Vantaa haluaa olla luontopositiivinen – tavoitteena parantaa luonnon tilaa nykyisestä

Luontopositiivisuus tarkoittaa, että kaupungin toiminnasta aiheutuu luonnolle kokonaisuutena enemmän hyvää kuin huonoa. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä kaupungin kasvaessa ihmisten toiminta vaatii luonnolta yhä enemmän tilaa. Uusia asuntoja, yritystiloja, päiväkoteja ja muita palveluita varten joudutaan usein kaatamaan puita tai muutoin valtaamaan alaa luonnolta. 

Tavoitteena on yltää luontopositiivisuuteen vuoden 2030 loppuun mennessä, eli saavuttaa siihen mennessä käännekohta, jonka jälkeen luonnon tila alkaa kokonaisuutena parantua. Tätä varten selvitetään parhaillaan vantaalaisen luonnon nykytilaa, lisätään yhteistyötä yritysten kanssa, suunnitellaan ja otetaan käyttöön uusia toimia luonnon monimuotoisuuden hyväksi ja luodaan mittarit tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Luontoalueiden monimuotoisuuden tukemisen lisäksi tarvitaan myös kompensaatiota eli menetettyjen luontoarvojen korvaamista tilanteissa, joissa uuden rakentamisen tieltä joudutaan esimerkiksi kaatamaan metsää. Kompensaation toteuttamisen tapoja pohditaan parhaillaan.

”Vantaa haluaa toimillaan kuulua edelläkävijöiden joukkoon, kertoo Vantaan ympäristöpalveluiden päällikkö Jari Viinanen. 

Jatkoa kaupungin monimuotoisuustyölle

Uusi tavoite on jatkoa kaupungin jo aiemmin luonnon monimuotoisuuden hyväksi tekemälle työlle. Nykyisiä toimia jatketaan, mutta myös uusia keinoja otetaan käyttöön, sillä tavoitetaso nousee.

Kaupunki pyrkii jo nyt säästämään luontoalueita ja tukemaan luonnon monimuotoisuutta kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun keinoin. Keskeisenä keinona on kaupungin periaate ohjata uusien asuntojen ja palvelujen rakentaminen pääosin jo olemassa olevalle kaupunkialueelle, siis tiivistäen jo nykyisin rakennettuja alueita. Näin voidaan säästää luontoalueita muualla.

Kaupunkia kehitettäessä myös pyritään huolehtimaan, että kaupungin keskeisten luontoalueiden välillä säilyy kasvillisuuspeitteisiä yhteyksiä, joita pitkin kasvit ja eläimet voivat siirtyä alueelta toiselle. Yhteydet ovat tärkeitä, jotta esimerkiksi eläinten lisääntymismahdollisuudet säilyvät hyvinä ja kannat pysyvät elinvoimaisina. 

”Kaavoituksessa kiinnitetään yhä enemmän huomiota siihen, kuinka paljon kaavoitetuilla alueilla tulisi olla kasvillisuutta. Kasvullisen maapinta-alan lisäksi kaavoituksella voidaan ohjata myös kasvikattojen rakentamiseen”, kertoo Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja Sampo Perttula. 

Kaavoituksen lisäksi tuetaan ja monipuolistetaan jo olemassa olevaa kaupunkiluontoa. Keinoja ovat muun muassa lahopuun määrän lisääminen kaupungin metsä- ja puistoalueilla, luontaista kasvillisuutta uhkaavien haitallisten vieraslajien torjunta, kaupungin viheralueiden kasvilajiston monipuolistaminen, nurmien leikkuun vähentäminen sekä ihmisen muokkaamien luontoalueiden ennallistaminen kohti luonnontilaa, kuten Vantaa on tehnyt esimerkiksi Keimolan Isosuolla.

Tavoitteena on myös nostaa Vantaan luonnonsuojelualueiden pinta-alaa nykyisestä 6,7 prosentista 10 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Yritykset ja asukkaat mukaan

Kaupunki haluaa luontopositiivisuustyöhön mukaan myös kaupungissa toimivat yritykset. Tavat yritysten kanssa tehtävään luontopositiivisuustyöhön ovat pääosin vasta suunnitteilla, mutta mahdollisuuksia löytyy ainakin kaavoituksen yhteydessä sovittavan luontohaittojen kompensaation parista tai luonnonhoitoon liittyviin talkoisiin osallistumisesta. Kompensaatiota kokeillaan jo Itä-Hakkilassa, jonne ollaan kaavoittamassa uutta Maahanmuuttoviraston säilöönottokeskusta. Keskuksen kaavoituksen yhteydessä sovitaan hankkeesta aiheutuvan luontohaitan kompensoinnista muualla.

Myös asukkaita innostetaan ja kannustetaan mukaan lähiluonnon huomioimiseen. Asukkaille tarjotaan muun muassa mahdollisuuksia osallistua vieraslajien torjuntatalkoisiin ja purokunnostuksiin, ja heitä kannustetaan istuttamaan monimuotoista kasvillisuutta omalle pihalleen tai parvekkeelleen.