Turvallisuus, hätänumero ja ohjeet vaaratilanteissa

Tapaturmia sattuu eniten kotona ja vapaa-aikana. Jokaisen kannattaa selvittää, mitä hätätilanteessa pitää tehdä. Kodin voi suunnitella mahdollisimman turvalliseksi. Onnettomuuksia voi torjua ennakolta.

Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Jokainen voi varmistaa, ettei itse vaaranna omaa tai toisten turvallisuutta.

Hätänumero 112

Soita hätänumeroon 112 kiireellisessä hätätilanteessa. Hätätilanne on kiireellinen, jos esimerkiksi henki, terveys tai omaisuus on vaarassa.

Hätänumeroon vastaa päivystäjä. Hän hälyttää paikalle tarvittaessa apua.

Apu voi olla

• ambulanssi
• poliisi
• palokunta
• meripelastus
• sosiaalitoimen edustaja.

Hätänumero 112 toimii kaikkialla Suomessa. Voit soittaa hätänumeroon ilmaiseksi kaikista puhelimista. Älä laita numeron 112 eteen suuntanumeroa. Nämä kolme numeroa riittävät.

Näin hälytät apua

1. Soita numeroon 112.
2. Kerro, mitä on tapahtunut.
3. Kerro tarkka osoite ja kunta, jonne tarvitset apua.
4. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin.
5. Hätäkeskuksen päivystäjä neuvoo sinua. Toimi ohjeiden mukaan.
6. Lopeta puhelu vasta sitten, kun saat siihen luvan.

Yleinen vaaramerkki

Hätätilanteissa viranomaiset varoittavat ihmisiä yleisellä vaaramerkillä ja tiedotteilla.

Yleinen vaaramerkki kuuluu ulkohälyttimistä. Vaaramerkki kuuluu esimerkiksi, jos ilmaan on päässyt myrkyllistä kaasua tai säteilyä. Merkki varoittaa ihmisiä vaarasta.

Yleinen vaaramerkki on nouseva ja laskeva äänimerkki. Ääni kuulostaa  vuorotellen korkealta ja matalalta. Ääni kestää yhden minuutin ajan. Yleinen vaaramerkki voi olla myös viranomaisen kuuluttama varoitus.

Toimi näin, kun kuulet yleisen vaaramerkin

1. Mene sisälle.
2. Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihto.
3. Pysy sisällä.
4. Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita.
5. Vältä puhelimen käyttöä, jotta puhelinlinjat eivät tukkeudu.
6. Älä poistu alueelta, ennen kuin viranomaiset antavat siihen luvan.

Kun vaara on ohi, kuuluu tasainen äänimerkki. Se kestää yhden minuutin. Se ilmoittaa, että vaara on ohi.

Viranomaistiedotteet

Yleisen vaaramerkin yhteydessä annetaan hätätiedote. Hätätiedote varoittaa uhasta, jos ihmiset ovat välittömässä vaarassa. Tiedotteessa kerrotaan, miksi vaaramerkki on annettu. Tiedotteessa on myös ohjeita suojautumiseen.

Hätätiedote

Hätätiedote luetaan kaikilla radiokanavilla. Se näytetään myös Ylen, MTV3:n ja Nelosen teksti-TV:n sivulla 112. Hätätiedote näytetään myös televisio-ohjelmissa ruudun yläreunassa.

Muu viranomaistiedote voidaan antaa, kun ihmisiä tai omaisuutta ei uhkaa välitön vaara.

Lue yleiskielellä lisää vaaramerkistä
• Kuuntele yleinen vaaramerkki (pelastustoimi.fi)

Väestönsuojelu

Väestönsuojelun tarkoituksena on suojella ihmisiä ja omaisuutta poikkeusoloissa. Väestönsuojelu on myös varautumista poikkeusoloihin. Poikkeusoloja ovat esimerkiksi erilaiset suuronnettomuudet.

Väestönsuojeluun kuuluvat esimerkiksi väestönsuojat ja hälytysjärjestelmät.

Väestönsuojelu on viranomaisten vastuulla. Myös tavallisten kansalaisten pitää valmistautua poikkeustilanteisiin.

Jokainen voi varautua poikkeustilanteisiin hankkimalla kotiin ruokaa ja muita tärkeitä tavaroita kotivaraksi. Kannattaa myös selvittää, missä on lähin väestönsuoja.

Väestönsuoja

Väestönsuojiin suojaudutaan vain poikkeusoloissa. Väestönsuojat suojaavat ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Väestönsuojiin siirrytään vain silloin, kun viranomaiset kehottavat.

Väestönsuojat sijaitsevat asuintaloissa ja yleisissä rakennuksissa. Kerrostalon väestönsuoja voi olla usean talon yhteinen. Väestönsuoja sijaitsee yleensä talon kellarikerroksessa.

Suojan ovessa on väestönsuojelun merkki. Se on sininen kolmio oranssilla pohjalla.

Suurimmissa kaupungeissa on myös yleisiä väestönsuojia. Niistä vastaavat viranomaiset.

Jokaista väestönsuojaa varten pitää olla väestönsuojanhoitaja. Väestönsuojanhoitaja tietää, miten väestönsuojaa ja sen varusteita käytetään.

Kiinteistönhoitaja huolehtii, että väestönsuoja pysyy kunnossa.

Normaalioloissa väestönsuoja on yleensä muussa käytössä. Se voi olla harrastustila tai varasto.

Maaseudulla ja omakotialueilla ei yleensä ole väestönsuojia. Pientaloissa asukas vastaa itse suojatoimista. Esimerkiksi säteilytilanteessa pitää suojautua sisälle.

Ota mukaan väestönsuojaan

• taskulamppuja ja paristoja
• lääkkeet ja ensiapuvälineet
• vuodevaatteita
• lukemista
• pelejä ja kirjoitusvälineitä.

Kotivara

Kotivara tarkoittaa, että kotiin hankitaan ruokaa ja muita tärkeitä arjen tavaroita poikkeustilanteita varten. Kotivaran pitää riittää useaksi päiväksi.

Kotivaratarvikkeita voi käyttää päivittäin. Varastoa pitää täydentää, jos tarvikkeita käytetään.

Kotivaratarvikkeista on apua silloin, kun ei pääse kauppaan. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, jos sairastuu. Myös lakot saattavat vaikuttaa kauppojen toimintaan. Syynä voivat olla sähkökatkot tai onnettomuudet, joiden vuoksi ei saa mennä ulos.

Kotivaraan kuuluu

• elintarvikkeita ja vettä
• lääkkeitä ja joditabletteja
• hygieniatarvikkeita
• astioita veden varastoimiseen
• paristoja ja taskulamppuja
• radio
• tulitikut.

Evakuointi

Evakuoinnilla tarkoitetaan ihmisten siirtämistä turvaan vaaratilanteessa. Evakuoinnista vastaa pelastusviranomainen.

Ihmisiä voidaan evakuoida esimerkiksi tulipalon tai muun onnettomuuden takia.

Joissain tilanteissa riittää, että vain yhden talon asukkaat evakuoidaan. Joskus voi olla tarpeen, että kokonaisen kunnan tai muun ison alueen asukkaat kuljetetaan pois. Tällaista laajaa evakuointia voidaan käyttää esimerkiksi suuronnettomuustilanteessa.