Perheet ja asuntokunnat (2021)

Asiasanat

Tieto & hallintopalvelut

Perheiden määrä poikkeuksellisesti väheni Vantaalla vuonna 2021. Aviapolis on edelleen perhevaltaisin suuralue, mutta myös Korsossa asuu paljon lapsiperheitä. Vantaalla yhden hengen asuntokuntien osuus on edelleen kasvanut ja asuntokuntien keskikoko pienentynyt. Runsaasta rakentamisesta johtuen Kivistön suuralueen asuntokuntarakenne on muuttunut suuralueista eniten.

Perheiden määrä väheni ensimmäistä kertaa 30 vuoteen

Vuonna 2021 vantaalaisia perheitä oli 62 100, joka oli lähes 200 vähemmän kuin vuonna 2020. Tämä oli ensimmäinen kerta 30 vuoteen, kun perheiden määrä Vantaalla väheni. Koronapandemia luultavasti vaikutti perheiden muuttokäyttäytymiseen useammallakin tavalla. Osa perheistä hakeutui asumaan muualle kuin Vantaalle ja osa yksin asuvista saattoi lykätä yhteen muuttamista kumppanin kanssa, jolloin heitä ei tilastoida perheeksi. Perheiksi lasketaan lapsettomat tai lasten kanssa asuvat avo- ja avioparit sekä yhden vanhemman perheet.

Yleensä Vantaalla on lisääntynyt kaikenlaiset perhetyypit, mutta jo vuonna 2020 pariskuntien, jolla oli lapsia, määrä väheni ja vuonna 2021 näiden lisäksi myös yksinhuoltajaperheiden määrä väheni. Lapsettomien pariskuntien määrä kuitenkin hieman kasvoi.

Avoliitot ja lapsettomat pariskunnat ovat yleistyneet

Perheisiin kuului 72 prosenttia koko Vantaan väestöstä, kun vuonna 1995 vastaava lukema oli 82 prosenttia. Perheväestöön kuuluvien osuus on laskenut sitä mukaa, kun yksin asuvien osuus on kasvanut. Lasten osuus perheväestöstä oli kolmannes (57 300 henkeä). Lapsista alle kouluikäisiä oli vajaa kolmasosa, 7–17-vuotiaita puolet ja täysi-ikäisiä vajaa viidennes. Perheistä, joilla oli lapsia, 47 prosentilla oli yksi lapsi, 38 prosentilla kaksi lasta ja 11 prosentilla kolme lasta. Neljä lasta tai enemmän oli neljällä prosentilla perheistä.

Vuonna 2021 perheet, joilla oli lapsia (54 %), olivat enemmistönä lapsettomiin perheisiin (46 %) nähden. Perhetyypeittäin tarkasteltuna 59 prosenttia vantaalaisista perheistä oli aviopareja, 25 prosenttia avopareja ja 16 prosenttia yhden vanhemman perheitä. Yhden vanhemman perheissä vanhempi oli yleensä äiti (85 %). Avopareista selvästi suurempi osa oli sellaisia, joilla ei ollut lapsia, kun taas aviopareissa lasten kanssa asuvia ja lapsettomia oli yhtä paljon.

Perherakenne muuttuu hitaasti, mutta verrattuna vuoteen 1995, avoliitot ja lapsettomat pariskunnat ovat selvästi yleistyneet. Perheiden keskikoko on jonkin verran pienentynyt: vuonna 1995 perheisiin kuului keskimäärin 2,92 henkilöä ja vuoden 2021 lopussa 2,77 henkilöä.

Aviapolis on perhevaltaisin suuralue

Aviapolis on kaikilla mittareilla mitattuna Vantaan perhevaltaisin suuralue, sillä perheväestöön kuuluvien osuus (81 %) ja perheiden keskikoko (2,94 henkilöä) oli suuralueiden korkein. Lisäksi 64 prosenttia perheistä oli sellaisia, joissa oli lapsia. Korson suuralue on näiden tilastojen valossa toiseksi perhevaltaisin alue. Toiseen päähän sijoittuivat Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueet, joissa perheväestön osuus oli 70 prosenttia, perheiden keskikoko 2,7 henkilöä ja ainoastaan puolella perheistä oli lapsia.

Kaupunginosista perheiden keskikoko oli suurin Ylästössä, Nikinmäessä ja Lapinkylässä (3,1 henkilöä) ja alhaisin Veromiehessä, Tikkurilassa ja Piispankylässä (alle 2,5 hlöä). Perheväestöön kuuluvien osuus oli suurin Ylästössä ja Jokivarressa (94 %) ja alhaisin Veromiehessä ja Tikkurilassa (56 %).

Yhden hengen asuntokuntien osuus on edelleen kasvussa

Vuonna 2021 Vantaalla oli 116 100 asuntokuntaa, joista yhden hengen asuntokuntia oli 44 prosenttia, kahden hengen 31 prosenttia ja vähintään neljän hengen asuntokuntia 14 prosenttia. Asuntokuntien koko on selvästi pienentynyt, sillä yhden ja kahden hengen asuntokuntien osuudet alkoivat kasvaa 1970-luvun lopusta lähtien. Yksin asuvien osuus on jatkanut kasvamistaan näihin päiviin saakka ja viimeisten vuosien aikana kasvuvauhti on jopa kiihtynyt. Kahden hengen asuntokuntien osuuden kasvu pysähtyi 2000-luvun alkupuolella ja viimeiset seitsemän vuotta osuus on pikkuhiljaa laskenut. 

Asuntokuntien pienentyminen näkyy myös asuntokuntien keskikoon kehityksessä. Vuonna 1980 vantaalaisessa asuntokunnassa asui keskimäärin 2,8 henkilöä, mutta vuodesta 2005 lähtien luku on ollut alle 2,2 henkilöä. Vuonna 2021 luku oli tippunut jo hyvin lähelle kahta, ollen 2,01 henkilöä.

Vuonna 2021 Vantaalla oli 51 300 yksin asuvaa, joista 51 prosenttia oli naisia ja 49 prosenttia miehiä. Kaikista vantaalaista useampi kuin joka viides asui yksin. Vähiten yksin asuvia oli 35–49-vuotiaissa ja eniten vanhemmissa ikäluokissa. Verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, Vantaalla asuu verrattain vähän yksin asuvia. Kuudesta suurimmasta kaupungista ainoastaan Espoossa (40 %) osuus oli pienempi kuin Vantaalla (44 %). Yhden hengen asuntokuntien osuus oli suurin Turussa ja Tampereella (54–55 %).

Kivistön suuralueen asuntokuntarakenne muuttunut eniten

Asuntokuntien koossa oli jonkin verran suuralueiden välisiä eroja. Myyrmäen, Kivistön ja Tikkurilan suuralueilla oli eniten yhden hengen asuntokuntia (48 %), kun vähiten yksin asuvia oli Aviapoliksessa (36 %). Tikkurilassa ja Myyrmäessä oli vähiten suuria, vähintään neljän hengen asuntokuntia (11–12 %) ja vastaavasti eniten niitä oli Aviapoliksessa (20 %). Kivistön suuralueelle on rakennettu paljon pieniä asuntoja, mikä on muuttanut alueen asuntokuntarakennetta. Vielä vuonna 2015 yksin asuvia oli asuntokunnista 28 prosenttia, kun kuusi vuotta myöhemmin (2021) osuus oli jo 48 prosenttia. Samaan aikaan vähintään neljän hengen asuntokuntien osuus on tippunut 24 prosentista 14 prosenttiin.

Kaupunginosittain tarkasteltuna asuntokuntien keskikoko oli suurin Ylästössä ja Nikinmäessä (2,85 henkilöä) ja myös vähintään neljän hengen asuntokuntien osuus oli alueilla suurin (33–35 %). Alhaisin asuntokuntien keskikoko oli Tikkurilassa, Keimolassa, Veromiehessä ja Kaivokselassa, alle 1,7 henkilöä. Yksin asuvien osuus oli suurin Tikkurilassa ja Keimolassa (60 % asuntokunnista).

Vieraskieliset asuntokunnat suurempia kuin kotimaankieliset

Vuonna 2021 vantaalaisista asuntokunnista 75 prosenttia oli sellaisia, joissa kaikkien asukkaiden kieli oli suomi. Täysin ruotsinkielisiä asuntokuntia oli prosentin verran ja kahdessa prosentissa asuntokunnista asui sekä suomen- että ruotsinkielisiä. Loput 21 prosenttia asuntokunnista oli ainakin osittain vieraskielisiä, sillä vähintään yhden henkilön äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi.

Asuntokunnat, joissa asui vähintään yksi vieraskielinen, olivat keskikooltaan selvästi suurempia (2,56 henkilöä) kuin kotimaankieliset (1,86) tai kaikki vantaalaiset asuntokunnat (2,01). Yksin asuvien osuus vieraskielisistä asuntokunnista oli 29 prosenttia (kotimaankieliset asuntokunnat 48 %) ja vähintään neljän hengen asuntokuntien osuus 25 prosenttia (11 %).

Kuvioita aiheesta

Avainsanat

Väestö Tilastot Perheet