”Lähdemme liikkeelle ymmärtämisestä” – Innovaatiotiimi rakentaa Vantaalle vaikuttavampaa tulevaisuutta
Uuden tiimin tarkoituksena on kehittää innovatiivisella tavalla kahta Vantaalle tärkeää asiaa: kaikkien kaupunkilaisten työllistymistä ja kiinnittymistä yhteiskuntaan sekä ilmastotyötä. Kaikki kaupunkilaiset halutaan saada mukaan ilmastohaasteiden ratkaisemiseen. Innovaatiotiimin tehtävänä on auttaa kaupungin työntekijöitä ja kumppaneita suunnittelemaan sekä toteuttamaan ratkaisuja valittuihin haasteisiin.
Kuvassa vasemmalta oikealle: Linda Vanni, Antti Lippo, Marja Vuorinen, Riikka Paloneva, Riikka Virta ja Juuso Ilmola.
Vantaan kaupunki valittiin vuonna 2025 osaksi Bloomberg Philanthrophies -säätiön rahoittamaa kansainvälistä innovaatioverkostoa yhdessä 17 muun eurooppalaisen kaupungin kanssa. Kesällä käynnistyi kaupunginjohtajan alaisuuteen sijoittuvan innovaatiotiimin rekrytointi tiiviissä poikkihallinnollisessa sekä rahoittajan kanssa tehdyssä yhteistyössä. Bloomberg Philanthropies -järjestön tukemaan i-tiimiin rekrytoitiin kolme uutta aiheeseen erikoistunutta työntekijää sekä kaupungin omia erityisasiantuntijoita.
Innovaatiotiimin kuuluu kuusi henkilöä: tiimiä johtava i-team Leader Antti Lippo, Civic Designer Linda Vanni, Data Analyst Juuso Ilmola, projektisuunnittelija Riikka Paloneva, ympäristöasiantuntija Riikka Virta ja ympäristösuunnittelija Marja Vuorinen. Hankkeen valmisteluun on osallistunut mm. Konsernipalveluiden johtaja Riikka Kiljander-Kiiskinen sekä Projektitoimisto.
Vantaan innovaatiotiimi työskentelee kaupungin keskeisten strategisten haasteiden parissa: työllisyyden, yhteiskuntaan kiinnittymisen ja ilmastotyön. Työtä tehdään vahvasti asukaslähtöisesti – kuunnellen, tutkien ja yhdessä kehittäen.
Ratkomassa isoja, yhteisiä haasteita
Tiimin tehtävä on kirkas.
– Kyllähän me työskentelemme Vantaan keskeisten haasteiden parissa – semmoisten haasteiden, joiden ratkaisemisella olisi erittäin iso positiivinen vaikutus paitsi Vantaan tulevaisuuteen, myös laajemmin suomalaiseen yhteiskuntaan, kuvaa Antti.
Keskiössä ovat erityisesti Suomeen muuttaneiden työllisyys ja yhteiskuntaan kiinnittyminen sekä koko väestön kestävät liikkumisratkaisut ja ympäristöteot.
– Me pyrimme ratkomaan niitä haasteita, jotka liittyvät Suomeen muuttaneiden työllisyyteen ja yhteiskuntaan kiinnittymiseen sekä vauhdittamaan koko väestön kestäviä liikkumistapoja ja ympäristötekoja Ratikkakaupungin rakentuessa, kertoo Linda.
Teemat kietoutuvat vahvasti toisiinsa.
– Yksi keskeinen yhdistävä tekijä on asukkaan laittaminen keskiöön: heidän tarpeidensa ja arjen ymmärtäminen. Kun puhutaan ilmastokestävyydestä tai työllisyydestä, kyse on myös toimijuuden tunteesta. Se on hyvin merkityksellinen yksilön hyvinvoinnille, Antti jatkaa.
Ymmärryksestä ratkaisuihin
Innovaatiotiimi noudattaa käyttäjälähtöisen ja ketterän kehittämisen periaatteita.
– Me sovellamme asiakaslähtöistä kehittämisfilosofiaa ja muotoiluajattelua. Lähdemme siitä ajatuksesta, että meidän pitää ensin ymmärtää kohderyhmiä ja ongelmia; vasta sen jälkeen lähdetään ideoimaan ja kokeilemaan ratkaisuja, Linda tiivistää.
Työ on alkanut laajalla kuuntelulla ja jalkautumisella eri puolille Vantaata.
– Olemme vierailleet suuralueilla, tavanneet alueiden toimijoita ja haastatelleet esimerkiksi asukas- ja maahanmuuttajajärjestöjä. Olemme kysyneet, millaisia vahvuuksia alueilla on ja millaisia haasteita asukkaat kokevat, jatkaa Linda.
Seuraavaksi tutkimusta laajennetaan asukkaisiin. Juuso avaa:
– Tulemme tekemään kymmeniä haastatteluja sekä asiantuntijoille että asukkaille. Suunnittelemme myös ryhmähaastatteluja oppilaitosten kanssa sekä kyselyitä esimerkiksi kestävistä liikkumistottumuksista.
Myös arjen kohtaamiset ovat keskeisiä.
– Jalkaudumme tapahtumiin ja ostoskeskuksiin. Kohtaamme asukkaita heidän omissa arkiympäristöissään, Antti kuvaa.
Siltoja siilojen välille
Yksi tärkeimmistä havainnoista liittyy kaupungin sisäiseen yhteistyöhön.
– Vantaalla tapahtuu valtavasti ja tehdään tosi paljon hyvää työtä eri toimialoilla. Mutta usein siilot eivät välttämättä keskustele keskenään. Yksi tavoitteistamme on tuoda toimijat yhteen ja muodostaa kokonaiskuva siitä, mitä on jo tehty ja mitä on suunnitteilla, Linda kertoo.
Juuso tunnistaa saman ilmiön:
– Iso organisaatio siiloutuu helposti. Ihmiset eivät aina ole tietoisia siitä, mitä muilla toimialoilla tehdään. Tässä me voimme tuoda lisäarvoa: yhdistää porukkaa, joka ei välttämättä ole aiemmin ollut tekemisissä keskenään – ja tukea samalla strategisten muutosohjelmien työtä.
Yhteistyötä halutaan vahvistaa myös kaupungin ulkopuolelle.
– Erityisesti yritysten kanssa on suurempia yhteistyön paikkoja kuin mitä nykyisellään hyödynnetään, monessakin teemassa, etenkin työllisyydessä, Juuso toteaa.
Monipuolinen osaaminen tuo uutta näkökulmaa
Tiimin vahvuus on sen monipuolinen osaaminen.
– Me tuomme kaupunkiin uusia kyvykkyyksiä, jotka liittyvät kestäviin innovaatioihin, ketterään kehittämiseen ja asiakaslähtöisyyteen. Itse olen taustaltani palvelumuotoilija, Juuso tuo vahvaa dataosaamista ja Antilla on tausta tulevaisuuden kestävän yhteiskunnan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotehtävistä, Linda kertoo.
Lippo täydentää:
– Kun lasketaan tiimi yhteen, meillä on kokemusta pörssiyhtiöistä, konsulttimaailmasta, kuntakentältä, valtiolta, yrittäjyydestä ja kansalaisjärjestöistä – myös eri mantereilta. Se tuo laajaa maailmankatsomusta ja osaamispääomaa tähän tekemiseen.
Lisäksi tiimissä on mukana kaupungin omia kokeneita asiantuntijoita.
– He tuovat tiimiin timanttista substanssiosaamista ja ovat verkostoituneet kaupungin sisällä – se on ihan valtavan arvokasta tälle työlle, Linda painottaa.
Innostus syntyy muutoshalusta
Mikä työssä on ollut yllättävintä tai innostavinta?
– Merkityksellisten asioiden parissa työskentely huipputiimissä on varmasti kaikille innostava tekijä. Ja ehkä yllättävintä on ollut se, kuinka valtava organisaatio kaupunki oikeasti on. Kun puhutaan yli 8 000 työntekijästä, kokonaisuuden hahmottaminen on iso tehtävä ja vie aikaa, Antti pohtii.
Samalla tiimi kokee vahvaa muutoshalua kaupungissa.
– Strateginen tahtotila muutokseen, ja muutosvalmius, se innostaa. Nyt oikeasti halutaan tehdä muutosta ja rakentaa entistä parempaa kaupunkia, Antti sanoo.
Vastaanotto on ollut lämmin.
– Meidät on otettu vastaan valtavan hyvin. Olemme tavanneet jo satoja sisäisiä sidosryhmiä, ja selkeästi on odotettu, että päästään yhdessä tekemään konkreettisia toimia ketterämmin kuin ehkä aiemmin on totuttu, Linda kertoo.
Miltä onnistuminen näyttää?
Kahden–kolmen vuoden kuluttua tiimi toivoo näkevänsä konkreettisia tuloksia.
– Yksi näkökulma on se, että Vantaa saadaan kartalle. Että meidät tunnetaan tietyistä onnistumisista, kuten siitä, miten Suomeen muuttaneet työllistyvät ja miten työnantajat näkevät monimuotoisuuden kilpailuetuna, Antti sanoo.
Juuso konkretisoi:
– Jos esimerkiksi saadaan kulkutapajakaumaa kestävämpään suuntaan ja Vantaa tunnetuksi tästä, se olisi todella hienoa.
Linda näkee onnistumisen myös organisaation sisäisenä kehityksenä.
– Saadaan skaalattua ja monistettua hyviä käytäntöjä, lisättyä asukkaiden hyvinvointia ja palvelujen saavutettavuutta, sekä kasvatettua kaupungin innovaatio- ja kehittämiskyvykkyyttä asukastietoon pohjautuen. Että meillä on kaupunkina entistä paremmat valmiudet vastata haasteisiin ja muuttuvaan toimintaympäristöön myös jatkossa.
