Vantaalla opetus on kielitietoista – mitä se tarkoittaa?

– Kielitietoisuus lähtee yleensä liikkeelle jo siitä, että koulun monikielisyys tehdään näkyväksi. Esimerkiksi omassa koulussani pääovien lähellä sijaitseva kieliseinä toivottaa oppilaat, henkilökunnan ja vierailijat monikielisesti tervetulleeksi, kertoo Mari Jämbäck.

Mari on työskennellyt Vantaalla opettajana yli 15 vuotta. Tällä hetkellä hän opettaa Länsimäen koulussa valmistavan opetuksen ryhmää, johon kuuluu 5.–9.-luokkalaisia. Valmistava opetus on tarkoitettu oppilaille, jotka eivät vielä osaa riittävästi suomen kieltä, jotta he voisivat opiskella täysipäiväisesti suomenkielisessä opetusryhmässä.

– Koska kaikki ryhmäni oppilaat ovat kielitaidoltaan alkeistasolla, kaikki työskentely luokassa perustuu monikielisyyteen sekä siihen, että käytämme monipuolisia kielellisiä tukitoimia. Näitä ovat esimerkiksi kuvat ja tekoälyllä tehdyt käännökset, Mari kertoo.

ˮTavoite on, että kaikki voivat opiskella suomen kielelläˮ  

– Pyrin omassa opetuksessani panostamaan heti alusta alkaen monipuolisesti erilaisten tekstien tarkasteluun. Emme opiskele uusia sanastoja pelkästään irrallisina sanalistoina tai kuvasanastoina, vaan poimimme jatkuvasti tuttuja käsitteitä ja fraaseja erilaisista teksteistä.

Samalla uuden kielen rakenteet, taivutusmuodot ja erilaiset merkitysten rakentamisen keinot tulevat tutummiksi jo varhaisessa vaiheessa.

– Hieman edistyneempien oppilaiden kanssa harjoittelemme paljon erilaisia lukemisen ja luetunymmärtämisen keinoja. Opettelemme pois vaikkapa laajojen tekstien mekaanisesta kääntämisestä. Tavoite on, että kaikki voivat opiskella suomen kielellä ja oppia samalla lisää kieltä, hän jatkaa.

Jokainen tarvitsee kieltä oppimisessa, äidinkielestä riippumatta 

Mari huomauttaa, ettei kielitietoinen opetus tue ainoastaan monikielisiä oppijoita, vaan siitä hyötyvät kaikki. Jokainen tarvitsee opiskelussa kieltä ja sen opetusta.

– Kielitietoisessa opetuksessa kiinnitetään huomiota kielen rooliin sekä oppimisen kohteena että välineenä. Jokainen opettaja nähdään oman oppiaineensa kielen opettajana: esimerkiksi matematiikka on erilainen kieli kuin historia, hän kertoo.

– Emme voi vaatia, että oppilas hallitsee eri oppiaineita, jos emme opeta oppiaineen kieltä. Kielitietoisuuden näkökulmasta keskeistä on myös, että panostamme oppilaiden tekstilajitaitoihin sekä tarjoamme monipuolisesti välineitä erilaisten tekstien ymmärtämiseen: näitä ovat esimerkiksi asiasanojen etsiminen ja käsitekartat, Mari selittää.

Vantaalla oppilaat puhuvat yli 120 eri kieltä. Erityisesti oman äidinkielen hyvä osaaminen tukee muiden kielten oppimista.

– Tutkimusten mukaan oman äidinkielen tavoitteellinen opiskelu tukee myös toisen kielen oppimista. Kannustammekin oppilaitamme opiskelemaan omaa äidinkieltään. Kun oppilaalla on käsitteet ja sisällöt hallussa omalla äidinkielellään, niiden oppiminen on helpompaa suomeksi. Oma äidinkieli on myös tunteiden ja ajattelun kieli, Mari selventää. 

Kun oppilas opiskelee, hän voi myös käyttää osaamiaan kieliä hyväkseen: hän voi esimerkiksi lukea kirjan omalla äidinkielellään, mutta tehdä siihen liittyvät tehtävät suomeksi. 

Mari korostaa myös, että oikeastaan koulun koko toiminta rakentuu kielen varaan.  

– Oppilaat tarvitsevat kouluarjessa monien eri kielimuotojen hallintaa, jotta he voivat toimia vuorovaikutuksessa ikätovereidensa sekä koulun aikuisten kanssa. Näitä kielimuotoja ovat esimerkiksi eri-ikäisten henkilöiden puhuttelu, kavereiden lähestyminen, kirjakieli ja puhekieli. Oppitunneilla ja opiskelussa käytetyn kielitaidon vahvistaminen on kielitietoisessa koulussa kaikkien vastuulla.

Tiivistys kielitietoisuudesta 

• Kielitietoisuudesta hyötyvät kaikki. Myös he, jotka puhuvat suomea äidinkielenään.