Väestön ennakkotiedot vuonna 2023

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Vantaan väkiluku oli 247 447 vuoden 2023 lopussa. Väestö kasvoi 4 600 asukkaalla (1,9 %), joka toteutuessaan olisi tuhat henkilöä enemmän kuin vuonna 2022. Väestönkasvu oli selvästi suurempaa kuin kolmena edellisenä vuotena, mutta ihan ei ylletä vuosien 2018–2019 ennätyskorkealle tasolle.

Kasvun taustalla on maahanmuutto, joka on lisääntynyt hurjaa vauhtia jo kaksi vuotta peräkkäin. Vuonna 2022 Vantaa sai ulkomailta muuttovoittoa lähes 3 600 henkeä, mutta tämä ennätys rikottiin heti vuonna 2023, jolloin muuttovoittoa tuli peräti 4 800. Ennakkotietojen perusteella ulkomaan muuttovoitto kasvoi siis 1 200 hengellä. 

Kotimaan nettomuutto jäi puolestaan negatiiviseksi, sillä Vantaalta muutti 940 henkeä enemmän muualle Suomeen kuin sieltä muutettiin Vantaalle. Kotimaan nettomuuttotappio lisääntyi 350 hengellä verrattuna vuoteen 2022.

Vantaalla syntyi vuonna 2023 runsaat 2 500 vauvaa ja kuolleita oli lähes 1 800 henkeä. Vaikka luonnollinen väestönkasvu nousi hieman vuoden 2022 pohjalukemista, jäi se silti alhaiselle tasolle (+750). Luonnollisen väestönkasvun osuus koko väestönkasvusta jäi ennätysalhaiseksi, 16 prosenttiin, koska voimakas muuttovoitto hallitsi Vantaan väestönkasvua.

Vantaan väestönmuutokset mukailevat pitkälti Suomen kehityskulkuja, sillä myös koko maassa maahanmuutto oli ennätyskorkealla tasolla. Lisäksi syntyvyys oli alhaista ja kuolleisuus korkealla, niin Suomessa kuin Vantaallakin.

Vantaa sai ulkomailta muuttovoittoa enemmän kuin koskaan aiemmin, 4 800 henkeä. Toiseksi eniten muuttovoittoa tuli Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta, noin 360 henkeä, joka oli lähes 200 enemmän kuin vuonna 2022.

Näiden lisäksi Vantaan nettomuutto jäi positiiviseksi Helsingin kanssa, mutta ainoastaan 220 henkeä. Lukema on poikkeuksellisen alhainen, sillä viimeksi Vantaa on saanut tätä vähemmän muuttovoittoa Helsingistä 1990-luvun puolivälissä. Vuosina 2018–2020 Helsingistä saatu muuttovoitto oli poikkeuksellisen korkealla tasolla, noin 2 000 henkeä vuosittain, mutta sen jälkeen muuttovoitto on rajusti tippunut joka vuosi.

Vantaa menetti jälleen eniten väestöään Helsingin seudun kehysalueelle eli KUUMA-kuntiin. Ennakkotietojen perusteella muuttotappiota kertyisi 1 300 henkeä, joka olisi yhtä paljon kuin vuonna 2022. Kun katsotaan yksittäisiä seudun kuntia, Vantaan muuttotappio näyttäsi olevan suurinta Tuusulan (-400) ja Keravan (-300) kanssa. Kolmena viime vuotena Vantaa on menettänyt väestöään myös Espooseen.

Vantaan kuntarekisterin tietojen avulla voidaan tarkastella muuttajien kielisyyttä vuonna 2023. Kuntarekisterin luvut eivät ole täysin samoja kuin Tilastokeskuksen luvut, mutta ne ovat hyvin samansuuntaiset.

Vuosina 2015–2019 Vantaa sai muuttovoittoa sekä kotimaankielisistä että vieraskielisistä. Vieraskielisten osuus muuttovoitosta oli noinakin vuosina huomattava, keskimäärin 80 prosenttia vuosittain. Viimeiset neljä vuotta Vantaa on menettänyt kotimaankielistä väestöä ja vuonna 2021 muuttotappio oli suurimmillaan, 2 400 henkeä. Vaikka kotimaankielisten muuttotappio on viime vuosina pienentynyt, oli se edelleen miinuksella lähes 1 700 hengen verran vuonna 2023.

Kuntarekisterin tietojen mukaan Vantaan vieraskielisten muuttovoitosta 85 prosenttia tuli ulkomailta ja loput 15 prosenttia Suomesta. Suomen sisällä eniten muuttovoittoa vieraskielisistä tuli Uudenmaan ulkopuolelta, noin 800 henkilöä, ja Helsingistä, noin 250 henkilöä. Vieraskielisten nettomuutto näyttäisi jäävän negatiiviseksi ainoastaan KUUMA-kuntien (-257) ja niukasti myös Kauniaisten kanssa (-11).

Kun tarkastellaan kaikkia Suomen kuntia, oli väestönkasvu määrällisesti suurinta Helsingissä (10 900). Seuraavaksi eniten väestö kasvoi Espoossa (8 900), Tampereella (6 100) ja Vantaalla (4 600). Suhteellisesti tarkasteltuna väestö kasvoi eniten pienissä Vårdön ja Sottungan kunnissa (~4 %), mutta sen jälkeen tuli Espoo (2,9 %). Vantaa oli 1,9 prosentin kasvullaan listan 11. kunta.

Luonnollinen väestönkasvu oli selvästi suurinta Espoossa, noin 1 400 henkeä vuonna 2023. Seuraavana tuli Vantaa, jossa syntyneitä oli 750 enemmän kuin kuolleita. Kotimaan muuttoliikkeessä selkeä ykkönen oli Tampere, joka sai muuttovoittoa muualta Suomesta lähes 3 200 henkeä. Seuraavaksi eniten muuttovoittoa saivat Espoo (2 300) ja Helsinki (2 100). Maahanmuutossa kärkisijalle ylsi Helsinki, joka sai ulkomailta muuttovoittoa 8 500 henkeä. Helsingin jälkeen tulivat Espoo (5 100) ja Vantaa (4 800).

Kaikista Suomen kunnista kotimaan muuttoliike oli selvästi eniten miinuksella Vantaalla (-940), jonka jälkeen tuli Kajaani (-380). Kymmenestä suurimmasta kaupungista ainoastaan Vantaa, Pori ja Lahti menettivät väestöään muualle Suomeen.

Vantaa on edelleen Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Tampereen vahvan muuttovoiton ansiosta ero on vain kasvanut ja Tampereella asuu ennakkotietojen mukaan 7 600 asukasta enemmän kuin Vantaalla.

Asukasmäärältään suurin suuralue on edelleen Myyrmäki, jossa asui ennakkotietojen mukaan 60 500 asukasta vuonna 2023. Seuraavaksi suurimmalla Tikkurilan suuralueella asui 48 900 henkeä. Näiden suuralueiden väestö myös kasvoi määrällisesti eniten, sillä Myyrmäki sai lähes 1 500 ja Tikkurila 1 000 uutta asukasta. Suhteellisesti kasvu oli kuitenkin suurinta Kivistön suuralueella (4,3 %).

Vantaalla on edelleen viisi kaupunginosaa, joissa on yli 10 000 asukasta: Myyrmäki, Martinlaakso, Hakunila, Kivistö ja Pakkala. Vuoden 2023 aikana väestö kasvoi eniten Myyrmäessä (+740) ja Martinlaaksossa (+470). Suhteellisesti kasvu oli suurinta Keimolassa (21,7 %) ja Koivuhaassa (8,4 %).

Vuodenvaihteen viralliset kuntatason väestötiedot ovat saatavilla huhtikuun loppupuolella. Tarkempia tilastoja Vantaan väestörakenteesta ja muuttoliikkeestä julkaistaan touko-kesäkuussa.