Peruskouluja rakennetaan suunnitelmallisesti Vantaalla – uudet tilamitoitukset vastaavat paremmin oppilaiden ja opettajien tarpeisiin

Tilasuunnittelun perusperiaatteet

Kun oppimisen tiloja suunnitellaan, huomioon otetaan sekä oppilaan että opettajan rooli. Oppilas nähdään aktiivisena toimijana ja opettajan rooli muuntuu entistä enemmän oppimisen ohjaajaksi ja valmentajaksi. Lisäksi opettajan työn painopiste siirtyy enemmän pari- ja tiimiopettajuuteen perustuvaan yhteisopettajuuden toimintamalliin. Kun oppilaan ja opettajan tarpeet on huomioitu tilasuunnittelussa, voidaan puhua niin kutsutusta oppimisympäristön muuntojoustavuudesta. Muuntojoustavuus tarkoittaa sitä, että tila mahdollistaa erilaista, pedagogisesti perusteltua, työskentelyä.  

Monitoimiset oppimistilat mitoitetaan niin, että tilat ovat sopivan kokoisia ja palvelevat opetustyötä. Tilasuunnittelussa otetaan huomioon myös se, että teknologiaa voi hyödyntää luontevasti osana koulupäivää. 

Koulurakennuksen suunnittelussa hyödynnetään vyöhykkeisyyden periaatetta. Vyöhykkeisyyden periaate tarkoittaa sitä, että tilat jäsennellään toiminnoiltaan julkisiin, puolijulkisiin, puoliyksityisiin ja yksityisiin tiloihin.  

Koulurakennus suunnitellaan monitoimijataloksi elämän- ja päivänkaariajatuksella: sama oppimisen tila toimii päivän eri aikoina esimerkiksi oppimisen monipuolisena tilana, neuvottelutilana, henkilökunnan työtilana ja lähiympäristössä asuvien kuntalaisten tilana.  

Koulun tiloista mahdollisimman suuri osa on käytettävissä oppimiseen. Myös koulun piha on monipuolinen oppimisympäristö sekä liikkumisen ja virkistäytymisen alue. Suunnittelussa huomioidaan liikunnallisesti aktivoivat oppimisympäristöt koulun sisä- ja ulkotiloissa. 

Perusopetuksen tilaratkaisujen kehittämisessä, suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä otetaan huomioon ergonomia, ekologisuus, esteettisyys, esteettömyys ja akustiset olosuhteet sekä tilojen valaistus, sisäilman laatu, viihtyisyys, järjestys ja siisteys. 

Koulun pedagoginen suunnitelma osana tilasuunnittelua

Koulun ammattilaiset laativat yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa pedagogisen suunnitelman, johon koulun toiminta ja toimintakulttuuri kirjataan tilasuunnittelun perustaksi. 

Pedagogisen suunnitelman laadintaprosessilla  

Pedagogista suunnitelmaa sovelletaan taloudellisten ja rakennusteknisten sekä arkkitehtisuunnittelun reunaehtojen puitteissa. Kaupungilla on myös omat tilasuunnittelun suunnitteluohjeet ja tilaohjelma. 

Oppilailta, huoltajilta ja opettajilta kysyttiin palautetta tiloihin liittyen

Vantaalla rakennettiin vuosina 2018–2021 neljä uutta peruskoulua vuonna 2016 asetettujen tilamitoitusten mukaisesti: Rajatorpan, Hämeenkylän, Ylästön ja Aurinkokiven koulut. Kun koulut olivat olleet käytössä jonkin aikaa, niiden henkilökunnalle, oppilaille ja heidän huoltajilleen tehtiin kysely. Kysely tarjosi arvokasta tietoa uusista oppimisympäristöistä ja niissä tehtyjen muutosten vaikutuksesta.  

Kyselyn tulosten perusteella uudet koulurakennukset koettiin pääasiassa ajanmukaisiksi. Uusien oppimisympäristöjen myönteisiksi ominaisuuksiksi nousivat esille esimerkiksi viihtyisät tilat sekä hyvä sisäilma ja valaistus. Koulurakennus koettiin turvalliseksi. Tilat olivat tehokkaassa käytössä, ja koulun henkilökunta koki tilojen tukevan yhteisopettajuutta, jota pidettiin myös toivottavana opetustapana niin oppilaiden kuin huoltajien vastausten perusteella. Koulun henkilökunnan mielestä opetustilat ovat kohtalaisen monipuolisessa ja joustavassa käytössä. Sisustusratkaisut ja kengättömyys sisätiloissa ovat saaneet kiitosta kaikilta vastaajaryhmiltä. 

Kyselyn mukaan parantamisenkin varaa uusista oppimisympäristöistä löytyi. Kyselyn tuloksista ilmenee, että uusissa kouluissa voi olla osittain liian vähän tilaa oppilaiden yksilölliseen harjoitteluun, pienryhmätoimintaan ja oleskeluun. Kyselyyn vastanneet kertoivat, että vaikka monet oppilaat ovat löytäneet kouluista tiloja rauhalliseen työskentelyyn sekä kivoja tiloja ryhmätöitä varten, tilat eivät aina ole mitoitettu oikein eri kokoisille oppilasryhmille. Kyselyn mukaan näyttää siltä, että oppilaat kokevat tilamäärän riittävämmäksi kuin henkilökunta. Oppilaatkaan eivät aina olleet täysin samaa mieltä väitteestä ”koulussa on riittävästi tilaa kaikille oppilaille”, vaan oppilaiden vastausten keskiarvo osui asteikolla ”olen melkein samaa mieltä”-väittämän kohdalle.  

Akustisissa olosuhteissa on kyselyn tulosten perusteella osittain parannettavaa, vaikka suuri osa olikin niihin jokseenkin tyytyväisiä. Kalusteisiin oltiin osin tyytyväisiä, mutta esimerkiksi kokemus kalusteiden kestävyydestä jakoi mielipiteitä. 

Keskeisten tulosten tarkempi esittely löytyy täältä:

Uudet tilamitoitukset tilasuunnittelun periaatteisiin

Kyselyn tuloksia on hyödynnetty uusissa kouluhankkeissa, jotka on toteutettu kyselyn jälkeen. Merkittävin ja konkreettisin muutos on ollut koulujen kapasiteettien uudelleenmäärittäminen ja uusi tilamitoitus, jotka otettiin käyttöön vuonna 2022. Uusien tilamitoitusten myötä tilamäärä yhtä oppilasta kohti kasvaa, ja kouluihin suunnitellaan enemmän pienryhmä- ja eriyttämistiloja.  

Uusi tilamitoitus näkyy uudiskohteissa ja mahdollisuuksien mukaan myös perus- ja osakorjauskohteissa. Myös muissa kouluissa uutta tilamitoitusta sovelletaan, kun arvioidaan koulun oppilaspaikkojen maksimimäärää.  

Koulusuunnitteluohjetta päivitetään muiltakin osin kerätyn tiedon pohjalta. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa oppimisympäristökyselyssä oppilaiden arvio on ”koulussa on riittävästi tilaa kaikille oppilaille”. 

Lisää aiheesta

Koulurakentamisen lähtökohtana uusi pedagoginen suunnitelma ja osallisuus

Yhteisopettajuus tukee yhdessä oppimista