Vantaa alkaa toteuttaa ensimmäisenä Suomessa rakentamisen luontohaittojen ekologista kompensaatiota

Vantaan luontopositiivisuustavoitteeksi on asetettu, että kaupungin toiminnasta aiheutuu luonnolle enemmän hyötyä kuin haittaa – vantaalaisen luonnon tila siis kokonaisuutena paranee.

Suuren osan luontohaitasta aiheuttaa maankäyttö, eli maa-alan hyödyntäminen esimerkiksi asuntojen, toimitilojen ja katujen rakentamiseen. Siksi keskeisenä luontopositiivisuustoimena on minimoida luonnolle rakentamisesta ja muusta maankäytöstä aiheutuva haitta.

Vantaa alkaa toteuttaa ensimmäisenä Suomessa uuden luonnonsuojelulain mukaista ekologista kompensaatiota, jossa yhdelle alueelle aiheutuva luontohaitta korvataan luonnon monimuotoisuutta edistävillä toimilla toisaalla. Kompensaatio otetaan ensin käyttöön yhdessä kaavahankkeessa, ja sitä laajennetaan vähitellen kaikkiin Vantaan kaavahankkeisiin, joista aiheutuu luontohaittaa.

– Vantaa haluaa olla edelläkävijä luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa, ja ekologisen kompensaation käyttöönotto on merkittävä askel tällä tiellä. Ensimmäisestä luontohaittojen kompensaatioon käytettävästä hyvitysalueesta on nyt tehty virallinen päätös, ja varsinaiset luonnonhoitotoimenpiteet alueen luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi alkavat tämän vuoden aikana, kertoo Vantaan kiinteistöjohtaja Antti Kari.

Ensimmäisenä kompensoitavana kohteena kaavoitettava alue Itä-Hakkilassa

Vantaan ensimmäinen ekologinen kompensaatio toteutetaan osana kaavahanketta Itä-Hakkilan Siltaniityssä, jonne kaavoitetaan Maahanmuuttoviraston säilöönottoyksikkö. Säilöönottoyksikön rakennuttaa Senaatti-kiinteistöt.

Nykyisellään kaavoitettavalla alueella kasvaa metsää, jota joudutaan kaatamaan. Kaadettavien puiden määrä pyritään minimoimaan, minkä lisäksi puiden kaatamisen aiheuttamaa haittaa luonnolle kompensoidaan toisaalla, ekologisen kompensaation keinoin.

Hyvitysalueena, jolla luonnon tilaa vastaavasti parannetaan, toimii kaupungin omistama Palokallion alue Sotungissa. Alue on nykyisellään talousmetsää.

Katso alue Vantaan karttapalvelussa.

Ekologinen kompensaatio uutta Suomessa

Raamit ekologisen kompensaation käytännön toteuttamiselle antaa uudistunut lainsäädäntö.

Kesäkuussa 2023 tuli voimaan uusi luonnonsuojelulaki, jossa määritellään vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio. Siinä luonnolle koituva haitta hyvitetään parantamalla luonnon tilaa niin sanotulla hyvitysalueella toisaalla. Luonnon tilaa hyvitysalueella voidaan parantaa esimerkiksi ennallistamalla metsätalouskäytössä ollutta metsää lähemmäs sen alkuperäistä luonnontilaa. Jotta ekologinen kompensaatio toteutuu oikeaoppisesti, on hyvitysalueella tehtävä luonnon tilaa parantavat hoitotoimenpiteet ennen haitan syntyä eli ennen rakentamisen aloittamista. 

Vantaa on laatinut alueelle lain edellyttämän hyvityssuunnitelman, joka on toimitettu ELYlle hyväksyttäväksi. Hyvityssuunnitelma on ensimmäinen laatuaan Suomessa. ELYn hyväksynnän jälkeen voidaan aloittaa luonnonhoitotoimenpiteet. 

Perustettava hyvitysalue on verrattavissa suojelualueeseen. Sille määrätään heikentämis- ja hävittämiskielto, kuten suojelualueillekin.

Kyseessä on Vantaan ensimmäinen ekologinen kompensaatio. Jatkossa luontohaittojen minimoimista ja kompensaatiota on tarkoitus laajentaa siten, että kaikki maankäytöstä luonnolle aiheutuva vahinko ensisijaisesti joko vältetään tai sitä lievennetään, ja vasta viimeisenä vaihtoehtona kompensoidaan kaikki se luontohaitta, jonka syntyä ei ole voitu välttää.

Siltaniityn kaavahankkeen ekologisen kompensaation kustannukset jaetaan Vantaan kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen kesken. Jatkossa siirrytään malliin, jossa kustannukset maksaa haittojen aiheuttaja.

Juttua täydennetty 10.3.2025

Tämä kirjoitus julkaistiin Asukaslehden numerossa 1/2025. Lue lehden muut jutut Asukaslehden sivulta!