Askiston koulussa tutkimukset pääosin valmiit / Tiedote 1.9.2025

Suurimmat sisäilman laatuun vaikuttavat seikat ovat tehtyjen tutkimusten perusteella päärakennuksessa sisäilman kuidut ja paikalliset ulkoseinän mikrobivauriot sekä ilmavuodot rakenteiden läpi. Myös ilmanvaihdon toiminnassa todettiin puutteita ilmamäärien ja painesuhteiden osalta. Paviljongin osalta suurimmat sisäilman laatuun vaikuttavat asiat ovat alapohjan paikalliset mikrobivauriot sekä sisäilman kuidut. 

Päärakennus 

Rakennuksessa on pääosin maanvarainen betonirakenteinen alapohja sekä osittain ryömintätilainen tuulettuva alapohjarakenne. Alapohjan rakenteiden tiiveyttä selvitettiin merkkiainekokeiden avulla. Rakenteiden liittymissä ja läpivientikohdissa havaittiin epätiiveyttä, jolloin alapohjan alta voi päästä epäpuhtauksia maaperästä sisätilaan jonkin verran. Alapohjan rakenteeseen tehtiin kaksi rakenneavausta, joista otetuissa materiaalinäytteissä ei havaittu viitteitä vaurioista. Lattiapintoihin tehtiin pintakosteuskartoitus ja tarkentavia kosteusmittauksia. Kahdessa kohdassa havaittiin kohonnutta kosteutta paikallisesti, toinen johtuu teknisessä varastossa tapahtuneesta putkivuodosta ja toinen on käytävällä juoma-altaan kohdalla pieni paikallinen alue. Alapohjan rakenteissa ei todettu merkittäviä rakenteellisia puutteita. Lattian pintamateriaalit ovat vanhoja.  

Ulkoseinärakenteet ovat betoni-villa-tiili- ja tiili-villa-tiili-rakenteiset. Ulkoseinärakenteisiin tehtiin rakenneavauksia yhteensä 18 kpl, joista viidessä esiintyi materiaalinäytteessä mikrobikasvua. Osassa havaittiin myös mikrobiperäistä hajua avauskohdista. Ulkoseinän rakenteiden tiiveyttä selvitettiin merkkiainekokeiden avulla, rakenteissa havaittiin epätiiveyttä. Lisäksi muutamissa kohdissa rakenteissa on hieman painumista. Epätiiveyskohtien kautta rakenteiden välistä eristetilasta voi päästä hajuja ja epäpuhtauksia sisätilaan, jos tilat ovat alipaineisia. 

Julkisivuja ja ikkunoita tarkasteltiin aistinvaraisesti havainnoiden. Muuratut julkisivut ovat pääosin hyväkuntoisia. Ikkunoiden kunto on kohtalainen, niissä esiintyy normaalia käytön aiheuttamaa kulumaa. Lahovaurioita ei havaittu. 

Yläpohjan kantavana rakenteena ovat ontelolaatat, joiden päällä on puurakenteinen yläpohjarakenne. Vesikatteena on rivipeltikate. Yläpohjatilassa havaittiin yksi pieni kattovuotokohta, pääosin yläpohjatila on siisti. Toisessa kerroksessa oleva ilmanvaihtokonehuoneessa on kuitulähteitä seinä- ja kattopinnassa sekä merkkejä vanhasta kattovuodosta.  

Alakattotiloja katselmoitiin pistokoemaisesti, alakattojen päällä oli runsaasti avoimia mineraalivillapintoja, joista voi irrota kuituja. Kuitujen esiintyminen sisäilmassa näkyy myös otetuissa neljässä kuitulaskeumanäytteessä, joiden kaikkien kuitupitoisuudet ylittävät toimenpiderajan. Kuidut näkyvät myös otetuissa pintapölynäytteissä. 

Ilmanvaihtojärjestelmässä havaittiin useita toiminnallisia ja sisäilman laatuun vaikuttavia puutteita. Opetustilojen ilmanjako on pääosin hyvä ja toimiva, mutta tilakohtaiset tulo- ja poistoilmamäärät ovat huomattavasti epätasapainossa ja tilat ovat ylipaineisia. Toisaalta ylipaine estää rakenteiden läpi tulevia ilmavuotoja, mikä auttaa vähentämään alapohjan ja ulkoseinärakenteiden ilmavuodoista mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. 

Paviljonki

Paviljongissa tehtiin pintakosteuskartoitus, kohonnutta pintakosteutta ei havaittu lattioissa. Alapohjan ryömintätilasta päästiin tarkastamaan puolet, maapinnassa näkyi lammikoitumista ja yksi paikallinen pieni kosteusvaurio alapohjan rakenteessa, sekä tuulensuojalevy oli hieman irti. Alapohjan rakenteeseen tehtiin kaksi rakenneavausta, joista molemmissa havaittiin viitteitä mikrobikasvustosta. Lattiarakenteen ja sen muovimattojen todettiin olevan suhteellisen tiiviitä merkkiainekokeissa. Tiiveys vähentää alapohjan läpi tulevia ilmavuotoja. Sähkökeskuksessa todettiin epätiivis läpivienti.

Alakattotiloja katselmoitiin aistinvaraisesti, tilassa näkyi alakaton akustolevytyksissä ja seinäläpivienneissä mineraalivillakuitulähteitä. Yhdessä kohdassa on viitteitä kosteusjäljestä pienellä alueella hormien kohdalla. Rakenteissa näkyi epätiiveyttä, erityisesti seinäelementtien viipaleiden kohdalla. Alakattotiloissa näkyi myös merkkejä hiiristä. Paviljongin tiloissa otettiin kaksi kuitulaskeumanäytettä, näistä toisessa, käytävän näytteessä todettiin toimenpiderajat ylittävä määrä kuituja.

Julkisivuja, ovia ja ikkunoita katselmoitiin aistinvaraisesti. Julkisivut ovat pääosin hyväkuntoisia, ikkunat ja ovet ovat hyväkuntoisia. Ulkoseinärakenteet ovat puurakenteisia. Ulkoseinärakenteeseen tehtiin viisi rakenneavausta rakenteiden kunnon ja kosteuden selvittämiseksi. Näissä avauskohdissa ei havaittu kohonnutta kosteutta tai mikrobikasvustoja. 

Ilmanvaihtojärjestelmä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Järjestelmää katselmoitiin ja mitattiin ilmamääriä ja painesuhteita rakennuksessa. Ilmanvaihtojärjestelmässä ei havaittu merkittäviä puutteita. Rakennuksen painesuhteet ovat kohtalaisen tasapainossa mittausten mukaan. 

Jatkuvatoimiset olosuhdemittaukset

Molemmissa rakennuksissa on ollut kesästä lähtien jatkuvatoimiset olosuhdemittaukset. Mittausten avulla on pyritty selvittämään sisä- ja ulkotilan välistä paine-eroa, sekä sisäilman olosuhteita (lämpötila, ilman kosteus, hiilidioksidi).

Päärakennuksessa sisäilman lämpötila ja kosteus on pysynyt hyvänä mittausajan, hiilidioksiditkin ovat pysyneet maltillisina. Sisätilat olivat elokuun alussa hieman ylipaineiset, mutta nyt painesuhteet ovat tasaantuneet lähelle nollatasapainoa. 

Paviljongissa painesuhteet ovat tasaisia, lämpötilat pysyneet sopivina käyttöaikoina. Muutamina elokuun lämpiminä päivinä lämpötilat ovat alkaneet nousta yli +25 asteen illan aikana, sisäilman kosteus on ollut sopivalla tasolla. Hiilidioksidimäärät ovat pysyneet erittäin matalina kaikkina päivinä. Ilmanvaihdon toiminta vaikuttaa olevan täysin riittävä paviljongin ihmismäärään nähden. 

Mittarijärjestelmä tullaan poistamaan rakennuksista syksyn aikana. 

MAHDOLLISET HAITAT JA OIREILU

On tavanomaista, että sisäympäristön tekijät aiheuttavat joissakin tilanteissa yleisiä haittoja, kuten epämiellyttävää hajua, vetoa tai tunkkaista ilmaa. Näistä on syytä ilmoittaa välittömästi huoltoon, jotta tilannetta saadaan korjattua.

Jos huoltaja epäilee oppilaan oireiden liittyvän sisäilmaan, on syytä ottaa yhteyttä kouluterveydenhuoltoon ja erityisesti kouluterveydenhuollon sisäilmaterveydenhoitajaan, katriina.baptista@vakehyva.fi.

Jos henkilöstö epäilee oireilunsa johtuvan sisäilmasta, on syytä ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon hoitopolun varmistamiseksi ja tehdä myös Tutka-ilmoitus. 

Oireilusta on syytä ilmoittaa myös rehtorille, jotta saadaan ajantasainen kokonaiskuva tilanteesta. Sisäilmaan liitettyä oireilua voi olla mm. koulussa oloaikaan ajoittuva silmien punoitus, nenän ja hengitysteiden ärsytysoireet, ihoreaktiot, joskus päänsärky ja yleinen väsymys tai lämpöily. Oireet voivat olla epämääräisiä, mutta helpottuvat usein tiloista poistuttaessa. Vaikeat oireet ovat hyvin harvinaisia. Oireiluun suhtaudutaan aina vakavasti. 

Vantaan verkkosivuilta saa lisätietoa: vantaa.fi/sisailma 

Tarkemmat ohjeet sisäilmaoireita epäileville henkilöille: https://www.vantaa.fi/node/4239

Koulun ja kouluterveydenhuollon tuki oppilaille sivulla: Jos oppilas oireilee koulussa https://www.vantaa.fi/node/4242
Koulujen aiemmat tiedotteet: https://www.vantaa.fi/node/5296

Tulevat toimenpiteet

Lähiaikoina tehdään vielä lisätutkimuksia tarkemman korjaustarpeen selvittämiseksi. Tutkimuksia tehdään mm. paviljongin alapohjaan ja ulkoseinän alaosaan. Paviljongissa myös tarkastetaan toinen puoli alapohjan ryömintätilasta, vesikate ja yläpohjatila. Päärakennuksessa tarkastetaan mm. vielä muutamista kohdista seinärakennetta ja selvitetään yläpohjan tiiveyttä. Tutkimuksista voi aiheutua hieman häiriötä hetkellisesti. 

Muutamat havaitut vuotokohdat ja paviljongin epätiivis sähkökeskuksen läpivienti on ilmoitettu huoltoon toimenpiteitä varten. Myös jyrsijöiden pääsy rakenteisiin pyritään estämään. Tiloihin tuodaan tarvittaviin tiloihin ilmanpuhdistimia puhdistamaan sisäilmaa, näillä saadaan puhdistettua sisäilmasta kuituja ja muita epäpuhtauksia. 

Nyt saadut ja myös lisätutkimuksissa saatavat tulokset otetaan lähtötiedoiksi korjaushankkeen valmisteluun.

Lisätietoja:

sisailma@vantaa.fi