Kaupunginhallitus jätti pöydälle Vantaan ratikan tarkistetun hankesuunnitelman – käsittely jatkuu 10.11.
Vantaan kaupunginhallitus käsitteli ylimääräisessä kokouksessaan maanantaina 27. lokakuuta Vantaan ratikan tarkistettua hankesuunnitelmaa. Hankesuunnitelman tarkistus päätettiin kokouksessa jättää pöydälle ja se tulee kaupunginhallituksen käsiteltäväksi uudelleen 10. marraskuuta.
Kokouksessa kaupunginhallitus äänesti tarkistetun hankesuunnitelman palautuksesta valmisteluun. Asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 11-4.
Vantaan ratikan hankesuunnitelma, kokonaishinta ja tuloarvio ovat tarkentuneet. Vuoden kestäneen kehitysvaiheen aikana allianssiosapuolet ovat käyneet läpi kaikki ratikan rakentamissuunnitelmat ja kustannukset.
Tehdyn kehitystyön pohjalta Vantaan ratikka -allianssi esittää tarkistetun hankesuunnitelman. Suurimmat tarkistukset koskevat hankkeen kokonaishintaa sekä raitiotien tarkempaa toteutusta. Myös arviota hankkeen synnyttämistä tuloista on tarkennettu.
Jatko Aviapoliksesta lentoaseman terminaalialueelle toteutettaisiin myöhemmin
Esityksen mukaan allianssi rakentaisi raitiotien ensimmäisessä vaiheessa Mellunmäestä Aviapoliksen aseman pohjoiselle sisäänkäynnille. Jatko Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalialueelle toteutettaisiin myöhemmin.
Muilta osin reitti toteutuisi pääsääntöisesti aiemman suunnitelman mukaisesti. Osalla matkaa raitiotie on siirretty kulkemaan keskeltä katualueen reunaan, jolloin säästetään enemmän kadun ja vesihuollon rakenteita. Joitakin kävely- ja pyöräreittejä ja katuympäristön kohentamiseen liittyviä kohteita on perusteltua toteuttaa myöhemmin.
Yleinen kustannustason nousu vaikuttaa hankkeen hintaan
Kehitysvaiheen tuloksena hankkeen kokonaishintaan esitetään muutosta. Lopullinen hinta olisi 750 (647 M€) miljoonaa euroa, josta Vantaan rahoitusosuus olisi 541 (448 M€) miljoonaa euroa.
Kokonaishinnan muutoksen taustalla on useita syitä. Vuonna 2023 hyväksytyn hankesuunnitelman jälkeen infra-alan yleinen kustannustaso on noussut. Tämä koskee sekä materiaalien että työn osuutta. Kehitysvaiheessa on toteutettu laajasti maaperätutkimuksia ja mittauksia, ja ne ovat vaikuttaneet pohjavahvistusratkaisujen laajuuteen.
Kaupunkiympäristössä tehtäviä työnaikaisia järjestelyjä ja erityisesti pitkäkestoisten rakennustyömaiden sekä suuren hankkeen riskien ja projektinhallinnan aiheuttamia kustannuksia on pystytty arvioimaan aiempaa luotettavammin.
