Kaupunkiympäristölautakunta esittää nähtäville Kivistön tapahtuma-areenan kaavamuutosta

Kivistön tapahtuma-areenan asemakaavalla ja asemakaavamuutoksella mahdollistetaan monitoimiareena ja hotelli sekä ravintola- liike-, urheilu- ja toimistotilaa. Hanke toteutuessaan olisi Suomen suurin ympärivuotinen tapahtuma-areena, joskin hankkeen koko on jonkin verran pienentynyt aiemmasta.

19.12.2022 hyväksytyssä kaavassa monitoimiareenan ja ravintolaosa maanpäällinen kerrosala oli 51 800 k-m² ja hotellin 13 000 k-m². Nykyinen asemakaavaehdotus mahdollistaa monitoimiareenan ja ravintolaosan maanpäälliseksi kerrosalaksi 43 400 k-m² ja hotellin 13 000 k-m². Konserttitapahtumissa kokonaiskatsomon kapasiteetti on noin 21 000 asiakaspaikkaa, urheilutapahtumissa noin 17 000 katsomopaikkaa, ja hotellissa 300 huonetta.

ELY-keskus valitti kaupunginvaltuuston aiemmin hyväksymästä kaavasta Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituksen aiheina olivat liikennejärjestelyt ja niiden vaikutukset valtion ylläpitämien teiden ruuhkautumiseen.

Kaupunginvaltuusto kumosi tekemänsä päätöksen asemakaavan hyväksymisestä hallintolain mukaisen asiavirheen nojalla riittämättömien liikenneselvitysten vuoksi ja palautti kaavan uudelleen valmisteluun liikenneselvitysten täydentämiseksi. Asemakaavan palautuessa valmisteluun on liikenteen lisäselvityksiä tehty yhteistyössä ELY-keskuksen ja Arena 3.3 -hankkeen kanssa.

Arviolta kerran kuukaudessa järjestettävät suuremmat tapahtumat vaativat poikkeusjärjestelyitä liikenteeseen ja liikkumiseen. Tapahtumista on laadittu alustavat liikenteelliset toimivuustarkastelut.

Suurtapahtumien asiakasvirtojen oletetaan pääosin saapuvan junalla Kivistön asemalle. Pääsisäänkäynti sijoittuu monitoimiareenan pohjoisosaan, Kivistön rautatieaseman ja linja-autoterminaalin välittömään läheisyyteen hyvien joukkoliikenne- sekä kävely- ja pyöräily-yhteyksien varrelle. Monitoimiareena sijoittuu Kivistön aseman läheisyyteen, kehäradan eteläpuolelle, Vantaankoskentien ja Hämeenlinnanväylän väliselle alueelle.

Kaupunki on antanut hankkeelle suunnitteluvarauksen kesäkuussa 2019.

Kaavamuutos etenee kaupunginhallituksen käsittelyyn ja sitä esitetään nähtäville. Tutustu Kivistön tapahtuma-areenan kaavaan.

Kivistön keskusta laajenee Onnenkiven alueelle

Kivistön Onnenkiven asemakaavalla laajennetaan Kivistön keskustaa kehäradan eteläpuolen vielä rakentamattomalle alueelle, kohti tulevaa Lapinkylän juna-asemaa, ja mahdollistetaan koteja noin 800 asukkaalle. Lisäksi Onnenkiven alueelle tulee keskustapalveluita ja puisto.

Onnenkiven alue sijaitsee Kivistön keskustassa Kehäradan eteläpuolella, Kivistön aseman ja Lapinkylän asemavarauksen välissä, ja on kooltaan noin 3,1 hehtaaria. Suunnittelualue rajautuu Tikkurilantiehen, Keimolantiehen, Kivistön puistokatuun ja asemakaavoittamattomaan metsäalueeseen.

Kaavaan on suunniteltu yhdeksää asuinrakennusten ja asuinrivitalojen korttelialuetta. Asumisen kerrosluvut vaihtelevat kahdesta ja puolesta kerroksesta seitsemään. Kaavoituksen tavoitteena on elävä ja urbaani keskusta-alue, jossa kävely-ympäristö ja vehreys ovat etusijalla.

Kaavamuutos etenee kaupunginhallituksen käsittelyyn ja sitä esitetään nähtäville. Tutustu Kivistön Onnenkiven kaavaan.

SAAVU-ohjeella varmistetaan viheralueiden riittävyys ja hyvä saavutettavuus Vantaalla

SAAVU-ohje mittaa sitä, miten ihmiset pääsevät virkistäytymään julkisiin vehreisiin ympäristöihin, kuten puistoihin, lähimetsiin ja virkistysalueille. Yleiskaavan keskusta-alueilla ja muilla asuinalueilla on erilaiset mitoitustavat.

Keskusta-alueilla vaaditaan tiheämmin julkista kaupunkivihreää, koska julkisia viheralueita ja vehreitä pihatiloja per henkilö on vähemmän kuin asuinalueilla. Muilla asuinalueilla käytetään Vantaallakin samaa mitoitusta kuin kaikkien kuuden suurimman suomalaiskaupungin yhteisesti sopimissa ekologisen kestävyyden indikaattoreissa.

SAAVU-ohjetta käytetään pääasiassa kaavarungoissa ja laajemmissa asemakaavahankkeissa, joissa on tarve säilyttää tai kehittää viherrakennetta. SAAVU-ohjeeseen perustuvan paikkatietoanalyysin avulla voidaan testata suunnittelualueen kaavoitettujen viheralueiden nykytilannetta saavutettavuuden kannalta ja nähdä kehitystarpeet.

Vantaalla yleisimmin on täydennettävää niin sanotussa pienessä kaupunkivihreässä, joka voi olla vaikka taskupuistoja tai katupuita. Lautakunta merkitsi tiedoksi SAAVU-ohjeen.

Lisäksi etenivät seuraavat kaavamuutokset

• Tikkurila, Unikkotie 10 ja 12: Kaavamuutosta hakeneiden taloyhtiöiden tavoitteena on purkaa olemassa olevat asuinrakennukset ja korvata ne uusilla asuinkerrostaloilla, joiden alimpiin kerroksiin sijoittuu työpaikka- ja liiketiloja. Kaavamuutosta esitetään nähtäville.
• Vantaan ratikka, Pakkala: Asemakaavamuutoksella levennetään katualuetta Rälssitiellä, Tasetiellä, Väinö Tannerin tiellä, Pakkalankujalla ja Osuustiellä muuttamalla osia korttelialueesta ja puistoalueesta katualueeksi. Kaavamuutosta päätettiin esittää hyväksyttäväksi äänin 14–3.
• Ojanko, Pitkäsuontie 2 ja 13: Pitkäsuontie 2 lumenvastaanottopaikan länsiosan käyttötarkoitus muutetaan polttoaineiden jakeluasemaa ja Pitkäsuontie 13 suojaviheralueen käyttötarkoitus hiilineutraalia synteettistä kaasua tuottavaa sähköpolttoainelaitosta (Power-to-gas) varten. Kaavamuutosta esitetään hyväksyttäväksi.

Vantaan päivitetyt ympäristönsuojelumääräykset päätettiin palauttaa uudelleen valmisteluun: lautakunta evästi, että jätevesimääräystä tulee tarkistaa ELY-keskuksen antaman lausunnon pohjalta. Myös äänentoistolaitteiden käyttöä koskevaa kirjausta tulee tarkastella uudelleen, sekä osallistaa ravintolayrittäjiä määräyksen valmistelussa.

Oikaisuvaatimus suunnittelutarveratkaisuun 31.5.2023 §584 / Riipiläntie 47 päätettiin jättää pöydälle seuraavaan kokoukseen.

Kaikki muut kokouksen asiat päätettiin esitysten mukaisesti.

Esityslista kokonaisuudessaan: paatokset.vantaa.fi