roskaamansa alueen. Annetun puhdistamismääräyksen laiminlyönti voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen ja/tai työn teettämiseen roskaajan kustannuksella.

Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen jätehuoltomääräykset kieltävät jätteen hävittämisen polttamalla (17 §). Kielto ei koske ympäristöluvan tai ympäristönsuojeluviranomaisen antaman muun hyväksynnän nojalla tapahtuvaa jätteen hävittämistä polttamalla.

Puutarhajätteet kannattaa käsitellä ja hyödyntää omalla pihalla, jos se suinkin on mahdollista. Puutarhajätteistä saa kompostoimalla multaa ja risuista hakettamalla kompostissa seosaineena tai pensaiden juurella katteena hyödynnettävää haketta.

Puutarhajätettä ovat muun muassa risut, oksat, lehdet ja naatit. Puiden hedelmät, marjat ja vihannekset eivät ole puutarhajätettä, vaan kuuluvat elintarvikejätteisiin. Puiden lehdet voi ajaa syksyllä tai keväällä ruohonleikkurilla silpuksi ja jättää maahan nurmikolle lisäravinteeksi. Ruoho kannattaa jättää mahdollisimman pitkäksi nostamalla leikkurin terät ääriasentoon, sillä pitkä nurmi talvehtii parhaiten.

Oksat ja risut kannattaa hakettaa kompostiin seosaineeksi tai katteeksi pensaiden juurelle. Vuokrahakettimia voi kysyä muun muassa paikalliselta omakotiyhdistykseltä tai konevuokraamoista. Hakettimen voi myös hankkia naapurin kanssa yhteiseksi.

Puutarhajätteet voi käsitellä myös kompostoimalla. Kompostimulta on oivallista maanparannusainetta.

Syksyisille lehdille rakennettava lehtikompostori rakennetaan pinta-alaltaan enintään yhden neliömetrin kehikkoon ilmavasti. Kehikkoon laitetaan vuorotellen kerroksina risuja, lehtiä ja typpilisää, kuten kourallinen kanankakkaa. Kompostin sisimpiin osiin voi laittaa pihalla syntyneet ylimääräiset omenat mieluiten pilkottuna kompostoinnin nopeutumiseksi.

Lehtikomposti kannattaa kääntää kerran kesän aikana. Syksyisistä lehdistä ennen lumentuloa rakennetun lehtikompostorin komposti on valmista pihalla käytettävää maanparannusainetta jopa alle vuodessa.

Moni haitallinen vieraslaji on levinnyt puutarhoista luontoon. Tutustu haitallisten vieraslajien oikeaoppiseen käsittelyyn ja torjuntaan vieraslajit-sivulla.

Sortti-asemilla vastaanotetaan puutarhajätettä vain pienkuormina. Risujätettä (alle 20 cm paksut oksat, risut ja havut) otetaan vastaan Sortti-asemilla vuoden ympäri ja risutonta jätettä (lehdet, ruoho, naatit, haketettu risu) huhtikuun alusta joulukuun loppuun. Vastaanotto on maksullista. Aukioloajat ja lisätietoa Sortti-asemista HSY:n sivuilta.

Mikäli kiinteistö kuuluu biokeräykseen, maatuvaan säkkiin pakatuista bioastian viereen sijoitetusta biojätteestä veloitetaan HSY:n hinnaston mukaan. Säkin päälle pitää laittaa teksti: puutarhajätettä tai biojätettä. Muovisäkeissä oleva jäte hinnoitellaan ylimääräisen sekajätteen mukaan.

Espoon jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotetaan kuorma-autokuormia puutarhajätettä ympäri vuoden. Lisätietoa kuorma-autokuormista HSY:n sivuilta.

• puhdasta käsittelemätöntä kuivaa puuta
• kuivia oksia ja risuja
• sytykkeenä päällystämätöntä paperia tai kartonkia

Asianmukaisissa tulisijoissa saa polttaa vain puhdasta ja käsittelemätöntä kuivaa puuta sekä vähäisessä määrin sytykkeenä päällystämätöntä paperia ja kartonkia.

Polttoaineen laatu ja lämmitystapa vaikuttavat merkittävästi lämmitystehoon ja ilmapäästöihin. Terveyden kannalta merkittävimpiä päästöjä ovat muun muassa pienhiukkaset, hiilivety ja häkä. Mahdollisimman puhtaan ja tehokkaan polttotuloksen saamiseksi puun on oltava ehdottomasti kuivaa.

Jos puun kosteus nousee 15 prosentista 40 prosenttiin, päästöjen määrä viisinkertaistuu ja lämmitysteho pienenee kolmasosalla. Suurimmat päästöt aiheutuvat kitupoltosta; kun tulipesä ahdetaan liian täyteen ja poltetaan huonolla vedolla, polttolämpötila jää liian alhaiseksi. Terveysvaikutusten lisäksi savu, noki ja hajut vähentävät myös ympäristön viihtyisyyttä.

Poltettavaksi sopimattomia ovat muun muassa

• ruoan, maalin tai vastaavan tahrimat paperit
• märät paperit
• kertakäyttövaipat
• muovit
• tekstiilit
• nahka
• kumi
• lastulevy
• vaneri
• kovalevy
• maalattu, lakattu, kyllästetty tai lahosuojattu puu
• alumiinikerroksen sisältävät tölkit
• jäteöljy tai muut ongelmajätteet.

Muoveja ei saa polttaa pientalojen tulisijoissa. Muoveista lähtee poltettaessa enemmän nokea kuin puusta ja muovit vaativat myös erilaista polttotekniikkaa kuin puu. Jotkut muovit sulavat ennen palamistaan ja siten sula muovi saattaa tukkia uunin arinan.

Kloorivalkaistua paperia, klooria sisältävää muovia (PVC-muovi) tai suolaisia ruokajäämiä poltettaessa muodostuu kloorivetyä eli suolahappoa sekä mahdollisesti erittäin myrkyllisiä dioksiineja ja furaaneja. Suolahappo syövyttää uunia ja hormeja ja voi johtaa kalliisiin korjauksiin.

Kartonkiset maito- ja mehutölkit tulee toimittaa kierrätykseen. Alumiinikerroksen sisältävät tölkit kelpaavat myös kierrätykseen. Niitä ei pidä polttaa, sillä niissä oleva pieneliöille myrkyllinen alumiini jää tuhkaan.

Käsittelemätön puujäte kelpaa polttopuuksi. Muut rakennusjätteet on toimitettava lajiteltuina rakennusjätteiden vastaanottopisteisiin.

Komposti on sijoitettava ja hoidettava siten, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Huomioi naapurit kompostipaikkaa valitessasi. Pyri sijoittamaan komposti vähintään viiden metrin päähän naapuritontin rajasta, ja pyydä tarvittaessa naapurilta lupa.

Keittiöbiojätteen kompostointiin tarvitaan haittaeläimiltä suojattu kompostisäiliö. Sen pitää olla lämpöeristetty, jos kompostointi on ympärivuotista.

Elintarvikejätteen kompostoinnista on tehtävä kompostointi-ilmoitus HSY:lle jätehuoltomääräysten 16 §:n mukaan.

Puutarhajätettä voi kompostoida siistissä, hoidetussa avokompostissa, esimerkiksi kehikossa.

Kompostiin käyvät keittiössä syntyvät biohajoavat jätteet, kuten

•  vihannesten ja hedelmien kuoret
• pilaantuneet ja ylijääneet ruoan jämät
• servetit
• puutarhajätteet.

Jätteet kannattaa pilkkoa mahdollisimman pieneksi kompostoinnin nopeuttamiseksi. Kompostoriin menevät jätteet kannattaa laittaa kannelliseen pieneen ämpäriin tai kääriä sanomalehdestä taiteltuun pussiin. Kompostiin ei saa laittaa jätteitä, jotka eivät kompostoidu tai haittaavat kompostointia.

Kompostoinnin onnistumiseksi tärkeimpiä tekijöitä ovat:

• ilma, eli riittävän seosaineen määrä, ettei kompostori haise
• riittävästi typpeä, eli keittiöjätettä tai tarvittaessa esimerkiksi kourallinen kanankakkaa tai kompostiherätettä
• riittävästi hiiltä, eli ilmaa tuovaa tukiainetta
• sopiva kosteus, sillä liian märkä haisee, liian kuiva ei kompostoidu.

Seosaineeksi käyvät

• lehti- ja neulaskarike
• risuhake
• kutterinlastu
• turve
• puunkuorijäte
• silputtu olki
• tarkoitukseen sopiva kaupallinen tuote.

Kompostia ei ole tarpeen kääntää. Riittävä seosaineen määrä saa ilman kiertämään kompostorissa.

Eloperäisiä kotitalousjätteitä saa kompostoida vain tarkoitukseen sopivassa kompostorissa. Kompostorin tulee olla kulutusta kestävä sekä jyrsijä- ja lämpöeristetty. Myös ilmankierron kompostorissa tulee olla turvattu.

Lämpöeristetyssä kompostorissa lahoaminen tapahtuu muutamassa kuukaudessa, jolloin kompostista saadaan lannoitteena käytettävää kompostia. Mikäli kompostia jälkikompostoi pidempään, syntyy maanparannusaineena käytettävää humusta, eli multaa.