Yhteisopettajuus tukee yhdessä oppimista

Uutinen

Vantaan peruskoulujen opetussuunnitelma rakentuu valtakunnallisen opetussuunnitelman pohjalta kunta- ja koulukohtaisena tulkintana siten, että opetuksessa korostuu yhdessä tekeminen ja yhdessä oppiminen. Yhteisöllisen toimintakulttuurin arvopohjan muodostavat hyvinvointi, oppimisen ilo ja toisten kunnioittaminen.

Kolme nauravaa opettajaa opettajanhuoneessa.

Yhteisopettajuus tukee yhdessä oppimista.

Tiivis yhteistyö ja samanaikaisopettajuus auttavat opetustavoitteiden toteuttamista ja mallintavat koulua oppivana yhteisönä. Vantaalla samanaikaisopettajuutta toteutetaan eri tavoin lähes kaikissa kouluissa: uusiin kouluihin on luotu yhteisopettajuuden mahdollistavia tiloja jo suunnitteluvaiheessa ja olemassa olevia tiloja muutetaan niin, että yhdessä tekemisen kulttuurin vakiintuu koulutyön arkeen.

Miten pari- ja yhteisopettajuutta toteutetaan kaupungin kouluissa?

Aurinkokiven koulun rehtori Sari Silander avaa yhteisopettajuuden toimintakulttuuria: - Koulumme luokanopettajista ensimmäiset tulivat jo puretusta Kivistön koulusta, ja myöhemmin osa yläkoulun opettajista Vantaankosken koulusta. Aurinkokiven koulu on rakennettu alusta asti ja henkilökunta rekrytoitu suoraan tiimiopettajuuteen, joten opettajille on ollut helppoa rakentaa yhteisopettajuutta sitä tukevassa oppimisympäristössä. Meillä on puhuttu jopa yhteiskasvattajuudesta, johon osallistuvat myös avustajat, erityisopettajat ja oppilashuolto.

Hämeenkylän kouluun tehtiin pedagoginen suunnitelma ensin Sanomalan väistötilojen toiminnasta ja sitten Sanomalan kokemusten perusteella suunnitelma uudisrakennukseen. Rehtori Pasi Majasaari kertoo opettajien työskentelytavoista: - Hämeenkylän koulussa opettajat työskentelevät pareina tai tiimeinä. Luokanopettajien tiimit on rakennettu siten, että tiettyä vuosiluokkaa opettavat opettajat toimivat tiiminä, kun taas aineenopettajien tiimit koostuvat saman oppiaineen opettajista. Opettajat suunnittelevat ja toteuttavat opetuksen yhdessä ja tekevät oppilaiden arvioinnin yhdessä. Erityisopettajat toimivat luokanopettajien ja aineenopettajien tiimeissä ja osallistuvat näin myös oppimisen suunnitteluun.

Ylästön koulu on laajennettu alakoulusta yhteinäiskouluksi. Yhtenäiskoulumme muodostui Ylästön koulun luokanopettajista, Vantaankosken koulusta tulleista aineenopettajista sekä uusista aineenopettajista. Rehtori Satu Ollilan mukaan yhtenäistyminen on sujunut hienosti ja yhteistyö on vahvaa koulussamme ja koulun motto onkin Yhdessä Ylästön koulussa. Alakoulun oppilaiden kotiluokat ovat lähekkäin, lähes kaikilla jopa samassa muunneltavassa tilassa. Opettajien yhteistyöhön kuuluu kiinteästi kaiken muun suunnittelun ohella päätökset siitä, miten tiloja käytetään ja oppilaita ryhmitellään. Parhaimmillaan oppilaalle tulee sellainen tunne, että hänellä on yhden luokanopettajan sijaan neljä opettajaa, erityisopettaja ja avustajat, jotka kaikki ovat valmiina auttamaan häntä. Tiimit oppilaineen luovat oman toimintakulttuurin, jossa oppilaalla ja henkilöstöllä on isot mahdollisuudet päättää, kuinka oppilaiden tarpeisiin vastataan ja uutta opitaan tiimin omassa tilassa.

Millä tavalla yhteisopettajuus hyödyttää oppilaita? 

Ylästön koulun seitsemäsluokkalainen Noel Korpela tutustuu yhteistunneilla eri ryhmien oppilaisiin: - Meillä on yhteisopettajuutta historian tunnilla, kun kaksi luokkaryhmää ja kolme opettajaa opiskelee samaan aikaan. On mukavaa, kun saa tutustua muihinkin kuin oman ryhmän oppilaisiin. Opetus ei tunnu erilaiselta, mutta siihen saa vaihtelua, kun eri opettajat hoitavat vuorollaan opetuspuhetta ja järjestävät aktiviteettejä. Opettajien erilaiset tyylit monipuolistavat opetusta. Pasi Majasaaren mukaan yhteisopettajuus mahdollistaa oppilaille henkilökohtaisemmat oppimispolut: - Kun kootaan yhteen kahden tai kolmen luokan verran oppilaita ja heidän opettajansa, voidaan oppilaita jakaa erilaisiin ryhmiin sen mukaan, millaisia tuen tarpeita heillä on samalla kun osa voi tehdä eriyttäviä tehtäviä. On tärkeää, että jokainen pääsee tekemään mielekkäitä tehtäviä ja saa onnistumisen kokemuksia. 

Miten yhteisopettajuus auttaa opettajien työtä?

Ylästön koulun äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Sofia Maunon mielestä opettajien yhteistoiminnassa hyödynnetään opettajien vahvuuksia niin, että ne vaikuttavat suurempaan joukkoon oppilaita kuin perinteisessä yksin opettamisessa: jos opettaja on esimerkiksi taitava tietoteknisesti tai hyvä käyttämään oppimisessa draaman keinoja, voidaan näitä viedä yhteissuunnittelussa eteenpäin useissa opetusryhmissä. Opettajat voivat tehdä myös arvioinnin yhdessä. Työ on koettu aiemmin yksinäiseksi, mutta yhteisopettajuuden kautta tunne yhdessä tekemisestä ja jakamisesta lisää jaksamista. Opettajien on helpompi havaita ryhmän tapahtumia ja reagoida tukea antamalla nopeasti, kun opetusta on antamassa useampi aikuinen yhtä aikaa.

-Yhteisopettajuus auttaa ennen kaikkea työhyvinvoinnissa - varsinkin, jos saman tiimin kanssa on tehnyt jo vähän pidempään töitä. On kiva, että kollegalta voi kysyä, miten huoltajan tai oppilaan kanssa kannattaisi toimia. Toisaalta on myös kiinnostavaa nähdä, miten kollega reagoi erilaisissa tilanteissa ja miten hän opettaa. Yhteisopettajuus kehittää ammattitaitoa, ja näin oppilaat saavatkin ennen kaikkea laadukasta ja hyvin suunniteltua opetusta, sanoo Sofia Mauno.

Sopiiko yhteisopettajuus aina kaikille luokka-asteille ja kaikille ryhmille?

Sari Silanderin ja Pasi Majasaaren mukaan yhteisopettajuus yhdessä joustavien opetusjärjestelyjen kanssa sopii kaikille luokka-asteille ja ryhmille. Majasaari muistuttaa, että osa oppilaista tarvitsee joissakin oppiaineissa pienemmän ryhmän tai oppimiseen enemmän tukea, ja siksi uusiin koulurakennuksiin tulee rakentaa riittävän paljon pientiloja, jotta opetusta voi tarvittaessa eriyttää. Hämeenkylän koulussa pari- ja tiimiopettajuutta hyödynnetään valtaosalla oppitunneista ja oppiaineista. Joissain oppiaineissa ei voida näin toimia, kuten uskonnon ja valinnaisten kielten oppitunneilla. Sari Silanderin mielestä yhteisopettajuus toimii, kun opettajat ovat sisäistäneet sekä sen merkityksen ja etujen lisäksi mahdolliset riskit ja kompastuskivet. 

Miksi opettajat liputtavat yhteisopettajuuden puolesta? 

Yhdessä jaettu arki on antoisampaa, kun työkaverin kanssa voi keskustella helposti kaikesta työhön liittyvästä. Oppilailla on useampia tuttuja aikuisia, joihin tukeutua, ja opettajalla on kollega, jonka kanssa hoitaa vaikkapa oppilaiden välille välitunnilla syntynyttä riitaa ja tehdä viestintää huoltajille. On myös antoisaa päästä seuraamaan oppilaita arjessa enemmän: kun toinen opettaa, on toinen opettajista vapaampi tekemään havaintoja luokassa ja auttamaan ja tukemaan oppilasta, jolla on haasteita vaikkapa keskittymisessä opetustuokioon. Ylästön koulun luokanopettaja Minna Kapulainen tekee vahvaa tiimityötä kollegoidensa kanssa: - Teemme luokka-asteen opettajien  kanssa vahvaa tiimityötä. Opetamme neljää luokkaa kahdessa tilassa, ja opetus toteutetaan pareittain. Luokkaparit vaihtuvat kuuden viikon jaksoissa, jolloin niin oppilaat kuin opettajatkin pääsevät työskentelemään kaikkien kanssa ja yhteenkuuluvuuden tunne pysyy vahvana yllä.

Vantaalaisille opettajille järjestettiin yhteisopettajuuteen liittyvää koulutusta marraskuussa 2021. Rehtorit saavat koulutusta toimintakulttuurin johtamisesta kohti joustavia opetusjärjestelyjä ja erilaisia yhteisopettajuuden toimintamalleja. Tammikuussa 2022 rehtorit tutustuvat Itä-Suomen yliopiston harjoittelukouluissa toteutettaviin tiimiopettajuuden malleihin ja oppimista tukeviin innovatiivisiin tilaratkaisuihin. 

Aurinkokiven, Hämeenkylän, Rajatorpan ja Ylästön koulujen oppilaille, henkilökunnalle ja huoltajille on tehty syksyn 2021 aikana kysely, jonka tuloksista julkaistaan uutinen tammi-helmikuussa 2022. Kyselyllä kerätään neljän viimeisimmäksi valmistuneen koulun henkilökunnalta, huoltajilta ja 3.–9. luokan oppilailta ensimmäisten lukuvuosien kokemuksia koulujen tilaratkaisuista, niiden toimivuudesta ja pedagogisista mahdollisuuksista.

Uutinen kaupungin perusopetuksen muuntojoustavista oppimisympäristöistä: Koulurakentamisen lähtökohtana uusi pedagoginen suunnitelma ja osallisuus.
 

Avainsanat

OppiminenOppimisympäristötPeruskoulut