Muuttoliike ja väestönmuutokset (2023)

Vantaan muuttoliikkeessä on tapahtunut isoja muutoksia viime vuosina, ja muuttajien määrä on vaihdellut jopa tuhansilla vuodesta toiseen. Vuonna 2023 Vantaa sai muuttovoittoa 3 900 henkeä ja vuotta aiemmin 3 000 henkeä. Vuonna 2021 muuttovoitto jäi alhaiseksi, alle 900 henkeen. 

Kasvun taustalla on maahanmuutto, joka on lisääntynyt hurjaa vauhtia jo kaksi vuotta peräkkäin. Vuonna 2022 Vantaa sai ulkomailta muuttovoittoa lähes 3 600 henkeä, mutta tämä ennätys rikottiin heti vuonna 2023, jolloin muuttovoittoa tuli peräti 4 800. Ulkomaan muuttovoitto kasvoi siis 1 200 hengellä. Valtaosa tästä kasvusta tuli siitä, että tulomuuttajien määrä ulkomailta lisääntyi rajusti. Mutta myös lähtömuutto ulkomaille väheni 45 hengen verran.

Kotimaan nettomuutto jäi puolestaan negatiiviseksi vuonna 2023, kun Vantaalta muutti 900 henkeä enemmän muualle Suomeen kuin sieltä muutettiin Vantaalle. Kotimaan nettomuuttotappio lisääntyi 300 hengellä verrattuna vuoteen 2022. Kotimaan muuttotappion kasvu johtuu siitä, että Vantaalle muuttajia oli vähemmän kuin vuonna 2022. Vantaalta poismuutto ei lisääntynyt, sillä lähtömuuttajia oli 50 henkeä vähemmän kuin vuonna 2022.

Maahanmuuton lisäksi muuttoliike Helsingin seudun ulkopuolisen Suomen kanssa pysyi positiivisena jo toista vuotta peräkkäin. Vuonna 2023 Vantaa sai muualta Suomesta muuttovoittoa 360 henkeä, joka oli lähes 200 enemmän kuin vuonna 2022. Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta Vantaa sai eniten muuttovoittoa Vaasasta (+120) sekä Lappeenrannasta ja Jyväskylästä (~90).

Vantaan nettomuutto jäi positiiviseksi myös Helsingin kanssa, mutta ainoastaan 260 henkeä. Lukema on poikkeuksellisen alhainen, sillä viimeksi Vantaa on saanut tätä vähemmän muuttovoittoa Helsingistä 1990-luvun puolivälissä. Vuosina 2018–2020 Helsingistä saatu muuttovoitto oli poikkeuksellisen korkealla tasolla, noin 2 000 henkeä vuosittain, mutta sen jälkeen muuttovoitto on tippunut rajusti joka vuosi.

Vantaa menetti jälleen eniten väestöään Helsingin seudun kehysalueelle eli KUUMA-kuntiin. Muuttotappiota kertyi 1 300 henkeä, joka oli saman verran kuin vuonna 2022. Tarkasteltaessa kaikkia Suomen kuntia, suurimmat muuttovoitot Vantaalta keräsivät KUUMA-kuntiin kuuluvat Tuusula (+415), Kerava (+306) ja Nurmijärvi (+217). Neljänneksi eniten muuttovoittoa Vantaalta sai Espoo, 200 henkeä. Tämä oli jo kolmas vuosi peräkkäin, kun Vantaa on menettänyt väestöään Espooseen.

Kun muuttoliikettä tarkastellaan viimeisten kymmenen vuoden ajalta (2014–2023), erottuu kolmen kärki selvästi. Vantaalta muuttovoittoa on saanut eniten Tuusula, 3 100 henkeä, jonka jälkeen tulivat Nurmijärvi (+2 278) ja Kerava (+2 217). Vantaa on puolestaan saanut kotimaasta selvästi eniten muuttovoittoa Helsingistä, lähes 12 200 henkeä. Seuraavaksi eniten Vantaa on kasvanut Oulusta (+975) sekä Vaasasta ja Tampereelta (~680) suuntautuneiden muuttovirtojen ansiosta. Ulkomailta Vantaa on saanut muuttovoittoa 20 700 henkeä viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Alla olevaan kuvioon on otettu mukaan kymmenen maata, joista Vantaa sai eniten muuttovoittoa vuonna 2023. (Tilasto kertoo ainoastaan lähtö-/tulomaan eli kaikki muuttajat eivät välttämättä ole kyseisen maan kansalaisia.)

Kuviosta näkee hyvin, miten maahanmuutto on vaihdellut maittain vuosina 2021–2023. Vuonna 2023 Vantaa sai selvästi eniten muuttovoittoa Ukrainasta, runsaat 800 henkeä. Vähintään vuoden Suomessa olleet ukrainalaiset ovat voineet hakea kotikuntaoikeutta vuoden 2023 maaliskuusta lähtien, minkä takia ukrainalaiset näkyvät ”piikkinä” kuntien väestötilastoissa. Seuraavaksi suurinta muuttovoitto on ollut Serbiasta (+436) ja Filippiineiltä (+336). Molemmista maista muuttovoitto on selvästi kasvanut viime vuosina. 

Kun nettomaahanmuutto lasketaan yhteen vuosilta 2021–2023, sai Vantaa edelleen eniten muuttovoittoa Ukrainasta, 1 100 henkeä. Toiseksi eniten muuttovoittoa on tullut Uzbekistanista (+920) ja kolmanneksi eniten Virosta (+790). 

Vuosina 2015–2019 Vantaa sai muuttovoittoa sekä kotimaankielisistä että vieraskielisistä. Vieraskielisten osuus muuttovoitosta oli noinakin vuosina huomattava, keskimäärin 80 prosenttia vuosittain. Viimeiset neljä vuotta Vantaa on menettänyt kotimaankielistä väestöä ja vuonna 2021 muuttotappio oli suurimmillaan, 2 400 henkeä. Vaikka kotimaankielisten muuttotappio on pienentynyt, oli se edelleen miinuksella 1 800 hengen verran vuonna 2023.

Vieraskielisistä Vantaa sai vuonna 2023 muuttovoittoa ennätykselliset 5 700 henkeä, joka oli 920 enemmän kuin edellisvuonna. Vieraskielisten muuttovoitosta 85 prosenttia tuli ulkomailta ja loput 15 prosenttia Suomesta. Ulkomailta muuttaneiden osuus ei ole ollut kertaakaan näin korkea vuodesta 2000 lähtien. Vuosina 2018–2020 vieraskielisten muuttovoitosta yli puolet tuli Suomesta, mutta nämä olivat ainoat vuodet koko 2000-luvulla, kun näin on tapahtunut. 

Suomen sisällä Vantaa sai vieraskielisistä eniten muuttovoittoa Uudenmaan ulkopuolelta, 800 henkeä vuonna 2023. Seuraavaksi suurin muuttovoitto saatiin Helsingistä (+265). Vieraskielisten nettomuutto jäi negatiiviseksi ainoastaan KUUMA-kuntien (-251) ja niukasti myös Kauniaisten (-11) kanssa.

Alla olevaan kuvioon on otettu mukaan ne vieraat kielet, joista Vantaa sai eniten muuttovoittoa vuonna 2023. Suurimmat ryhmät olivat ukrainankieliset (+898), albaniankieliset (+634) sekä venäjän- ja arabiankieliset (~420). Vantaa sai yleisimmistä kielistä muuttovoittoa sekä kotimaasta että ulkomailta, paitsi uzbekkinkielisistä, joiden muuttovoitosta kaikki tuli ulkomailta. Myös venäjän- ja albaniankielisten muuttovoitosta iso osa tuli ulkomailta (88–94 %). Toisenlainen tilanne oli arabian- ja farsinkielisillä, joiden muuttovoitosta vähintään puolet tuli Suomesta. 

Iän mukaan tarkasteltuna Vantaan saama muuttovoitto vuonna 2023 perustui erityisesti 25–39-vuotiaisiin, joiden osuus muuttovoitosta oli lähes 60 prosenttia (+2 241). Kun ikäryhmää laajennetaan 15–39-vuotiaisiin, nousi muuttovoiton osuus jo 80 prosenttiin. Vantaa koki ainoat muuttotappiot 60 vuotta täyttäneissä (-197).

Nettomuuton ikäjakauma oli varsin erilainen kotimaan ja ulkomaan muuttoliikkeessä. Kotimaan nettomuutto jäi positiiviseksi ainoastaan yhdessä ikäryhmässä, 15–19-vuotiaissa, mikä oli täysin poikkeuksellista. Yleensä Vantaa on saanut muualta Suomesta muuttovoittoa vähintään nuorista aikuisista. Ulkomaan nettomuutto jäi puolestaan positiiviseksi kaikissa ikäryhmissä. Maahanmuutto olikin niin vahvaa, että se nosti kokonaisnettomuuton plussalle kaikissa alle 60-vuotiaiden ikäryhmissä.

Vantaa on vuosikausien ajan saanut muuttovoittoa sekä naisista että miehistä, paitsi vuonna 2021, jolloin Vantaa sai naisista muuttotappiota 200 henkeä. Kotimaan ja ulkomaan muuttoliikkeessä on kuitenkin eroa, sillä kotimaan muuttoliike on jäänyt tappiolle sekä naisissa että miehissä vuosina 2021–2023. Maahanmuutosta Vantaa on saanut koko ajan muuttovoittoa molemmista sukupuolista.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana miesten osuus muuttovoitosta on ollut 60 prosenttia ja naisten 40 prosenttia. Jakauma on ollut samankaltainen sekä kotimaan että ulkomaan muuttoliikkeessä.

Alueen kokonaisväestönmuutokseen vaikuttaa muuttoliikkeen lisäksi luonnollinen väestönkasvu, joka jäi Vantaalla alhaiseksi vuonna 2023. Kuolleiden korkea määrä (1 778) yhdistettynä alhaiseen syntyneiden määrään (2 525) sai luonnollisen väestönkasvun jäämään 750 henkeen. Tätä alhaisemmalla tasolla se on ollut ainoastaan vuonna 2022 (+712). Lue lisää syntyneistä ja kuolleista.

Samaan aikaan ulkomaan nettomuutto kasvatti väestöä ennätyksellisen paljon, lähes 4 800 henkeä, mutta kotimaan nettomuutto jäi miinukselle 900 henkeä. Kaikkinensa Vantaan väestö kasvoi 4 624 asukkaalla vuoden 2023 aikana (rekisterikorjaukset vähensivät väestöä 17 henkilön verran). 

Väestönkasvusta 84 prosenttia tuli muuttoliikkeestä ja 16 prosenttia luonnollisesta väestönkasvusta. Muuttoliikkeen osuus väestönkasvusta ei ole koskaan ollut näin suuri. 

Vantaan väestönmuutokset mukailevat pitkälti Suomen kehityskulkuja, sillä myös koko maassa maahanmuutto oli ennätyskorkealla tasolla. Lisäksi syntyneiden määrä oli alhaisella ja kuolleisuus korkealla tasolla, niin Suomessa kuin Vantaallakin.

Kun tarkastellaan kokonaismuuttoliikettä, eniten väestönlisäystä muuttoliikkeen ansiosta sai Myyrmäen (+1 383) ja Tikkurilan (+790) suuralueet. Korson suuralue oli ainoa, jossa kokonaisnettomuutto jäi negatiiviseksi (-223). Kun katsotaan pelkästään kotimaan muuttoliikettä, sai muualta Suomesta muuttovoittoa kaikki muut suuralueet paitsi Korso, Koivukylä ja Aviapolis. Ulkomailta muuttovoittoa saivat kaikki suuralueet. Kaupunginosista muuttoliike kasvatti väestöä määrällisesti eniten Myyrmäessä (+770), jonka jälkeen tulivat Martinlaakso, Hakunila ja Tikkurila (430–450 per alue).

Vuonna 2023 joka kahdeksas vantaalainen vaihtoi asuntoaan Vantaan sisällä. Kaupungin sisällä muuttaneista 56 prosenttia muutti samalle suuralueelle, jossa heidän edellinenkin kotinsa sijaitsi. Näistä muuttajista yli puolet oli edellistäkin ”paikkauskollisempia”, koska he olivat löytäneet uuden asuntonsa samasta kaupunginosasta, jossa heidän edellinen kotinsa sijaitsi. 

Kaikista Suomen kunnista väestönkasvu oli selvästi suurinta Helsingissä, joka sai 10 500 uutta asukasta vuonna 2023. Seuraavaksi eniten väestö kasvoi Espoossa (8 750), Tampereella (6 050) ja Vantaalla (4 600). 

Kun tarkastellaan kaikkia Suomen kuntia, muuttoliike kasvatti vuonna 2023 eniten Helsinkiä, joka sai kotimaasta ja ulkomailta yhteensä muuttovoittoa 10 200 henkilöä. Toiseksi suurinta kokonaisnettomuutto oli Espoossa (+7 400) ja Tampereella (+6 300). Kotimaan muuttoliikkeessä Tampere oli ykkönen (+3 100) ja Espoo kakkonen (+2 400). Maahanmuutossa kärkisijalle ylsi Helsinki, joka sai ulkomailta muuttovoittoa peräti 8 200 henkilöä. Helsingin jälkeen tulivat Espoo (+ 5 000) ja Vantaa (+4 800). 

Kaikista Suomen kunnista kotimaan muuttoliike oli selvästi eniten miinuksella Vantaalla (-900), jonka jälkeen tuli Kajaani (-400). Kymmenestä suurimmasta kaupungista ainoastaan Vantaa, Pori ja Lahti menettivät väestöään muualle Suomeen.

Solmittujen avioliittojen määrä vaihtelee vuodesta toiseen, mutta viimeisten kymmenen vuoden aikana keskimäärin 1 210 vantaalaista paria on mennyt naimisiin vuosittain. Vuonna 2023 avioliiton solmi 1 177 pariskuntaa, mikä oli tarkalleen saman verran kuin edellisvuotena. Vuodesta 2018 eteenpäin tilastossa on rinnastettu vaimo ja nuorempi puoliso (jos pariskunta on samaa sukupuolta) ja vastaavasti mies ja vanhempi puoliso.

Valtaosa vuonna 2023 avioituneista naisista/nuoremmista puolisoista solmi ensimmäisen avioliittonsa (62 %). Avioliitto oli toinen 16 prosentille ja kolmelle prosentille liitto oli vähintään kolmas. Ensimmäisen avioliiton solmimisen aikaan naiset/nuoremmat puolisot olivat keskimäärin 32-vuotiaita ja miehet/vanhemmat puolisot 34-vuotiaita. Toisen avioliiton naiset solmivat keskimäärin 44-vuotiaina ja miehet 46-vuotiaina.

Vuoden 2023 avioliitoista 58 prosenttia solmittiin suomalaisten kesken. Toiseksi eniten oli pariskuntia, joissa molemmat olivat joko Viron tai entisen Serbia ja Montenegron kansalaisia. Mutta tällaisia pariskuntia oli vain kaksi prosenttia naimisiin menneistä. Avioliittojen kirjoa kuvastaa hyvin se, että vuonna 2023 solmituissa avioliitoissa, joissa vähintään toinen puoliso oli kansalaisuudeltaan muu kuin suomalainen (42 % kaikista avioliitoista), muodostui pariskuntien kansalaisuuksista yhteensä 169 eri kombinaatiota.

Vuonna 2023 avioeroon päättyi 567 vantaalaista liittoa, joka oli vähemmän kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Eronneista naisista/nuoremmista puolisoista 78 prosenttia koki ensimmäisen avioeronsa ja 16 prosentille ero oli toinen. Eronneiden naisten keski-ikä oli 41 vuotta ja miesten 44 vuotta. Eroon päättyneistä liitoista 78 prosenttia oli sellaisia, joissa molemmat puolisot olivat suomalaisia. Seuraavaksi eniten oli pariskuntia, joissa molemmat puolisot olivat virolaisia (4 %).

PALAA VANTAAN VÄESTÖ 2023/2024 PÄÄSIVULLE