HALO tuo katukulttuurin sisätiloihin – Vantaan Havukoskelle nousee nuorten oma keskus

HALO-keskus on matalan kynnyksen paikka, jonka ytimessä on katukulttuuri, liike ja luovuus.  HALOon on yhdessä nuorten kanssa suunniteltu tiloja esimerkiksi tanssiin, katukoripalloon, skuuttaukseen sekä musiikin ja taiteen tekemiseen ympäri vuoden. Vastaavaa konseptia ei ole Suomessa aiemmin toteutettu. Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen näkee HALOn merkityksen laajasti kaupunkikehityksen näkökulmasta: 

- Saamme Vantaalle täysin uudenlaisen katukulttuurin keskuksen, ja mikä parasta, se täyttyy nuorten omista ideoista. Monet nuorille tärkeät asiat yhdistyvät HALOssa poikkeuksellisella tavalla. Kaupungin menestys mitataan lopulta sillä, kokevatko asukkaat ja erityisesti nuoret Vantaan paikkana, jossa voivat osallistua ja tulla nähdyiksi.

''Kiva päästä vaikuttamaan''

Nuoret ovat olleet mukana hankkeessa alusta asti.  He toivovat voivansa kokeilla HALOssa uusia asioita ja kehittää omia juttujaan. Paikalla on aina turvallisia aikuisia, mutta nuorilla on tilaa vaikuttaa ja ottaa vastuuta. 

- Well I guess, tuntuu et pystyy vaikuttaa johonki.  Mä haluun tällasen tilan, ni kiva päästä vaikuttaa.  

Koivukylän alueen nuorilla on selkeä näkemys siitä, mitä keskukseen halutaan. Nuoret ovat ehdottaneet esimerkiksi heidän pyörittämäänsä parturia, jossa voi harjoitella yrittäjyystaitoja.

- Well I guess, tuntuu et pystyy vaikuttaa johonki.  Mä haluun tällasen tilan, ni kiva päästä vaikuttaa, kuvaa Koivukylän koulun oppilas Jay kuvaa kokemustaan vaikuttamisesta.

Jayn koulukaveri Florian peesaa Jayn innostusta:  -Tuntuu, että tämän kautta pääsee rakentamaan omaa unelmaa. Haluan päästä leikkaamaan muiden hiuksia ja perustaa oman paikan.Tää voi olla siihen mahdollisuus.

HALO hohtaa ja tekee nuoret näkyviksi

Vantaan kaupungin ohjelmajohtaja Hannu Rusama painottaa HALOn avoimuutta: - Haluamme luoda Havukoskelle ehdottomasti siisteintä, mitä Suomessa on ikinä nuorten näkökulmasta nähty. Usein nuoren elämä on todella aikataulutettua, ja moni myös lopettaa harrastuksissa. 

- Toisaalta on paljon niitä, joilla ei ole pääsyä harrastamisen pariin. HALOon ei tarvitse liittyä eikä tuloa erikseen suunnitella – voi vain kävellä sisälle,  kokeilla asioita ja antaa tilaa itseilmaisun monenlaisille muodoille, jatkaa Rusama.

HALOon ei tarvitse liittyä eikä tuloa erikseen suunnitella – voi vain kävellä sisälle.

Nimi HALO viittaa valoilmiöön – hohteeseen, joka ympäröi ja tekee näkyväksi. Esikuvia keskukselle on haettu Pohjoismaista, kuten Tanskan GAME-konseptista ja Ruotsin Fryshusetista.  Me-säätiön nuorten toiminnasta vastaava johtaja Emmi Tanner korostaa, että HALOssa nuoret ovat aktiivisia tekijöitä ja päättäjiä:

- Sen sijaan, että vain kuulisimme nuoria kysymällä palautetta, meillä on nuoria ohjaajina sekä päättämässä esimerkiksi keskuksen nimestä, aktiviteeteista, sisustuksesta ja budjetista.  Lopulta HALO rakentuu vasta sitten, kun nuoret täyttävät sen. Katukulttuuri ei tarkoita meille vain jotakin tiettyä lajia, vaan se kumpuaa nuorten omasta ympäristöstä, kokemuksista ja toiveista, toteaa Tanner.

Uusia ratkaisuja nuorten hyvinvoinnin parantamiseen

Vantaan kaupunki ja Me-säätiö seuraavat  HALOn vaikuttavuutta.  Perustajat varmistavat, että keskus tavoittaa nuoret monipuolisesti, vahvistaa heidän rooliaan aktiivisina tekijöinä ja lisää heidän hyvinvointiaan. Me-säätiön hallituksen puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén näkee keskuksen vastauksena laajempiin yhteiskunnallisiin haasteisiin: 

- Uskomme, että Suomessa tulee löytää uusia ratkaisuja eriytymisen ja syrjäytymisen torjuntaan. Vantaan kaupunki on lähtenyt kanssamme rohkeasti rakentamaan uudenlaista tapaa tarjota nuorille sellaista vapaa-ajan toimintaa, josta kukaan ei jää ulkopuolelle. Uskomme, että tämä Suomen mittakaavassa täysin uniikki nuorten tila.