Mitä lapsen etu tarkoittaa yksittäistä lasta koskevissa hallintopäätöksissä?

Lapset ja nuoret viettävät suuren osan ajastaan kunnan järjestämissä palveluissa, kuten päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa ja harrastuksissa. Myös suuri osa yksittäistä lasta koskevista hallinnollisista päätöksistä tehdään kuntaorganisaatioissa. Näillä päätöksillä on suuri vaikutus lasten ja nuorten arkeen ja sen sujuvuuteen. Tästä syystä on ensiarvoisen tärkeää huolehtia, että lapsen oikeudet, myös lapsen etu, toteutuvat yksittäistä lasta tai nuorta koskevissa hallintopäätöksissä.  

Alle 18-vuotiasta koskevassa päätöksessä on lapsen etu asetettava etusijalle kaikissa päätöksentekoprosessin vaiheissa. Lapsen edun toteutuminen yksilöpäätöksissä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapsi tai nuori ja hänen huoltajansa ovat mukana päätösprosessissa sen alusta loppuun asti, heidän näkemyksiään kuullaan, ne kirjataan ylös ja otetaan huomioon, kun päätöstä tehdään. Lapsen etu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että päätös on kaikissa tilanteissa lapsen oman näkemyksen mukainen, vaan sitä, että hänen näkemyksensä huomioidaan päätöstä tehdessä. Tämän lisäksi päätökseen on perusteltava se, miten lapsen etu on huomioitu, kun päätös on tehty. 

Vantaalla tehty kehittämistyö 

Vantaalla kehittämistyö käynnistyi kasvatuksen ja oppimisen toimialalla yhteistyössä Suomen UNICEFin kanssa. Työhön osallistui viranhaltijoita, jotka tekevät hallintopäätöksiä, sekä hallinnon työntekijöitä, kuten juristeja sekä lapsioikeusasiantuntijoita. Työ käynnistyi koulutuksella, jonka jälkeen kartoitettiin hallintopäätökset, jotka koskevat yksittäistä lasta, sekä valittiin päätökset, joita aiottiin pilotoida. Päätökset, joita pilotoitiin, olivat: 

Pilotin aikana tehtiin konkreettisia parannuksia päätöksentekoprosessiin, ohjeisiin ja dokumentteihin. 

Huoltajan osallisuutta vahvistettiin niissä tilanteissa, kun peruskoululaisen tuen tarvetta ja siihen liittyviä opetusjärjestelyjä mietitään. Huoltajan kuuleminen toteutetaan jatkossa lähitapaamisena ja kuulemislomaketta uusittiin siten, että siihen merkitään kirjallisesti oppilaan ja huoltajien näkemykset erityisen tuen antamisesta ja järjestelyistä.  

Toisella asteella päätöslomakkeeseen lisättiin kohta, johon kirjataan lyhyesti prosessin vaiheet ja asiat, jotka on käyty läpi kuulemisessa. Näin varmistetaan, että henkilöä, jota päätös koskee, on kuultu, ja että hänellä on tarvittavat tiedot siitä, miksi päätökseen on päädytty. 

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kehitettiin tuen hallintopäätösten päätösperustelurakennetta siten, että perustelussa kuvataan aiempaa selkeämmin päätökseen vaikuttaneet tekijät sekä se, että huoltajia ja lasta on kuultu. Samalla muokattiin myös varsinaista huoltajien kuulemislomaketta. Lapsen kuuleminen toteutuu varhaiskasvatussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Lisäksi hallintopäätöspohjia selkeytettiin päätöksen sisällön kirjaamisen osalta. 

Piloteissa tehdyn muutostyön lisäksi kokosimme opit yhteen, minkä ansiosta Vantaalla on nyt käytössä kaupunkitasoinen lapsioikeusperustainen Lapsen etu yksilöpäätöksissä -toimintamalli. Tutustu toimintamalliin tarkemmin täällä. Tehty työ vahvistaa lapsen oikeusturvaa, sillä uudet päätöksenteko-ohjeet auttavat valmistelijaa tekemään ja perustelemaan päätökset niin, että lapsen etu ja sen ensisijaisuus on huomioitu. 

Lapsiystävällinen kunta -työ Vantaalla 

Vantaan kaupunki on mukana UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallissa. Lapsen edun ensisijaisuuden huomioiminen aikaisempaa järjestelmällisemmin yksittäistä lasta koskevissa hallinnollisissa päätöksissä on yksi Lapsiystävällinen Vantaa -toimintasuunnitelman tavoitteista.  

Lisätietoa Lapsiystävällinen kunta -työstä Vantaalla.