Vantaalaiset lapset ja nuoret kokevat terveytensä aiempaa paremmaksi

Yhä useampi vantaalainen lapsi ja nuori kokee terveydentilansa hyväksi, käy ilmi kouluterveyskyselystä. Vantaan 8.–9.-luokkalaisista 79 % kokee terveydentilansa melko hyväksi tai erittäin hyväksi. Osuus on noussut aiemmasta kyselystä (2023).

Koronavuosien negatiivinen vaikutus nuorten kokemukseen terveydentilastaan on pääsääntöisesti tasaantumassa. Kaikissa ikäluokissa pojat kokevat terveytensä paremmaksi kuin tytöt. 

Muutokset nuorten päihteidenkäytössä ovat positiivisia: yhä harvempi oppilas ja opiskelija tupakoi tai käyttää alkoholia. Lisäksi yhä useampi vantaalainen lapsi ja nuori liikkuu vähintään tunnin päivässä. 

Yhä useampi vantaalainen lapsi ja nuori kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi  

Koronavuosien jälkeen noussut lasten ja nuorten yksinäisyyden kokemus on yhä laskussa kaikissa ikäluokissa. Tytöt ilmoittavat kokevansa yksinäisyyttä useammin kuin pojat: 8.–9.-luokkalaisista tytöistä 18 % tuntee itsensä yksinäiseksi, kun pojilla vastaava luku on 8 %. Vantaa on tuottamassa yhdessä lasten ja nuorten kanssa opasta lasten ja nuorten yksinäisyyden ehkäisemiseen: päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa kerätään syksyn ja talven aikana lasten ja nuorten ajatuksia yksinäisyydestä ja teoista, joilla yksinäisyyttä voisi vähentää Vantaalla. 

Lasten ja nuorten keskusteluyhteys koulun aikuisiin on parantunut niin peruskouluissa kuin toisella asteellakin. Esimerkiksi 23 vantaalaisessa peruskoulussa työskentelee kouluvalmentaja, joka ei tee opetustyötä, vaan hänen tehtävänsä on olla helposti lähestyttävä aikuinen, jolla on aikaa oppilaille. 

– Minun mielestäni on todella tärkeää, että nuoret pääsevät juttelemaan koulun aikuisille, ja on siistiä nähdä siinä kehitystä. Se tekee koulusta paljon turvallisemman fiilikseltään, kommentoi Vantaan nuorisovaltuuston jäsen Tasnim Islam. 

Vantaa haluaa ehkäistä kiusaamista ja puuttua siihen 

Yhä suurempi osa oppilaista ja opiskelijoista (63–91 %) ei ole kokenut lainkaan koulukiusaamista lukuvuoden aikana. Ilmiönä kiusaaminen ei kuitenkaan ole vähentynyt Vantaalla. Kaupunki haluaa ehkäistä kiusaamista ja puuttua siihen kaikin keinoin, kuten kiusaamisen erityisasiantuntijan työllä. 

– Otamme vakavasti jokaisen oppilaan kokemuksen kiusatuksi tulemisesta. Olemme Vantaalla sitoutuneet tekemään sitkeästi töitä eri ammattilaisten kanssa haasteen ratkaisemiseksi. Omassa työssäni pääsen käymään tärkeitä keskusteluja ja vahvistamaan ymmärrystämme kiusaamisesta ilmiönä sekä taitoamme ehkäistä ja puuttua kiusaamiseen. Saan olla myös tukemassa henkilökuntaa pitkittyneiden kiusaamistilanteiden selvittelyssä ja tuomassa valoa ja apua näihin haastaviin tilanteisiin, kertoo kiusaamiseen puuttumisen erityisasiantuntija Anna Surakka. 

Tyytyväisyys kouluruokaan on kasvanut 

Tyytyväisyys kouluruuan laatuun ja makuun on noussut. 4.–5.-luokkalaisista 54 % kokee kouluruuan olevan laadultaan hyvää, kun vuonna 2023 vastaava luku oli 44 %. Myös tyytyväisyys ruuan määrään, ruokailuaikaan ja siihen varattuun aikaan on lisääntynyt useimmissa ikäluokissa. Moni jättää silti kouluruuan väliin. 

– Vantaalla on havaittu, että moni koululainen jättää kouluruokailun väliin. Jotta mahdollisimman moni lapsi ja nuori söisi lounaan koulussa, kaupunki on kasvattanut kouluruokailuun käytettävää rahamäärää ja tehnyt ruokailuun huolellisesti mietittyjä muutoksia. Ne otettiin käyttöön nyt elokuussa uuden lukuvuoden alkaessa. Muutoksissa kuultiin myös oppilaita, kertoo perusopetuksen aluepäällikkö Johanna Honkanen.   

Mikä on kouluterveyskysely?

Kouluterveyskysely on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnallinen kysely, joka toteutetaan joka toinen vuosi. Kouluterveyskyselyyn vastaa 4.-5.- ja 8.-9.-luokkalaiset sekä lukion ja ammattikoulun 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat.

Kouluterveyskyselyn koko maan, kuntien ja hyvinvointialueiden tulokset löytyvät THL:n tulospalvelusta: https://thl.fi/kouluterveyskysely/tulokset