Vuoden Vandalaxen palkinnon saanut Barby Fellman taistelee ruotsin kielen puolesta

Kahdenkymmenenviiden vuoden ajan eläkeläiset ovat kokoontuneet joka maanantaiaamu Martinlaakson Folkhälsanille yhdessä vetäjänsä, toiminnan tulisielun, Barby Fellmanin kanssa. Fellman perusti Fritids' Martinlaaksoon vuonna 1997. Fritids'issä on aamuisin toimintaa eläkeläisille, iltapäivisin tilassa on iltapäiväkerho koululaisille ja iltaisin nuorisotoimintaa.

Toimintansa kautta Barby Fellman on tutustunut kaikkiin ikäryhmiin koululaisista eläkeläisiin. Monet lapsista tulevat kaksi- tai monikielisistä perheistä ja Fellmanin panos on siksi ollut erittäin tärkeä lasten kielenkäytön ja ruotsinkielisen kulttuurin säilymisen kannalta Länsi-Vantaalla.

-Huolenpidollaan, kärsivällisyydellään ja rauhallisuudellaan Barby on tullut arvostetuksi ja suosituksi. Hän on tukipilari ja sukupolvien ylittävä linkki, kuvailee Birgitta Lönnqvist Seniorikahvilasta, joka asetti Fellmanin ehdolle palkinnonsaajaksi.

Kun toiminta alkoi, Fellman työskenteli aamusta iltaan Fritids'issä.

-Lapset kysyivät: "Asutko täällä"? Näin se on kun aloittaa, on innokas ja kesti myös hetken löytää ihmisiä toimintaan. Pian saimme kuitenkin hienoja nuoria ohjaajiksi, kertoo Fellman.

Asia, joka huolestuttaa Fellmania on tilanpuute heidän toiminnalleen. Tällä hetkellä he pystyvät ottamaan vain 10-12 ihmistä mukaan toimintaan puuttuvien tilojen vuoksi. Paljon suurempi määrä olisi kiinnostunut osallistumaan, jos tiloja löytyisi. Senioritoiminta on tärkeää hyvinvoinnille ja yhteenkuuluvuudelle. Ryhmä kokoontuu keskustelemaan, leikkimään, pelaamaan ja tekemään ekskursioita.

-Voimme keskustella mistä tahansa, mikään aihe ei ole kielletty.  Tärkeintä on, että osallistujilla voi olla eriäviä mielipiteitä mutta heidän on kunnioitettava toisiaan, Fellman painottaa.

Fellmanin mielestä ruotsin kieltä voidaan pitää elävänä nyt ja tulevaisuudessa ruotsinkielisillä päiväkodeilla ja kouluilla. Kaikkien ruotsinkielisten tulisi tehdä yhteistyötä ja uskoa itseensä. Ruotsinkielisten tulisi myös käyttää kieltään eikä niin helposti siirtyä puhumaan suomen kieltä esim. kaupoissa. Moni suomenkielinen harjoittelisi mielellään ruotsin kieltä. Tietenkin on myös suomenkielisiä, jotka eivät puhu ruotsin kieltä ja heille voisi puhua suomea. On myös tärkeää, että on paljon ruotsinkielistä toimintaa. Hän on itse ollut perustamassa ruotsinkielistä teatteritoimintaa Vantaalla.

-Olisi hienoa, jos jokaisessa kylässä olisi ruotsinkielinen huone, jossa kaikki ruotsinkieliset voisivat kokoontua, Fellman sanoo.

Kysymykseen mitä terveisiä hän haluaisi lähettää vantaalaisille hän vastaa toivovansa, että vantaalaiset kunnioittaisivat toisiaan, pitäisivät toisistaan, ottaisivat toiset huomioon ja välittäisivät toisistaan. Ruotsinkielisten vantaalaisten hän toivoo olevan aktiivisia ja puolustavan ruotsin kieltä, historiaa ja omaa arvopohjaansa.

Katso Barby Fellmanin videohaastattelu