Aluevertailu (2023)
Uudenmaan kuntia koskevassa aluevertailussa Vantaan, Espoon, Helsingin ja Kauniaisen tiedot ovat kuntakohtaisia ja loput alueet muodostuvat KUUMA-kunnista (muu Helsingin seutu) ja muusta Uudestamaasta. Lopuksi on vielä tieto Uudenmaan kunnista yhteensä, joka siis muodostuu 26 kunnan tiedoista.
Uudenmaan väestöstä 14 prosenttia asui Vantaalla
Uudellamaalla asui vuoden 2023 lopussa 1,76 miljoonaa asukasta. Alueen asukkaista 38 prosenttia asui Helsingissä, 19 prosenttia KUUMA-kunnissa ja 18 prosenttia Espoossa. Vantaan väestöosuus oli 14 prosenttia.
Alueet poikkesivat jonkin verran toisistaan ikärakenteen osalta. Vuonna 2023 alle kouluikäisiä asui eniten Espoossa (8 %) ja vähiten Helsingissä sekä muulla Uudellamaalla (6 %). Kouluikäisiä asui suhteellisesti eniten Kauniaisissa (12 %) ja vähiten Helsingissä (9 %). Yli 64-vuotiaiden osuus oli selvästi suurin muulla Uudellamaalla (26 %) ja alhaisin Espoossa (15 %).
Ruotsinkielisten osuus suurin Kauniaisissa
Ruotsinkielisten osuuksissa oli vertailualueilla suuria eroja. Vuonna 2023 suhteellisesti eniten ruotsinkielisiä asui Kauniaisissa (30 %) ja muulla Uudellamaalla (27 %). Näillä alueilla ruotsinkielisiä oli selvästi enemmän kuin vieraskielisiä yhteensä. Vantaalla venäjää, viroa ja arabiaa äidinkielenään puhuvia oli ruotsia puhuvia enemmän, kun muilla vertailualueilla ruotsi oli toiseksi yleisin kieli suomen jälkeen. Ruotsinkielisten osuudet ovat kuitenkin laskeneet kaikilla vertailualueilla.
Vieraskielisiä asui suhteellisesti eniten Vantaalla ja Espoossa
Pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa asuu paljon vieraskielisiä. Vuonna 2023 vieraskielisten osuus oli Vantaalla (26,9 %) ja Espoossa (23,6 %) suurempi kuin muissa Suomen kunnissa. Helsinki oli listalla neljäntenä (19,6 %) Närpiön jälkeen. Kauniaisissa, KUUMA-kunnissa ja muulla Uudellamaalla vieraskielisten osuudet olivat huomattavasti alhaisempia (7–11 %), mutta kuten alla olevasta kuviosta voi huomata, vieraskielisten osuudet ovat selvästi kasvaneet kaikilla alueilla.
Yleisin vieras kieli vaihtelee alueittain
Selvästi yleisimmät vieraat kielet koko Uudenmaan alueella olivat venäjä (16 % vieraskielisistä) ja viro (11 %), joiden jälkeen tulivat arabia ja somali (7–8 %). Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä yleisin vieras kieli oli venäjä, Kauniaisissa englanti ja muilla alueilla viro. Maahanmuutto näkyy myös ulkomaan kansalaisten määrissä, joita asui suhteellisesti eniten Vantaalla ja Espoossa (16–17 % väestöstä).
Luonnollinen väestönkasvu edelleen alhaisella tasolla
Uudellamaalla syntyi ennätyspaljon vauvoja vuonna 2010 (18 800), mutta sen jälkeen syntyneiden määrä laski vuoteen 2019 mennessä 15 700 vauvaan. Vuosina 2020–2021 syntyneiden määrä kääntyi hetkellisesti nousuun, mutta vuonna 2023 vauvoja syntyi jälleen yhtä vähän kuin vuonna 2019. Uusista tulokkaista 39 prosenttia syntyi helsinkiläisille, 21 prosenttia espoolaisille ja 17 prosenttia KUUMA-kunnissa asuville. Vantaalaisia vauvoja oli 16 prosenttia.
Uudellamaalla syntyneistä vauvoista 70 prosenttia oli suomenkielisiä, 8 prosenttia ruotsinkielisiä ja 22 prosenttia vieraskielisiä. Ruotsinkielisiä vauvoja syntyi suhteellisesti eniten muulla Uudellamaalla (31 %) ja vieraskielisiä vauvoja Vantaalla (32 %).
Vuonna 2023 synnyttäneiden äitien iät vaihtelivat jonkin verran alueiden välillä. Vähintään 30 vuotta täyttäneiden äitien osuus oli suurin Helsingissä (78 %), kun Vantaalla ja KUUMA-alueella heitä oli huomattavasti vähemmän (63 %).
Uudenmaan alueella kuoli vuoden 2023 aikana 14 400 henkilöä, joka oli 360 vähemmän kuin edellisvuonna. Laskusta huolimatta tämä oli jo toinen vuosi peräkkäin, kun kuolleita oli historiallisen paljon, yli 14 000. Kuolleista 40 prosenttia asui Helsingissä ja 19 prosenttia KUUMA-kunnissa, kun taas Vantaan ja Espoon osuudet olivat pienempiä, noin 12 prosenttia.
Kun tarkastellaan luonnollista väestönkasvua vuodesta 2010 alkaen, jäi se kaikilla vertailualueilla (pl. Kauniainen) ennätysalhaiseksi vuonna 2022. Tilanne hieman koheni kaikilla alueilla vuonna 2023, mutta silti luonnollinen väestönkasvu jäi hyvin alhaiselle tasolle alueesta riippumatta. Poikkeuksen tähän toi muu Uusimaa, jossa negatiivinen kehitys syveni entisestään ja kuolleita oli jo 1 100 enemmän kuin syntyneitä.
Helsingin seudun ulkopuolisella Uudellamaalla väestö vähenee
Pääkaupunkiseudun isojen kaupunkien ja KUUMA-alueen väestö on kasvanut koko 2010- ja 2020-lukujen ajan. Muulla Uudellamaalla väestö on puolestaan vähentynyt vuodesta 2015 lähtien, paitsi vuonna 2021, jolloin väestönkasvu jäi plussalle. Vuodesta 2013 vuoteen 2023 väestö on kasvanut eniten Vantaalla ja Espoossa (19–20 %). KUUMA-kunnissa kasvu on ollut alhaisempaa (8 %) kuin pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla väestö on jopa vähentynyt (-3 %). Alla olevassa kuviossa on esitetty väestönmuutos viimeisten viiden vuoden ajalta.
Koronapandemia 2020-luvun alussa aiheutti muutoksia väestönkehitykseen ja erityisesti Suomen sisäiseen muuttoliikkeeseen, mikä näkyi selvästi myös Uudellamaalla. Kuntien välinen nettomuutto jäi miinukselle Vantaalla 2021–2023, Helsingissä vuosina 2020–2022 ja Espoossakin vuonna 2020. Vantaa on siis ainoa kaupunki, jossa kotimaan nettomuutto on edelleen miinuksella, ja muuttotappio on vielä kasvanut vuodesta 2022.
KUUMA-alue sai kotimaan muuttoliikkeestä ennätysmuuttovoitot vuosina 2020–2021, peräti 2 200 henkeä per vuosi. Sen jälkeen muuttovoitto on tippunut vajaaseen 900 henkeen. Muu Uusimaa on viimeisten kymmenen vuoden ajalta saanut kotimaasta muuttovoittoa ainoastaan vuonna 2021. Maahanmuutto on ollut viime vuodet ennätyskorkealla tasolla kaikilla vertailualueilla.
Perherakenteessa eroja Uudellamaalla
Vuonna 2023 Uudellamaalla asui 453 000 perhettä. Perheistä 36 prosenttia asui Helsingissä, 20 prosenttia KUUMA-kunnissa ja 18 prosenttia Espoossa. Vantaan osuus perheistä oli 14 prosenttia. Vuonna 2021 koronan aiheuttama muuttoaalto sai Vantaalla ja Helsingissä perheiden määrän historiallisesti vähentymään, kun taas muulla Uudellamaalla perheiden määrä poikkeuksellisesti lisääntyi usean laskusuuntaisen vuoden jälkeen. Vuosina 2022–2023 on palattu ”normaalitilanteeseen” eli pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa perheiden määrä lisääntyi ja muulla Uudellamaalla väheni.
Perherakenteessa oli alueiden välisiä eroja. Avioparien osuus vaihteli Kauniaisten 71 prosentista Helsingin 55 prosenttiin ja avoparien osuus Helsingin 30 prosentista Kauniaisten 15 prosenttiin. Kauniaisissa 80 prosenttia väestöstä kuului perheisiin, kun Helsingissä vastaava osuus oli 64 prosenttia. Perheiden keskikokokin oli korkein Kauniaisissa (2,9) ja alhaisin Helsingissä sekä muulla Uudellamaalla (2,7 henkilöä).
Helsingissä pienimmät asuntokunnat, Kauniaisissa isoimmat
Asuntokuntien keskikoko oli alhaisin Helsingissä (1,8 henkilöä) ja korkein Kauniaisissa (2,3). Tämä näkyi myös asuntokuntarakenteessa, sillä helsinkiläisistä asuntokunnista puolet oli yhden hengen asuntokuntia ja vain kymmenesosa oli vähintään neljän hengen asuntokuntia. Kauniaisissa yhden hengen asuntokuntia oli runsas kolmasosa ja joka viides oli vähintään neljän hengen asuntokunta.