Mätäojan luonnonsuojelualue
Esittely
Mätäojan uoma kiemurtelee pajuluhdan kätköissä. Avovesilampareita löytyy pitkin matkaa koko suojelualueelta.
Alueen pohjoisosassa on pieni avosuo ja keskivaiheilla komea tervaleppämetsikkö. Luhta-aluetta reunustavat kosteat lehdot.
Puron varrelle on kaivettu kaksi lammikkoa, joiden kohdilla on kävelysillat.
Kasvillisuus
Tervaleppien katveessa on tiheitä vehkakasvustoja. Mätäojan varren pajuissa köynnöstelee parhaimmillaan useiden metrien mittaisiksi kasvavat punakoisot. Mätäojanlaaksossa kasvaa uhanalainen ja erityisesti suojeltu pieni kämmekkä, sääskenvalkku. Alueella kasvavia ruohoja ovat muun muassa keltakurjenmiekka, lehtopalsami, tiheitä kasvustoja muodostava järvikorte ja Vantaalla harvinainen isohierakka.
Sääskenvalkku
Eläimiä alueella
Kauriit liikkuvat ihmisasutuksen tuntumassa.
Alueen tiheiköissä laulavat satakielet, luhta- ja viitakerttuset sekä lehto- ja mustapääkertut. Alueella pesii vesilintuja, kuten sinisorsia, telkkiä ja taveja. Muita pesiviä lintuja ovat liejukana ja pikkutikka.
Mätäojalla asuu halavasepikkä, joka on harvinainen ja uhanalainen kuoriainen.
Luonnonsuojelun perusteet
Mätäoja on arvokas kasvillisuudeltaan ja suojeltava erityisesti sääskenvalkun kasvupaikkana ja halavasepikän elinpaikkana. Louhelan tervaleppäkorpi on suojeltava luontotyyppi.
Sijainti ja saapuminen
Mätäoja sijaitsee tiheästi rakennetun Myyrmäen ja Kaivokselan kaupunginosien rajalla. Alueelle pääsee monesta eri kohdasta.
Ulkoilureitti
Vantaan polun pituus on noin 2,8 km ilman merkintöjä. Reitti on helppokulkuista enimmäkseen leveää ja kivituhkapintaista polkua. Osa reitistä soveltuu siten liikkumisesteisille sekä kulkemiseen lastenrattailla ja rollaattorilla. Reitin varrelta löytyy muun muassa opastaulu Vaskipellon niityt.
Vinkki!
Vantaan historiallisissa jokikävelyissä kuvataan reitti Mätäojan maisemissa, ja siihen on mobiiliopas. Reitin nimi on Halavasepikän mailla.