Rakennusrasitteet ja yhteisjärjestelysopimukset

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 80 §:ssä on lueteltu ne rasitetyypit, joista voidaan perustaa rakennusrasite:

1. oikeus käyttää rasitetulla kiinteistöllä olevan rakennuksen tai tukimuurin perustusta rasiteoikeuden haltijankiinteistölle rakennettavan rakennuksen tai tukimuurin perustamiseen sekä ulottaa rakennuksen tai tukimuurin perustus rasitetulle kiinteistölle (perustusrasite)
2. oikeus käyttää rasitetulla kiinteistöllä olevan rakennuksen seinää tai rakennetta välipohjan tai muun rakenteen tukemiseen tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen sekä rakentaa niin, että rajalla olevilla rakennuksilla on yhteinen seinä (rakennerasite)
3. oikeus sijoittaa kiinteistöä palvelevia johtoja ja näihin kuuluvia laitteita rasitetulla kiinteistöllä olevaan rakennukseen sekä käyttää näihin tarvittavia tiloja (laiterasite)
4. oikeus käyttää rasitetulla kiinteistöllä sijaitsevassa rakennuksessa olevaa kulkuväylää, väestönsuojaa ja autopaikkaa (käyttörasite)
5. oikeus käyttää rasitetulla kiinteistöllä olevaa lämpökeskusta tai lämmönsiirtolaitetta taikka jätehuoltoa tai muuta yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevaa laitosta sekä näihin tarkoituksiin varattua tilaa (huoltorasite)
6. oikeus käyttää rasitetulla kiinteistöllä sijaitsevassa rakennuksessa olevaa kiinteistöjen yhteiseksi tarkoitettua tilaa taikka muuta asumista, työntekoa tai kiinteistönhoitoa palvelevaa laitosta ja näihin tarkoituksiin varattua tilaa (yhteisrasite)
7. oikeus tehdä ovi tai muu aukko rasitetun kiinteistön rajalla olevaan seinään tai jättää palomuuri rakentamatta (seinärasite)
8. oikeus ulottaa rakennuksen katto tai lisäeristyksestä johtuva ulkoseinän osa rasitetun kiinteistön puolelle tai rakentaa katto siten, että vesi valuu rasitetulle kiinteistölle ja johdetaan sen kautta (sietorasite). 

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen luettelo on tyhjentävä.  

Maankäyttö- ja rakennuslain 164:ssä säädetään, että 164 § kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi yhden kiinteistön omistajan aloitteesta ja muita kiinteistön omistajia tai haltijoita kuultuaan rakentamisen yhteydessä tai muutoin määrätä korttelialueen tai sen osan taikka kiinteistöön liittyvän tilan yhteisestä käytöstä, jos asemakaavan toteuttaminen vaatii usean kiinteistön yhteisiä järjestelyjä.

Kiinteistöjen yhteisjärjestelyä koskevalla määräyksellä voidaan ratkaista kiinteistöjen käyttöä laajemmin kuin rakennusrasitetta perustettaessa.

1. Rasitesopimus, josta käy yksiselitteisesti ilmi seuraavat seikat:
   • sopimuksella rasitetut ja oikeutetut kiinteistöt
   • rasitteet, jotka halutaan perustettavan
   • rasitealueet selkeästi merkittynä ja nimettynä esimerkiksi asemapiirrokseen.
2. Valtakirja kaikilta kiinteistöjen omistajilta tai maanvuokrasopimusten osapuolilta, jollei rasitteen perustamisen hakemisesta ole sovittu rasitesopimuksessa tai kaikki osapuolet eivät ole allekirjoittaneet hakemusta.
3. Selvitys, esimerkiksi kiinteistön kauppakirja, omistusoikeudesta, jollei osapuolilla ole lainhuutoa kiinteistöön. 
4. Sopimuksen osapuolena olevan yhtiön kaupparekisteriote nimenkirjoitusoikeuden selvittämistä varten.
5. Ote yhtiökokouksen päätöksestä, jos sopimuksessa rasitetun kiinteistön omistaa asunto-osakeyhtiö tai jos kiinteistöä hallitaan maanvuokrasopimuksella.
6. Ote hallituksen kokouksen pöytäkirjasta, jos sopimuksessa oikeutettua kiinteistöä hallitsee asunto-osakeyhtiö.

Hakemus liitteineen tulee toimittaa rakennusvalvonnan kirjaamoon sähköpostilla kirjaamo.rakennusvalvonta@vantaa.fi tai osoitteella PL 1850, 01030 Vantaan kaupunki.