Perheet ja asuntokunnat (2023)

Vuonna 2023 vantaalaisia perheitä oli 63 200, joka oli 670 perhettä enemmän kuin edellisvuonna. Väestön määrän lisääntyessä myös perheiden määrä lisääntyy, mutta koronavuosi 2021 toi tähän poikkeuksen, kun perheiden määrä väheni. 

Alla olevassa kuviossa on kuvattu vantaalaisten perheiden määrässä ja perhetyypeissä tapahtuneet muutokset vuosittain. Yleensä Vantaalla on lisääntynyt kaikenlaiset perhetyypit, kuten vuonna 2023, mutta vuosina 2020–2021 lapsia omaavien pariskuntien määrä väheni ja vuonna 2021 myös yksinhuoltajaperheiden määrä. Perheiksi lasketaan lapsettomat tai lasten kanssa asuvat avo- ja avio-parit sekä yhden vanhemman perheet.

Vuonna 2023 perheisiin kuului 71 prosenttia koko Vantaan väestöstä, kun vuonna 2000 vastaava lukema oli 81 prosenttia. Perheväestöön kuuluvien osuus on laskenut sitä mukaa, kun yksin asuvien osuus on kasvanut. 

Lasten osuus perheväestöstä oli kolmannes (58 300 henkeä) vuonna 2023. Lapsista alle kouluikäisiä oli vajaa kolmasosa, 7–17-vuotiaita puolet ja täysi-ikäisiä vajaa viidennes. Perheistä, joilla oli lapsia, 48 prosentilla oli yksi lapsi, 38 prosentilla kaksi lasta ja 11 prosentilla kolme lasta. Neljä lasta tai enemmän oli neljällä prosentilla perheistä.

Vuonna 2023 perheet, joilla oli lapsia (54 %), olivat enemmistönä lapsettomiin perheisiin (46 %) nähden. Perhetyypeittäin tarkasteltuna 59 prosenttia vantaalaisista perheistä oli aviopareja, 25 prosenttia avopareja ja 16 prosenttia yhden vanhemman perheitä. Yhden vanhemman perheissä vanhempi oli yleensä äiti (84 %). Avopareista selvästi suurempi osa oli sellaisia, joilla ei ollut lapsia, kun taas aviopareissa lasten kanssa asuvia ja lapsettomia oli yhtä paljon.

Perherakenne muuttuu hitaasti, mutta viimeisten vuosikymmenten aikana avoliitot ja lapsettomat pariskunnat ovat yleistyneet. Perheiden keskikoko on jonkin verran pienentynyt: vuonna 2000 perheisiin kuului keskimäärin 2,89 henkilöä ja vuoden 2023 lopussa 2,76 henkilöä.

Aviapolis on kaikilla mittareilla mitattuna Vantaan perhevaltaisin suuralue, sillä perheväestöön kuuluvien osuus (80 %) ja perheiden keskikoko (2,9 henkilöä) oli suuralueiden korkein. Lisäksi 63 prosenttia perheistä oli sellaisia, joissa oli lapsia. Korson suuralue on näiden tilastojen valossa toiseksi perhevaltaisin alue. Toiseen päähän sijoittuivat Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueet, joissa perheväestön osuus oli hieman alle 70 prosenttia, perheiden keskikoko 2,7 henkilöä ja ainoastaan puolella perheistä oli lapsia.

Kaupunginosista perheiden keskikoko oli suurin Lapinkylässä, Nikinmäessä ja Ylästössä (3,1 henkilöä) ja alhaisin Piispankylässä, Veromiehessä, Tikkurilassa (alle 2,5 hlöä). Perheväestöön kuuluvien osuus oli suurin Jokivarressa ja Ylästössä (93 %) ja alhaisin Veromiehessä ja Tikkurilassa (~56 %).

Vuonna 2023 Vantaalla oli 120 100 asuntokuntaa, joissa asui 241 000 vantaalaista (asuntoväestöön ei lasketa asunnottomia eikä asuntoloissa, laitoksissa, vankiloissa tai tilapäisesti ulkomailla olevia). Yhden hengen asuntokuntia oli 45 prosenttia, kahden hengen 30 prosenttia ja vähintään neljän hengen asuntokuntia 14 prosenttia.

Asuntokuntien koko on selvästi pienentynyt vuosien saatossa, sillä yhden ja kahden hengen asuntokuntien osuudet alkoivat kasvaa 1970-luvun lopusta lähtien. Yksin asuvien osuus on jatkanut kasvamistaan näihin päiviin saakka ja 2010-luvun loppupuolella kasvuvauhti jopa kiihtyi. Vuosina 2022–2023 kasvu on ollut hidasta ja yksin asuvien osuus on kasvanut vain 0,7 prosenttiyksikköä viimeisten kahden vuoden aikana.

Kahden hengen asuntokuntien osuuden kasvu pysähtyi 2000-luvun alkupuolella ja useiden viime vuosien ajan osuus on pikkuhiljaa laskenut. Vuonna 2023 kahden hengen asuntokuntien osuus tippui alle 30 prosentin. Näin alhaisia lukemia koettiin edellisen kerran 1980-luvun loppupuolella. 

Vuonna 2023 Vantaalla oli 53 900 yksin asuvaa, joista 50,2 prosenttia oli naisia ja 49,8 prosenttia miehiä. Kaikista vantaalaisista useampi kuin joka viides asui yksin. Verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, Vantaalla asuu verrattain vähän yksin asuvia. Kuudesta suurimmasta kaupungista ainoastaan Espoossa (41 %) osuus oli pienempi kuin Vantaalla (45 %). Yhden hengen asuntokuntien osuus oli suurin Turussa ja Tampereella (55–56 %) ja niiden asukkaista lähes kolmasosa oli yksin asuvia.

Vantaalla vähiten yksin asuvia oli 35–49-vuotiaissa ja eniten vanhemmissa ikäluokissa. Naisilla yksin asuvien osuus alkoi kasvaa selvemmin 50 vuodesta eteenpäin, kun miehillä yksin asuvien osuus pysytteli samalla tasolla 35 vuodesta aina 85 ikävuoteen saakka.

Asuntokuntien pienentyminen näkyy myös asuntokuntien keskikoon kehityksessä. Vuonna 1980 vantaalaisessa asuntokunnassa asui keskimäärin 2,8 henkilöä, mutta vuodesta 2004 lähtien luku on ollut alle 2,2 henkilöä. Vuodesta 2021 lähtien luku on jo ollut hyvin lähelle kahta, ollen 2,01 henkilöä. 

Talotyypillä on ymmärrettävästi suuri vaikutus asuntokunnan keskikokoon. Vuonna 2023 Vantaalla sijaitsevissa omakoti- ja paritaloissa keskikoko oli 2,7, rivitaloissa 2,5 ja asuinkerrostaloissa 1,7 henkilöä.

Asuntokuntien koossa oli jonkin verran suuralueiden välisiä eroja. Myyrmäen, Tikkurilan ja Kivistön suuralueilla oli eniten yhden hengen asuntokuntia (48–49 %), kun vähiten yksin asuvia oli Aviapoliksessa ja Korsossa (37–38 %). Tikkurilassa ja Myyrmäessä oli vähiten suuria, vähintään neljän hengen asuntokuntia (11 %) ja vastaavasti eniten niitä oli Aviapoliksessa (19 %). 

Kivistön suuralueelle on rakennettu paljon pieniä asuntoja, mikä on muuttanut alueen asuntokuntarakennetta. Vielä vuonna 2015 yksin asuvia oli asuntokunnista 28 prosenttia, kun vuonna 2023 osuus oli 48 prosenttia. Samaan aikaan vähintään neljän hengen asuntokuntien osuus on tippunut 24 prosentista 13 prosenttiin.

Kaupunginosittain tarkasteltuna Tikkurilassa ja Veromiehessä oli alhaisin asuntokuntien keskikoko (1,6 hlöä) kuin myös suurin yksin asuvien osuus (58–60 % asuntokunnista). Ylästössä, Nikinmäessä, Jokivarressa ja Lapinkylässä oli suurin asuntokuntien keskikoko (2,8 hlöä) sekä eniten vähintään neljän hengen asuntokuntia (30–33 %). 

Vuonna 2023 vantaalaisista asuntokunnista 73 prosenttia oli sellaisia, joissa kaikkien asukkaiden kieli oli suomi. Täysin ruotsinkielisiä asuntokuntia oli prosentin verran ja kahdessa prosentissa asuntokunnista asui sekä suomen- että ruotsinkielisiä. Loput 25 prosenttia asuntokunnista oli ainakin osittain vieraskielisiä, sillä vähintään yhden henkilön äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi.

Asuntokunnat, joissa asui vähintään yksi vieraskielinen, olivat keskikooltaan selvästi suurempia (2,5 henkilöä) kuin kotimaankieliset (1,8) tai kaikki vantaalaiset asuntokunnat (2,0). Vieraskielisissä asuntokunnissa yksin asuvien osuus oli 30 prosenttia (kotimaankieliset asuntokunnat 50 %) ja vähintään neljän hengen asuntokuntien osuus 24 prosenttia (10 %).

Hakunilan suuralueella 32 prosenttia asuntokunnista oli vieraskielisiä (vähintään yksi henkilö vieraskielinen) ja Koivukylän suuralueella 28 prosenttia. Tikkurilan ja Aviapoliksen suuralueilla vieraskielisiä asuntokuntia oli vähiten, noin 21 prosenttia.

PALAA VANTAAN VÄESTÖ 2023/2024 PÄÄSIVULLE