Vantaan väestö kasvoi 4 600 asukkaalla

Vantaalla oli 247 443 asukasta vuoden 2023 lopussa. Väestö kasvoi viime vuonna 4 600 asukkaalla (1,9 %), joka oli tuhat enemmän kuin vuonna 2022. Väestönkasvu oli selvästi suurempaa kuin kolmena edellisenä vuotena, mutta ihan ei ylletä vuosien 2018–2019 ennätyskorkealle tasolle. Muuttoliikkeestä ei ole vielä tullut lopullisia tietoja, mutta ennakkotietojen mukaan Vantaan kasvu johtuu ulkomaan muuttoliikkeestä. Vantaa tulee saamaan ulkomailta enemmän muuttovoittoa kuin koskaan aiemmin, noin 4 800 henkeä.

Kaikista Suomen kunnista väestönkasvu oli selvästi suurinta Helsingissä (10 500). Seuraavaksi eniten väestö kasvoi Espoossa (8 750), Tampereella (6 050) ja Vantaalla (4 600). Vantaa on edelleen Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Tampereen vahvan muuttovoiton ansiosta ero on vain kasvanut ja Tampereella asuu 7 600 asukasta enemmän kuin Vantaalla.

Vantaan väestössä tapahtui historiallinen käänne vuonna 2021, jolloin miesten määrä ohitti naisten määrän tuhannella hengellä. Sen jälkeen ero on vain kasvanut ja vuonna 2023 miehiä (50,6 %) oli jo 2 900 enemmän kuin naisia (49,4 %). Vieraskielisessä väestössä on jo vuosien ajan ollut miesenemmistö, mutta kotimaankielisessä väestössä naisia on edelleen hieman enemmän. Kuudesta suurimmasta kaupungista Vantaa oli ainoa, jonka väestö oli miesvoittoinen.

Ikärakenteen mukaan tarkasteltuna 0–6-vuotiaita oli 7,3 prosenttia, 7–15-vuotiaita 10,3 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneitä 15,7 prosenttia. Alle kouluikäisten osuus on laskenut viimeiset kymmenen vuotta, mutta 65 vuotta täyttäneiden osuuden kasvu on pysähtynyt 15,7 prosenttiin. Kasvun pysähtymisen taustalla ovat 65–74-vuotiaat, joiden osuus on pienentynyt jo kuuden vuoden ajan. Viimeiset neljä vuotta ikäluokka on myös määrällisesti pienentynyt. Vanhimmassa ikäryhmässä kasvu jatkuu edelleen: 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyi 850 henkilöllä vuonna 2023 ja osuus kasvoi 7,1 prosentista 7,3 prosenttiin.

Uskontokuntiin kuulumattomien osuus (48,6 %) ohitti evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuuden (47 %) vuonna 2023. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus on tippunut peräti 4,2 prosenttiyksikköä viimeisten kahden vuoden aikana. Kaikista Suomen kunnista ainoastaan Helsingissä evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvia (46,1 %) oli vähemmän kuin Vantaalla.

Vuodenvaihteessa vantaalaisista 70,9 prosenttia oli suomenkielisiä, 2,2 prosenttia ruotsinkielisiä ja 26,9 prosenttia vieraskielisiä. Vantaan jälkeen seuraavaksi eniten vieraskielisiä asui Espoossa (23,6 %), Närpiössä (20,9 %) ja Helsingissä (19,6 %). 

Vantaan väestö kasvoi jo neljättä vuotta peräkkäin ainoastaan vieraskielisten ansiosta. Vuonna 2023 vieraskielisten määrä lisääntyi 6 300 hengellä, kun kotimaankielisten määrä väheni 1 700 hengellä. Vantaa on suurista kaupungeista ainoa, joka menetti kotimaankielistä väestöä muualle Suomeen. Helsingissäkin kotimaankielisten määrä vähentyi vuosina 2020–2022, mutta vuonna 2023 negatiivinen kierre katkesi ja kotimaankielisten määrä kasvoi lähes 300 hengellä.

Vantaalla asui 10 450 venäjänkielistä, 8 600 vironkielistä ja lähes 5 700 arabiankielistä. Arabiankielisten määrä ohitti ruotsinkielisten määrän vuonna 2023 ja heitä on nyt 300 enemmän kuin ruotsinkielisiä. Lisäksi ensimmäisen kerran koko 2000-luvulla vironkielisten määrä väheni, 71 hengellä. 

Venäjää äidinkielenään puhuvia oli 4,2 prosenttia väestöstä, minkä jälkeen tulivat viro (3,5 %), arabia (2,3 %), albania (1,8 %) ja somali (1,4 %). Ulkomaan kansalaisia oli Vantaan väestöstä 17,1 prosenttia ja ulkomailla syntyneitä 23 prosenttia.

Vantaan ja muiden Suomen kuntien uusimmat väestörakennetta koskevat tilastot löytyvät Tilastokeskuksen ilmaisesta StatFin-tietokannasta. Tarkempia tilastoja Vantaan ja sen osa-alueiden väestöstä ja muuttoliikkeestä on saatavilla touko-kesäkuussa.

PALAA VANTAAN VÄESTÖ PÄÄSIVULLE