Työttömyysaste jatkoi kasvuaan kaikilla suuralueilla vuonna 2024

Vuoden 2024 lopussa Vantaalla oli työttömänä 17 700 henkilöä, joka oli 2 100 enemmän kuin vuonna 2023. Työttömyysaste kohosi 11,9 prosentista 13,3 prosenttiin, joka oli toiseksi korkein lukema vuodesta 2010 lähtien. Työttömyysaste oli matalimmillaan juuri ennen koronaa vuonna 2019 (8,6 %) ja korkeimmillaan ensimmäisenä koronavuonna 2020 (14,4 %).

Vuosina 2023–2024 työttömyysaste on noussut niin miehillä, naisilla, nuorilla kuin vanhemmillakin ikäryhmillä. Miesten työttömyysaste on koko ajan ollut korkeampi kuin naisten. Vuonna 2024 miesten työttömyysaste (14,3 %) oli 2,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin naisten (12,2 %).

Alle 25-vuotiaiden työttömyysasteessa on viimeisten vuosien aikana ollut jyrkkiä nousuja ja laskuja.  Vuodesta 2023 vuoteen 2024 nuorten työttömyysaste kasvoi 12,6 prosentista 14,7 prosenttiin. Sukupuolten välinen ero oli korkea, sillä alle 25-vuotiailla miehillä työttömyysaste oli 17,3 prosenttia ja naisilla 12,3 prosenttia.

Useina viime vuosina alle 25-vuotiaiden työttömyys on poikkeuksellisesti ollut korkeammalla tasolla kuin 50 vuotta täyttäneillä. Näin oli tilanne myös vuonna 2024, sillä 50 vuotta täyttäneiden työttömyysaste oli 13,4 prosenttia. Kasvua vuoteen 2023 oli 1,2 prosenttiyksikköä. 50 vuotta täyttäneissäkin miesten työttömyysaste (15 %) oli korkeampi kuin naisten (11,7 %). 

Vantaan työttömyysluvut vuosilta 2015–2024 löytyvät taulukkomuodossa sivun lopussa olevasta Excel-tiedostosta.
 

Vuonna 2024 korkein työttömyysprosentti oli Hakunilan (14,9 %) ja matalin Aviapoliksen (9,3 %) suuralueella. Työttömyysasteen kasvu vuoden 2024 aikana vaihteli Hakunilan 0,9 prosenttiyksiköstä Myyrmäen 1,7 prosenttiyksikköön. Kaikilla Vantaan suuralueilla työttömyysasteen kehitys on ollut samanlaista: koronan aiheuttamat nousut ja laskut vuosina 2020–2022, jonka jälkeen kasvua vuosina 2023–2024.

Alla olevassa kuviossa on esitetty koko Vantaan ja suuralueiden työttömyysasteet miehille, naisille, alle 25-vuotiaille sekä 50 vuotta täyttäneille vuonna 2024. Kaikkien näiden ryhmien työttömyysaste oli alhaisin Aviapoliksen ja korkein Hakunilan suuralueella. 

Kaikilla suuralueilla miesten työttömyysaste oli naisia korkeampi niin koko väestössä, alle 25-vuotiaissa kuin 50 vuotta täyttäneissäkin. Suurin sukupuolten välinen ero (6 prosenttiyksikköä) oli Aviapoliksen suuralueella, jossa alle 25-vuotiaiden miesten työttömyysaste oli 14,7 prosenttia ja naisten 8,7 prosenttia.

Suuralueiden työttömyysluvut löytyvät myös sivun lopussa olevasta Excel-tiedostosta.

Vuoden 2024 lopussa kovin työttömyys koetteli viittä vantaalaista kaupunginosaa, joissa työttömyysaste oli yli 18 prosenttia. Neljällä näistä alueista työttömyysaste ylitti 20 prosentin rajan. Kaupunginosat olivat kerrostalovaltaisia, mutta asukasmäärältään varsin eri kokoisia, aina 3 000 asukkaan Mikkolasta 19 000 asukkaan Myyrmäkeen. Yli 18 prosentin työttömyyden alueilla asui Vantaan asukkaista 20 prosenttia ja työvoimasta 18 prosenttia, mutta työttömistä 27 prosenttia. Vantaan keskiarvoa (13,3 %) korkeampi työttömyys oli yhteensä 18 kaupunginosassa.

Viiden alhaisimman työttömyyden alueella työttömyysaste oli alle kuusi prosenttia. Nämä kaupunginosat olivat alle 5 600 asukkaan pientalovaltaisia alueita, joissa Vantaan väestöstä asui viisi prosenttia, mutta työttömistä vain kaksi prosenttia.

KARTTA 1. Työttömyysaste Vantaan kaupunginosissa 31.12.2024 (Valkoisilla alueilla asuu alle 100 henkilöä eikä lukuja julkaista. Aineistolähde: Tilastokeskus)

Vuonna 2024 työttömyysaste laski ainoastaan yhdeksässä kaupunginosassa ja kahdessa pysyi ennallaan. Paras tilanne oli neljässä kaupunginosassa (Myllymäki, Keimola, Kuninkaanmäki ja Petikko), joissa työttömyysaste laski 1,5–2,5 prosenttiyksikköä. Heikoin tilanne oli seitsemässä kaupunginosassa, joissa työttömyysaste nousi vähintään 2,5 prosenttiyksikköä. 

Alla olevassa kartassa on kellertävällä värillä ne kaupunginosat, joissa työttömyysaste aleni vuonna 2024. Tummansinisellä ovat puolestaan alueet, joissa työttömyysaste kasvoi eniten. Valkoisilla alueilla asui alle 100 henkilöä eikä lukuja saa julkaista.

KARTTA 2. Työttömyysasteen muutos (prosenttiyksikköä) Vantaan kaupunginosissa vuodesta 2023 vuoteen 2024 (Aineistolähde: Tilastokeskus)

Vuonna 2024 vantaalaisista työttömistä 45 prosenttia oli ollut työttömänä alle puoli vuotta ja 20 prosenttia yli puoli vuotta, mutta alle vuoden. Loput 35 prosenttia olivat olleet työttöminä vähintään vuoden ja heistä peräti puolet yli kaksi vuotta. Ennen koronaa vuonna 2019 työttömyyden kesto oli selvästi alhaisempi.

Pitkäaikaistyöttömiksi kutsutaan henkilöitä, joiden työttömyys on kestänyt vähintään vuoden. Vuosina 2018–2019 Vantaalla oli alle 2 500 pitkäaikaistyötöntä. Koronan seurauksena pitkäaikaistyöttömien määrä nousi 6 450 henkeen vuonna 2021, mutta tippui kahtena seuraavana vuotena noin 5 000 henkeen. Vuonna 2024 tilanne heikkeni selvästi, sillä pitkäaikaistyöttömiä oli 6 200. Pitkäaikaistyöttömissä oli miehiä (3 600) lähes tuhat enemmän kuin naisia (2 600).

Suuralueilla on nähtävissä sama kehityskulku kuin koko Vantaalla. Pitkäaikaistyöttömien määrä nousi vuosina 2020–2021, jonka jälkeen tapahtui selkeä lasku ja tasaantuminen. Vuonna 2024 kaikkien suuralueiden pitkäaikaistyöttömien määrä nousi selvästi. Kivistön ja Koivukylän suuralueilla pitkäaikaistyöttömien määrä ylitti jopa vuoden 2021 ennätyskorkeat lukemat. Suhteellisesti kasvu oli suurinta Myyrmäessä ja Kivistössä (~32 prosenttia).

Vuonna 2024 kaikista Vantaan työttömistä 35 prosenttia oli pitkäaikaistyöttömiä. Vielä ollaan kaukana koronaa edeltävistä lukemista, jolloin osuus oli runsaat 20 prosenttia. Suuralueilla pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä vaihteli Kivistön ja Aviapoliksen 32 prosentista Hakunilan 38 prosenttiin.

Vantaan ja suuralueiden pitkäaikaistyöttömyyttä koskevat luvut löytyvät myös sivun lopussa olevasta Excel-tiedostosta.

Työttömyyden kesto on pitkittynyt yhä useammalla vantaalaisella. Vuonna 2024 puolet oli ollut pitkäaikaistyöttömänä korkeintaan vuoden ja 29 prosenttia yli vuoden, mutta korkeintaan kolme vuotta. Lopuilla 20 prosentilla pitkäaikaistyöttömyyttä oli kestänyt enemmän kuin kolme vuotta, mikä oli lähes tuplasti enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.

Suuralueilla oli jonkin verran eroja pitkäaikaistyöttömyyden keston suhteen. Muita alueita hieman parempi tilanne oli Kivistössä, jossa 55 prosenttia oli ollut pitkäaikaistyöttömänä korkeintaan vuoden ja 17 prosenttia yli kolme vuotta. Korsossa työttömyyden kesto oli suurin, sillä alle vuoden pitkäaikaistyöttömänä olleita oli 46 prosenttia ja yli kolme vuotta olleita 23 prosenttia.

Vantaan pitkäaikaistyöttömistä 36 prosenttia oli alle 40-vuotiaita, 23 prosenttia 40–49-vuotiaita, 23 prosenttia 55–59-vuotiaita ja 17 prosenttia 60–64-vuotiaita. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on sitä korkeampi, mitä vanhempia ikäryhmiä tarkastellaan. Vuonna 2024 kaikista työttömistä 35 prosenttia oli pitkäaikaistyöttömiä, kun 55–59-vuotiaista oli 46 prosenttia ja 60–64-vuotiaista 57 prosenttia.

Suuralueiden ikärakenteessa oli varsin suuret erot, etenkin alle 40-vuotiaiden osuudessa, mikä näkyi myös eroina pitkäaikaistyöttömien ikärakenteessa. Kivistön 15–64-vuotiaasta väestöstä 60 prosenttia oli alle 40-vuotiaita, kun Korson väestöstä oli 46 prosenttia. Kivistössä myös alle 40-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien osuus oli suurin, 50 prosenttia, ja Korsossa pienin, 29 prosenttia.

Työttömyyden pitkittyessä nuorempien ikäryhmien osuus selvästi pienenee ja vanhempien kasvaa. Vuonna 2024 korkeintaan vuoden pitkäaikaistyöttömänä olleista 44 prosenttia oli alle 40-vuotiaita, kun yli kolme vuotta pitkäaikaistyöttömänä olleista oli 20 prosenttia.

Pitkäaikaistyöttömien ikäjakauma on erilainen kuin ennen koronaa. Tämä näkyy hyvin alla olevassa kuviossa, jossa vasemmalla on vuosi 2019 ja oikealla 2024. Vuonna 2019 alle 40-vuotiaiden osuus pitkäaikaistyöttömistä oli pienempi kaikissa työttömyyden kestoluokissa kuin vuonna 2024. Vastaavasti 60–64-vuotiaiden osuus oli vuonna 2019 kaikissa luokissa suurempi. Esimerkiksi yli kolme vuotta pitkäaikaistyöttömänä olleista 11 prosenttia oli alle 40-vuotiaita vuonna 2019, kun vuonna 2024 osuus oli kaksinkertainen, 20 prosenttia.

Koko väestön ja työttömien koulutusrakenteissa oli eroa koulutustason molemmissa päissä. Vantaalaisesta 15 vuotta täyttäneestä väestöstä enintään perusasteen (sis. tuntemattomat) oli suorittanut 31 prosenttia, kun työttömillä osuus oli 46 prosenttia. Toisen asteen tutkinnon suorittaneissa eroa ei ollut, osuus oli 37 prosenttia molemmissa ryhmissä. Korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 32 prosenttia, mutta työttömistä vain 17 prosenttia. 

Korkeamman koulutuksen hankkiminen näyttäisi siis suojaavan työttömyydeltä. Koulutuksella oli työttömyyteen samanlainen vaikutus sekä miehillä että naisilla: ilman koulutusta olevat olivat useammin työttömänä.

Väestön koulutusrakenteessa oli eroja myös suuralueiden kesken. Korkein koulutustaso oli Aviapoliksessa, jossa 15 vuotta täyttäneestä väestöstä enintään perusasteen oli suorittanut 25 prosenttia ja korkea-asteen peräti 41 prosenttia. Matalin koulutustaso oli Hakunilassa, jossa perusasteen koulutus oli 37 prosentilla ja korkea-asteen 26 prosentilla. 

Kaikilla suuralueilla työttömien joukossa oli selvästi enemmän pelkän perusasteen ja vähemmän korkea-asteen käyneitä kuin 15 vuotta täyttäneessä väestössä. Suuralueiden väliset koulutusrakenne-erot näkyivät myös työttömissä, sillä esimerkiksi Aviapoliksessa, jossa asui eniten korkeasti koulutettuja, oli heitä eniten myös työttömissä.
 

Alla oleva tiedosto sisältää seuraavat kaksi työttömyystaulukkoa Excel-muodossa.

• Työttömyyden kehitys Vantaalla iän ja sukupuolen mukaan vuosina 2015–2024
• Työttömät ja pitkäaikaistyöttömät Vantaalla ja suuralueilla iän ja sukupuolen mukaan 31.12.2024

Työttömyystiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen lukuihin, koska se on ainoa lähde, jonka avulla Vantaan työttömyyttä voidaan tarkastella suuralueittain ja kaupunginosittain. Tiedot perustuvat pääasiassa hallinnollisiin rekistereihin ja tilastollisiin aineistoihin. Tämän sivuston työttömyysluvut ovat vuoden uudempia kuin työvoimaluvut. Näin ollen uusimmat työttömyysluvut ovat vuoden 2024 lopusta ja työvoimaluvut vuoden 2023 lopusta.