Liikenne 2025

Vuonna 2025 Vantaalla aloitettiin kävelyn edistämisohjelman mukaisesti työ keskeisten kävelyreittien määrittelemiseksi. Työn tavoitteena on tunnistaa jalankulun kannalta tärkeimmät yhteydet ja ympäristöt, jotka palvelevat arjen asiointia, virkistäytymistä ja kaupunkielämän kokemista.

Reitit yhdistävät asumista, palveluja, joukkoliikenteen solmukohtia sekä viher- ja virkistysalueita ja muodostavat selkeän rungon kävelyn sujuvuudelle ja houkuttelevuudelle eri puolilla kaupunkia. Reittien määrittely valmistui kevään 2026 aikana.

Kävelyä tarkastellaan eri käyttäjien ja käyttötarkoitusten näkökulmasta. Arjen asioinnissa kävely on usein määrätietoista ja sujuvuutta painottavaa siirtymistä paikasta toiseen. Virkistäytymisessä kävely liittyy hyvinvointiin, luontoon ja elämyksellisyyteen, ja reiteiltä odotetaan viihtyisyyttä sekä mahdollisuuksia pysähtymiseen. Kaupunkielämässä kävely puolestaan tukee sosiaalista vuorovaikutusta, palvelujen saavutettavuutta ja julkisten tilojen käyttöä.

Kävelyn edistämisohjelmassa Vantaan kävelyn ydinalueet on tunnistettu ja nimetty kävelyhubeiksi, joissa kävely on ensisijainen liikkumismuoto ja laatutavoitteet ovat korkeimmat. Keskeisten kävelyreittien määrittely on aloitettu näistä hubeista ja niitä ympäröivistä alueista. Reitit sitovat yhteen palvelut, oleskelu- ja kohtaamispaikat sekä joukkoliikenteen pysäkit ja lisäävät kaupunkialueiden elävyyttä ja houkuttelevuutta.

Muualla kaupungissa kävelyreitit painottuvat lähipalveluihin, alueellisiin pysäkkeihin sekä viheryhteyksiin.

Kävelyverkoston suunnittelussa noudatetaan selkeitä periaatteita. Keskeisiä kävelyreittejä ei lähtökohtaisesti osoiteta kaduille, joilla jalankulkua ei ole rakenteellisesti erotettu ajoneuvoliikenteestä.

Reittejä määriteltäessä huomioidaan esteettömyyden erikoistason tavoiteverkko sekä pyöräliikenteen tavoiteverkko, ja tavoitteena on yhteensovittaa eri kulkutapojen tarpeet. Erityisesti keskusta-alueilla tarkastellaan tapauskohtaisesti rinnakkaisten kävely- ja pyöräilyreittien tarvetta ja varmistetaan riittävä tila ja kävely-ympäristön viihtyisyys.

Kokonaisuutena kävelyn kehittämistyö vuonna 2025 loi perustan entistä turvallisemmalle, saavutettavammalle ja viihtyisämmälle jalankulkuympäristölle. Kävelyä tarkastellaan osana laajempaa kaupunkielämää ja kestävää liikkumista, ja kehittämistyö tukee Vantaan pitkän aikavälin tavoitteita elinvoimaisen ja ihmisläheisen kaupungin rakentamisessa.

Kaupunki panostaa pyöräliikenteen olosuhteiden parantamiseen sekä isommilla että pienemmillä toimenpiteillä.  

Isoimpana toimenpiteenä vuonna 2025 toteutettiin Läntisen Valkoisenlähteentien parantaminen välillä Talvikkitie-Osmankäämintie. Hankkeessa jo ollut jalankulun ja pyöräilyn yhteys parannettiin erotelluksi ratkaisuksi, mikä lisää molempien kulkumuotojen liikenneturvallisuutta sekä tekee pyöräilystä sujuvampaa ja ennakoitavampaa vilkkaalla katuosuudella.

Lisäksi reitin molempiin päihin toteutettiin esteettömyyden erikoistason ratkaisuja kadunylityksiin liittyen, jotka parantavat erityisesti ikääntyneiden ja liikkumisesteisten mahdollisuuksia käyttää reittiä.

Hankkeen yhteydessä Läntisellä Valkoisenlähteentiellä myös lisättiin pyöräpysäköintiä ja parannettiin bussipysäkkejä. Toimenpiteet tukevat pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhdistämistä sekä vahvistavat kestävien kulkutapojen välistä matkaketjua.

Kohteeseen saatiin valtionavustusta 190 000 euroa, ja hankkeen lopullinen kustannus oli 653 000 euroa. Valtion rahoitus mahdollisti laadukkaampien ratkaisujen toteuttamisen ja osoittaa pyöräliikenteen kehittämisen olevan myös valtakunnallisesti tunnistettu tavoite. Valtionavustuskohteissa suoritetaan käsinlaskentaa kolmena kesänä kohteen valmistumisen jälkeen. Näin saadaan tietoa parannusten vaikutuksista kävely- ja pyöräliikenteen määriin. Seurantaa edellyttävät myös avustustenmyöntämiskriteerit.

Pienemmät liikenneturvallisuuskohteet parantavat myös pyöräilyn sujuvuutta, kun liikenneympäristö selkeytyy. Asemien turvallisuus parantaa myös eri kulkutapojen välistä matkaketjujen sujuvuutta. Infrastruktuurin parantaminen ja pyöräilyn kytkeminen joukkoliikenteeseen luovat vahvan perustan pyöräliikenteen kasvulle pitkällä aikavälillä.

Pyöräliikennemäärien kehitys

Pyöräliikennemäärien kehitystä Vantaalla seurataan Eco‑Counter‑laskentapisteiden avulla. Tarkastelu perustuu seitsemään pysyvään mittauspisteeseen, jotka sijaitsevat lähinnä Itä-Vantaalla (Kielotie 2 kpl, Kytöpuisto, Kyytitie, Talvikkitie, Urpiaisentie ja Ylästöntie).

Koska automaattisia laskentapisteitä on hyvin vähän verrattuna koko pyörätieverkostoon, antavat tulokset vain pintaraapaisun kaupungin todellisista pyöräilijämääristä. Esimerkiksi jokivarsien suositut ulkoiluraitit jäävät nykyisestä tarkastelusta puuttumaan kokonaan.  

Vuoden 2025 tiedot osoittavat, että pyöräliikenteen määrissä nähtiin lievää laskua edellisvuoteen verrattuna, mutta kehitys vaihtelee selvästi kuukausittain. Laskentapisteiden vuosikeskiarvoja tarkasteltaessa pyöräilijämäärät laskivat vuonna 2025 noin 4 prosenttia verrattuna vuoteen 2024. Tämä osoittaa, että pyöräliikenteen käyttö on vakiintunut suhteellisen korkealle tasolle, mutta vuosien välillä esiintyy luonnollista vaihtelua.

Osa vaihtelusta johtuu sääoloista, jotka vaikuttavat paljon pyöräilyn miellyttävyyteen. Näin harvan laskentaverkoston tuloksiin vaikuttaa myös rakennustyömaat. Varsinkin pidempi kestoiset rakennustyömaat saavat pyöräilijät vaihtamaan reittiä sujuvampaan.

Vuokrattavat sähköpotkulaudat ilmestyivät Vantaan katukuvaan kesällä 2021. Laskentalaitteet laskevat sähköpotkulaudatkin pyöräilijöiksi, mutta toistaiseksi jää selvittämättä voiko vuokrattavien mikroliikennevälineiden tulo vaikuttaa laskevasti pyöräilijämääriin. Vuokrattavan sähköpotkulaudan käyttöön ei liity samalla tavalla huolta kulkuvälineen pysäköinnin turvallisuudesta kuin oman pyörän.

PowerBI-kuvaajassa on esitetty vuosien 2021–2025 pyöräilijämäärät kuukausittain.  

Kuukausittainen tarkastelu tuo esiin tarkemman kuvan kehityksestä. Vuonna 2025 tammi-huhtikuun pyöräilijämäärät olivat korkeampia kuin vuonna 2024. Myös joulukuun tulos on ollut korkeampi kuin edellisenä vuotena. Kuitenkin perinteisten pyöräilykuukausien (touko-syyskuu) pyöräilijämäärät jäävät selvästi aiempien vuosien lukumääristä.

Klikkaamalla kuvaajan vasemmassa yläkulmassa olevia vuosilukuja, saa valitun vuosiluvun mukaiset kuukausimäärät korostumaan. Pylvästä klikkaamalla, alla olevaan taulukkoon tulee valitun kuukauden laskentapistekohtaiset pyöräilijämäärät. Valinnat poistuvat, kun klikkaat kuvaajan tyhjää osaa.

Kaupunkipyörät

Vantaan kaupunkipyörät ovat olleet käytössä vuodet 2019–2025. Hankintalainsäädännön vuoksi Vantaan ei ollut mahdollista liittyä samaan järjestelmään Helsingin ja Espoon kanssa.

Järjestelmän erillisyyden Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmästä on arveltu olevan suurin syy, miksi Vantaan kaupunkipyörät eivät ole saavuttaneet kovin suurta suosiota. Pyörien käyttöjärjestelmässä on ollut myös suuria ongelmia, eikä kaupunki ole ollut halukas maksamaan sen parantamisesta. Erityisesti ongelmia on ollut pyörien käyttöönotossa asemilta sekä palauttamisessa.

Vantaan kaupunkipyörät eivät myöskään olleet käytössä koko kaupungin alueella. Aluksi kaupunkipyörät olivat vain Tikkurilan ja Aviapoliksen sekä Myyrmäen alueilla käytössä, myöhemmin myös Kivistössä sekä Koivukylässä. Esimerkiksi Korson ja Hakunilan alueet puuttuivat palvelusta kokonaan.

Vuonna 2026 kilpailutetaan pääkaupunkiseudun yhteistä kaupunkipyöräjärjestelmää. Valittu järjestelmä tulee hankinnan muissa kunnissa käyttöön vuonna 2028. Vantaa on mukana ehdollisena osapuolena, eli järjestelmän käyttöönotto riippuu Vantaan myöhemmin tekemistä budjettipäätöksistä.

Vantaan 50 vuotta -juhlavuoden kunniaksi kaupunkipyörät olivat maksuttomia vuonna 2024. Tällä olikin positiivinen vaikutus käyttäjämääriin. Ilkivallan ja väärinkäytösten vuoksi vuodelle 2025 päätettiin nimellisestä, 10 euron kausimaksusta. Aiempina kausina Vantaan kaupunkipyörät on saanut käyttöönsä 30 euron kausihinnalla.

Edullisesta hinnasta huolimatta kaupunkipyörien käyttäjämäärät laskivat huomattavasti verrattuna vuoteen 2024. Vuonna 2025 rekisteröityneitä käyttäjiä oli 1 116, kun vuotta aiemmin käyttäjiä oli 4 440. Myös tehtyjen matkojen määrä väheni voimakkaasti: kaupunkipyörillä tehtiin noin 9 700 matkaa, kun vuonna 2024 matkoja tehtiin noin 39 000. Sekä käyttäjämäärät että matkamäärät laskivat siten noin neljänneksellä edellisvuoden tasosta.

Käytön vähenemisestä huolimatta yleinen tyytyväisyys palvelun laatuun kasvoi hieman. HSL:n asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan vuonna 2025 palvelun kokonaistyytyväisyyden arvosana oli 3,2 asteikolla 1–5. Vuonna 2024 kokonaisarvosanaksi annettiin 3,2 ja vuonna 2023 kokonaisarvosana oli 3,0. Parhaat arvosanat palvelu sai käyttömaksujen kohtuullisuudesta (3,9) ja palvelun selkeydestä (3,7). Myös asemien kunto (3,6) ja kaupunkipyörien asiakaspalvelu (3,6) arvioitiin myönteisesti.

Edellisvuosien tapaan heikoimmat arvosanat annettiin pyörien käyttöönotolle (2,4) ja palauttamiselle kaupunkipyöräsovelluksen kautta (2,5). Tulokset viittaavat siihen, että käytettävyyden ja digipalvelujen sujuvuudessa on edelleen kehittämistarpeita, vaikka palvelun peruslaatu koettiin hyväksi. Kyselyyn vastasi noin 380 kaupunkipyörien käyttäjäksi rekisteröitynyttä henkilöä.

Muutoksia joukkoliikenteessä 2025

Vuosi 2025 toi mukanaan useita muutoksia Vantaan ja koko HSL-alueen joukkoliikenteeseen. HSL-lippujen hinnoitteluun tuli muutoksia, kun joukkoliikenteen arvonlisävero nousi 10 prosentista 14 prosenttiin. Tämän seurauksena HSL korotti lippujen hintoja keskimäärin noin 8 prosenttia.

Vuonna 2025 HSL otti käyttöön lähimaksun joukkoliikennevälineissä. Lähimaksulla matkustaminen mahdollisti kertalipun ostamisen suoraan maksukortilla tai mobiililaitteella ilman erillistä HSL:n sovellusta tai matkakorttia. Uusi maksutapa teki joukkoliikenteen käytöstä vaivattomampaa erityisesti satunnaisille matkustajille ja vierailijoille. Lähimaksulla ostetut liput ovat kuitenkin noin 7 prosenttia muita maksutapoja kalliimpia.

Vantaan ratikan rakentaminen alkoi kesällä 2025, mikä vaikutti joukkoliikenteen sujuvuuteen erityisesti kesän ja syksyn aikana. Kielotie suljettiin remontin ajaksi kaikelta liikenteeltä, minkä seurauksena bussiliikenne ohjattiin kiertoreiteille Talvikkitien ja Lummetien kautta. Lisäksi Tikkurilan asemalla oli kesäkuusta joulukuuhun 1–2 raidetta kerrallaan suljettuna, mikä vaikutti junaliikenteen lähtölaitureihin.

Pikaraitiotien rakennustyöt aiheuttavat muutamaksi vuodeksi haittaa liikkumiselle, mutta samalla luovat perustaa joukkoliikenteen ja koko kaupungin pitkän aikavälin kehittämiselle.

Joukkoliikenne myös sähköistyi entisestään. HSL:n bussiliikenteessä noin puolet busseista kulki vuonna 2025 sähköllä, yhteensä noin 650 bussia. Sähköbussien osuuden kasvu vähensi liikenteen paikallisia päästöjä ja melua sekä tuki Vantaan ja seudun ilmasto- ja kestävän liikkumisen tavoitteita. Kehitys osoittaa joukkoliikenteen roolin vahvistuvan entisestään ympäristöystävällisenä ja houkuttelevana liikkumismuotona.

Joukkoliikenteen nousijamäärät

Vantaalla seurataan vuosittain juna-asemien ja bussipysäkkien nousijamääriä. Alla olevaan kuvaajaan on koostettu Vantaalla busseihin ja lähijuniin nousseiden matkustajien yhteenlaskettu lukumäärä syksyn arkivuorokauden keskiarvona vuosilta 2018–2025.

Nousijamäärät kasvoivat 130 000:sta lähes 140 000:een vuosina 2018–2019, minkä jälkeen nousijamäärät laskivat alle 100 000:een vuonna 2020 koronapandemian myötä. Vuonna 2022 nousijamäärät alkoivat elpyä ja kasvua tuli 125 000:sta 145 000:een vuoteen 2024 mennessä.

Vuonna 2025 nousijamäärät kääntyivät hienoiseen laskuun vähentyen noin 3 000 nousun verran ensimmäistä kertaa koronapandemian jälkeen.

Joukkoliikenteen nousijamäärät Vantaalla kehittyivät vuonna 2025 eri tavoin bussien ja lähijunien osalta. Syksyn arkivuorokautta tarkastelevien tietojen mukaan bussiliikenteen nousijamäärät laskivat noin 11 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, kun taas lähijunaliikenteen nousijamäärät kasvoivat noin 9 prosenttia.

Vuosina 2023–2024 kehäradalla oli ratatöistä johtuvia junaliikenteen harvennuksia, mikä vähensi lähijunan käyttöä ja lisäsi bussiliikenteen käyttäjämääriä kyseisinä vuosina.  

Bussiliikenteen nousijamäärien laskua tarkasteltaessa on huomioitava, että bussien mobiililipun käyttäjistä ei ole vielä saatavilla tarkkaa nousijatietoa. Bussien laskentalaitteet ovat yleistyneet ja tulevat kattamaan koko HSL-liikenteen lähivuosina, mikä parantaa jatkossa nousijadatasta saatavaa tarkkuutta ja vertailtavuutta. Nykyiset luvut saattavat siten paikoittain vääristää todellisia nousijamääriä.

Nousijamäärien kehitys antaa tärkeää tietoa joukkoliikenteen käytön muutoksista ja auttaa kohdentamaan toimenpiteitä palvelutason, hinnoittelun ja liikennejärjestelmän kehittämisessä.

Muutokset juna-asemien matkustajamäärissä

Vantaalla sijaitsevista juna-asemista Tikkurilassa matkustajamäärät ovat selvästi suurimmat, yli 20 000 matkustajaa vuorokaudessa lokakuussa. Toiseksi eniten matkustajamääriä on Myyrmäessä ja Lentoasemalla (yli 10 000). Yli 5 000 matkustajaa käyttää Korson, Koivukylän, Hiekkaharjun, Kivistön ja Martinlaakson juna-asemia ja yli 2 000 matkustajan luokkaan kuuluu Rekolan, Leinelän, Aviapoliksen, Vantaankosken ja Louhelan asemat. Vehkalassa matkustajamäärät jäävät alle 2 000:een.

Juna-asemien matkustajamäärät kasvoivat Vantaalla vuonna 2025 laajasti eri puolilla kaupunkia erityisesti pääradalla, jolla oli edellisinä vuosina ollut ratatöitä. Vuodesta 2024 vuoteen 2025 matkustajamäärät lisääntyivät kaikilla Vantaan juna-asemilla lukuun ottamatta Lentoaseman asemaa, jolla matkustajamäärät laskivat noin 4 prosenttia.  

Selvästi suurin suhteellinen kasvu nähtiin Vehkalassa, jossa juna-aseman matkustajamäärät kasvoivat peräti 230 prosenttia. Poikkeuksellisen voimakas kasvu liittyy Vantaan ammattiopisto Varian uuden toimipisteen avaamiseen Vehkalaan syksyllä 2025. Oppilaitoksen aloittaminen lisäsi merkittävästi päivittäistä junamatkustamista erityisesti arkiliikenteessä.

Myös Hiekkaharjun asemalla matkustajamäärät kasvoivat huomattavasti, noin 59 prosenttia vuodesta 2024. Kasvua selittää uudisasuntojen rakentaminen ja uusien asukkaiden muuttaman lähistölle sekä osaltaan se, että vuonna 2024 ja 2023 ratatöiden vuoksi harvennettu junaliikenne vaikutti poikkeuksellisesti Hiekkaharjun matkustajamääriin. Kun liikenne vuonna 2025 normalisoitui, matkustajamäärät palautuivat.

Bussien ja junien nousijamäärät suuralueittain

Kun bussien ja lähijunien nousijamääriä tarkastellaan Vantaan suuralueittain, havaitaan, kuinka paljon alueella käytetään junia ja kuinka paljon busseja matkustamiseen. Suuralueiden väestömäärissä, pinta-aloissa ja joukkoliikenteen tarjonnassa on merkittäviä eroja, mikä vaikuttaa alueellisiin nousijamääriin. Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueet ovat väestömäärältään suurimmat, kun taas Aviapoliksen ja Kivistön suuralueet ovat pienimmät.  

Alla olevassa kuvaajassa on esitetty nousijamäärät suuralueittain vuosina 2024 ja 2025 erikseen lähijunien ja bussien osalta. Lähijunien nousijamäärät kasvoivat kaikilla suuralueilla vuodesta 2024.

Kasvu oli suurinta Koivukylässä (+18 %) ja vähäisintä Aviapoliksessa (+1 %). Bussien nousijamäärät nousivat ainoastaan Korson suuralueella (+14 %), kun taas muilla suuralueilla ne laskivat. Suurinta lasku oli Kivistössä (-20 %) ja Tikkurilassa (-17 %).

Koko Vantaan bussiliikenteen nousijamäärien lasku selittyy pitkälti Tikkurilan suuralueen bussien nousijamäärien laskulla vuonna 2025, minkä seurauksena junamatkustamisen suosio ylitti bussiliikenteen suosion Tikkurilassa.

Liityntäpysäköinti

Liityntäpysäköinti on keskeinen osa Vantaan joukkoliikennejärjestelmää ja tukee erityisesti työmatkaliikkumista ja seudullista liikkumista.

Kymmenen viime vuoden aikana liityntäpysäköinnin täyttöaste on vaihdellut paljon. Vuonna 2019 täyttöaste oli autojen liityntäpysäköinnin osalta huipussaan ja monet liityntäpysäköintialueet olivat aina täynnä.

Vuonna 2020 otettiin käyttöön joukkoliikennelippuvaatimus ja maksullisuus suosituimmilla liityntäpysäköintialueilla ja samaan aikaan koronapandemian myötä joukkoliikenteen matkustajamäärät laskivat, mikä vähensi myös liityntäpysäköintimääriä. Vuonna 2022 lippuvaatimus ja maksullisuus laajennettiin kattamaan kaikki Vantaan liityntäpysäköintialueet, mikä aiheutti uuden notkahduksen täyttöasteissa.  

Pyöräpysäköinnin käytön laskuun voivat vaikuttaa useat tekijät, kuten pyöräliikenteen yleinen määränvaihtelu, sääolosuhteet sekä matkaketjujen muutokset. Pyöräpysäköintipaikkojen määrä on vakiintunut noin 2 500 paikan tienoille, kun lasketaan yhteen kaikki Vantaan juna-asemien pyöräpysäköinnit. Lisäksi liityntäpyöräpysäköintipaikkoja on 16 bussipysäkillä eri puolilla Vantaata.

Pyöräpysäköinnin käyttö on herkkää paikallisille olosuhteille, kuten pyöräpysäköinnin sijainnille, koetulle turvallisuudelle ja laadulle. Täyttöasteen kehitys korostaa tarvetta tarkastella pyöräpysäköinnin houkuttelevuutta osana kokonaisia kävely- ja pyöräily- sekä joukkoliikennematkoja.

Vuonna 2025 liityntäpysäköinnin käyttö kehittyi autopaikkojen ja pyöräpysäköinnin osalta eri suuntiin. Autojen liityntäpysäköintipaikkojen täyttöaste pysyi vuonna 2025 edellisvuoden tasolla 45 prosentissa. Pyörien liityntäpysäköintipaikkojen täyttöaste vuorostaan laski vuonna 2025 noin 7 prosenttiyksikköä verrattuna edellisvuoteen. Vuonna 2025 pyöräpysäköinnin täyttöaste oli noin 16 prosenttia.  

Liityntäpysäköintimaksut ja -määrät

Liityntäpysäköintitapahtumien määrä on Vantaalla kasvanut tasaisesti vuodesta 2022 lähtien, jolloin tietoja ryhdyttiin kattavasti saamaan. Vuonna 2025 määrä nousi noin 286 000 pysäköintitapahtumaan, mikä oli noin 3 000 pysäköintitapahtumaa enemmän kuin vuonna 2024.

Kehitys viittaa siihen, että liityntäpysäköinti säilyy tärkeänä osana arjen matkaketjuja ja joukkoliikenteen käyttöä tukevana palveluna.

Vaikka autojen liityntäpysäköintien määrä kasvoi, pysäköintimaksuista kertyneet tulot ovat vähentyneet selvästi. Liityntäpysäköinnistä perityt pysäköintimaksut vähenivät vuonna 2025 noin 50 000 euroa verrattuna vuoteen 2024. Huippuvuosi oli vuosi 2023, jolloin pysäköintimaksuja kertyi 459 000 euroa.

Kehityksen taustalla on erityisesti ilman joukkoliikennelippua pysäköivien määrän väheneminen Tikkurilan alueella, kun liityntäpysäköintipaikat vähenivät ratikkatyömaiden vuoksi syksyllä 2025. Tämä näkyy suoraan pysäköintitulojen laskuna, vaikka kokonaiskäyttö kaupungin tasolla hieman kasvoikin.

Autojen liityntäpysäköinnin käyttö vaihteli Vantaalla vuonna 2025 alueittain. Tarkastelu perustuu pysäköintimäärien kehitykseen eri kaupunginosissa ja kuvaa liityntäpysäköinnin kysyntää joukkoliikenteen solmukohtien yhteydessä.

Vuonna 2025 Kivistö oli Vantaan selvästi suosituin liityntäpysäköintialue 84 000 pysäköintitapahtumallaan. Myös Tikkurila (62 000) ja Vantaankoski (43 000) säilyivät vilkkaasti käytettyinä liityntäpysäköintialueina, vaikka Tikkurilassa kehitys olikin laskeva.

Tikkurilassa liityntäpysäköintimäärät laskivat selvästi, noin 21 prosenttia edellisvuodesta. Kehitykseen vaikutti erityisesti ratikkatyömaihin liittynyt liityntäpysäköintipaikkojen väheneminen.

Suhteellisesti suurin lasku pysäköintimäärissä tapahtui vähiten suosituimmalla liityntäpysäköintiasemalla Rekolassa (1 400), jossa liityntäpysäköintien määrä väheni noin 46 prosenttia.

Liityntäpysäköintimäärät kasvoivat voimakkaimmin Vehkalassa (16 000) ja Koivukylässä (10 000), joissa määrät lisääntyivät yli 30 prosenttia vuodesta 2024.

Kokonaisuutena aluekohtainen tarkastelu osoittaa, että autojen liityntäpysäköinnin kysyntä keskittyy vahvasti niihin alueisiin, joissa joukkoliikenteen palvelutaso on korkea ja pysäköintipaikkoja on riittävästi tarjolla. Samalla tulokset korostavat, kuinka työmaat ja pysäköintipaikkojen määrän muutokset voivat vaikuttaa liityntäpysäköinnin käyttöön.

Maksullinen kadunvarsipysäköinti

Vantaalla on ollut maksullista kadunvarsipysäköintiä vuodesta 2018 lähtien. Maksullisuusvyöhykkeitä on kaksi ja niitä on laajennettu vuonna 2021. Vuonna 2025 perustettiin kolmas maksullisuusvyöhyke Kuusijärvelle.

Vuosien varrella maksullisten pysäköintipaikkojen määrät ovat vaihdelleet maankäytön kehittämisen myötä.

Kadunvarsipysäköinnistä saadut tulot ovat kasvaneet vuoteen 2024 saakka 284 000 euroon, mutta vuonna 2025 pysäköintimaksuja maksettiin vain 258 000 euroa. Muutos heijastaa ennen kaikkea pysäköintipaikkojen määrässä ja käytettävyydessä tapahtuneita tilapäisiä ja pysyviä muutoksia.

Työmaiden vuoksi Tikkurilan kalleimmalta 2 euroa tunnilta -maksuvyöhykkeeltä poistui syksyllä 2025 jopa noin puolet maksullisista pysäköintipaikoista. Tämä vähensi huomattavasti sekä pysäköintipaikkojen tarjontaa että maksullisen pysäköinnin käyttöä alueella ja näkyi suoraan pysäköintimaksujen kertymissä.

Vuosina 2021–2025 pysäköintimäärät ovat Tikkurilassa suurimmat (135 000), sillä maksullisia pysäköintipaikkojakin on eniten. Myyrmäessä pysäköintimäärät ovat vuosittain kasvaneet 62 000:een vuoteen 2025 mennessä. Kivistössä pysäköintimäärät ovat pienimmät (37 000), mutta käyttöaste on suuri vähäisen paikkamäärän vuoksi.

Kuusijärven pysäköintialueella 390 pysäköintipaikkaa muutettiin maksullisiksi toukokuussa 2025, mikä kasvatti maksullisen kadunvarsipysäköinnin määriä 90 000:lla. Alueelle perustettiin uusi, kaupungin kolmas pysäköinnin maksuvyöhyke, jossa pysäköintimaksu on 0,50 euroa tunnilta.

Muutos toi maksullisen pysäköinnin myös alueille, joilla pysäköinti oli aiemmin maksutonta, ja paransi Kuusijärven pysäköinnin hallittavuutta erityisesti vilkkaimpina käyttöaikoina.

Aluepysäköinti

Aluepysäköinti on Vantaalla käytössä vuodesta 2023 alkaen väliaikaisena ratkaisuna erityisesti vielä rakentuvilla asuinalueilla. Sen tarkoituksena on vastata pitkäaikaisen pysäköinnin kysyntään tilanteissa, joissa tonttikohtaiset tai pysyvät pysäköintiratkaisut eivät ole vielä täysin toteutuneet.

Aluepysäköinti sijoittuu Vantaan kaupungin omistamille, rakentamattomille tonteille ja täydentää muita pysäköintimuotoja.

Alla olevassa PowerBI-kuvaajassa on esitetty myytyjen vuorokausi- ja kuukausipysäköintilupien määrät vuosilta 2023–2025.

Vuonna 2025 kuukausipysäköintilupia myytiin keskimäärin 150 kappaletta kuukaudessa, mikä oli noin 30 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024. Sen sijaan vuorokausipysäköintilupien käyttö kasvoi.

Vuorokausilupia myytiin vuonna 2025 keskimäärin 38 kappaletta päivässä, mikä oli noin 9 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kehitys kertoo aluepysäköinnin painottumisesta aiempaa enemmän lyhytaikaisempaan käyttöön.

Pysäköintimaksuja aluepysäköinnistä kertyi yhteensä noin 173 000 euroa vuonna 2025. Vuosina 2023 ja 2024 pysäköintimaksuja maksettiin kumpanakin noin 198 000 euroa. Vuoden 2025 maksuista noin 57 prosenttia kertyi kuukausipysäköintiluvista.

Pysäköintivirheet

Vuonna 2025 kirjattujen pysäköintivirhetapahtumien määrä nousi Vantaalla koko tarkasteluhistorian korkeimmalle tasolle. Pysäköintivirheitä kirjattiin yhteensä noin 44 700, mikä on hieman enemmän kuin vuonna 2024 ja selvästi enemmän kuin vuonna 2023. Kehitys jatkoi jo useamman vuoden ajan nähtyä kasvusuuntaa.

Erityisesti Tikkurilan 80 euron virhemaksuvyöhykkeellä pysäköintivirhemaksujen määrä kasvoi voimakkaasti. Vuonna 2025 virhemaksuja jaettiin tällä vyöhykkeellä yli 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Tämä viittaa sekä pysäköinnin kysynnän kasvuun alueella että valvonnan kohdentumiseen vilkkaasti käytettyihin kohteisiin.

Pysäköintivirheiden luonne muuttui osittain verrattuna aiempiin vuosiin. Vuonna 2025 virheet liittyivät aikaisempaa useammin pysäköinnin maksamiseen (11 %) tai pysäköintiajan ylittämiseen (27 %). Varsinaista pysäköintikiellon noudattamatta jättämistä koski noin 40 % virheistä.  

Siirtokehotusten määrä pysyi vuonna 2025 samalla tasolla kuin vuonna 2024. Pitkän aikavälin tarkastelussa siirtokehotuksia kirjattiin kuitenkin selvästi enemmän kuin aiempina vuosina: tapahtumia oli noin 26 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023 ja peräti 68 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022.

Voit tarkastella pysäköintivirhetapahtumien tietoja PowerBI-raportin avulla. Raportilla esitetään Vantaan pysäköinninvalvonnan tapahtumista tallentunutta tietoa alueellisesti virheiden syistä (virheluokka) ja seuraamuksista (asiatyyppi). Lisäksi tietoja voidaan tarkastella ajanjaksoja suodattaen. Voit avata raportin koko näytön tilaan oikean alakulman painikkeesta.

Kokonaisuutena pysäköintivirheisiin liittyvä kehitys heijastaa Vantaan kaupunkirakenteen tiivistymistä, pysäköinnin kysynnän kasvua sekä pysäköinnin maksullisuuden ja aikarajoitusten laajenemista. Tulokset korostavat myös selkeän opastuksen, digitaalisten pysäköintipalvelujen ja valvonnan roolia pysäköinnin sujuvuuden ja sääntöjen noudattamisen tukemisessa.

Tieliikennemäärien kehitys

Tieliikennemäärien kehitystä Vantaalla seurataan valtion tieverkon automaattisten liikennemittauspisteiden eli LAM-pisteiden avulla. Tässä tarkastellut tiedot perustuvat 20 mittauspisteeseen, jotka sijaitsevat Vantaan läpi tai sen välittömässä läheisyydessä kulkevilla pääteillä.

Tiedot kuvaavat keskimääräistä vuorokausiliikennettä (KVL) ja tarjoavat yleiskuvan tieliikenteen määrällisestä kehityksestä kaupungin alueella. Rakennus- ja tietyömaiden vuoksi yksittäisiltä mittauspisteiltä voi ajoittain puuttua tietoa, mutta kokonaiskuvan katsotaan säilyvän luotettavana.

Vuonna 2025 LAM-pisteiden keskimääräinen liikennemäärä Vantaalla kasvoi noin 3 prosenttia verrattuna vuoteen 2024. Pitkän aikavälin ja koko Vantaan keskiarvoja tarkastellessa liikennemäärät ovat pysyneet suhteellisen vakaana 2020-luvulla, mutta etenkin vilkkaimmilla mittauspisteillä tilasto osoittaa liikenteen olevan palautumassa samalle tasolle kuin ennen vuotta 2020.

Suurimmat keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät mitattiin Kehä III:lla Vantaanportin ja Vantaankosken kohdalla sekä Valtatie 3:lla Kivistön kohdalla. Henkilöautojen ja muiden kevyiden ajoneuvojen osuus muodostaa valtaosan tieliikenteen kokonaismäärästä.

Voutilan (Kehä III, Vantaankoski) mittauspisteen kohdalla raskaan liikenteen osuus oli suurimmillaan ja ylsi vuonna 2025 yli 10 prosenttiin kokonaisliikennemäärästä. Keskiarvoisesti raskaan liikenteen osuus kokonaisliikennemäärästä säilyi vuonna 2025 samana kuin edellisvuonna, noin 7,4 prosentissa.

Raskaan liikenteen määrä on kehittynyt vakaasti eikä sen suhteellisessa osuudessa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaikka kokonaisliikenne on hieman kasvanut. Tilastokeskuksen mukaan kuorma-autojen kokonaissuorite koko maassa kasvoi 2 % vuoteen 2024 verrattuna, mutta maanteiden liikennesuorite väheni 0,2 %

Vantaan sijainti merkittävien tieyhteyksien halkomana ja solmukohtien alustana korostaa jatkossakin tarvetta tarkastella autoliikennettä osana koko liikennejärjestelmää, erityisesti suhteessa joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kehitykseen. Samalla tilastoja on tärkeätä pitää silmällä kaupungin ilmasto- ja liikenneturvallisuustavoitteita tutkittaessa.

Voit tarkastella LAM-pisteiden tuottamaa liikennemäärätietoa oheisen PowerBI-raportin avulla. Raportilla esitetään Fintrafficin tuottamaa tilastotietoa raskaan ja kevyen autoliikenteen, yö- ja päiväliikenteen, sekä arki- ja viikonloppuliikenteen välillä. Lisäksi raportilla voidaan valita yksittäisiä laskentapisteitä sekä ajankohtia tarkasteltavaksi kuukausi- ja vuositasolla.

Liikennemäärät on esitetty kartan lisäksi kuukausi- ja vuosivertailussa keskimääräisen vuorokausiliikenteen mukaan. Kevyiden ja raskaiden ajoneuvojen sekä yö ja päiväliikenteen tilastot on esitetty osuuksina kokonaisliikennemäärästä. Voit avata raportin koko näytön tilaan oikean alakulman painikkeesta.

Henkilöautojen määrä Vantaalla

Vantaan henkilöautokanta kasvoi hieman vuonna 2025, mutta liikennekäytössä olevien autojen määrä suhteessa asukasmäärään laski edelleen.  Kehitys heijastaa kaupungin väestönkasvua sekä muuttuvia liikkumistottumuksia.

Vantaan asukasluku kasvoi 0,7 prosenttia edellisvuodesta ja oli vuoden lopussa lähes 253 000 asukasta. Samaan aikaan Vantaalle rekisteröityjen henkilöautojen kokonaismäärä nousi noin 146 000 autoon, mikä on 1,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Edellisvuoden lopussa rekisteröityjä henkilöautoja oli hieman yli 144 500. Rekisteröityjen autojen määrä on siten jatkanut maltillista kasvuaan.

Vuoden 2025 lopussa liikennekäytössä olevia henkilöautoja oli noin 110 000, mikä oli noin 2 000 autoa vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan.

Pidemmän aikavälin tarkastelussa henkilöautojen määrä ja henkilöautotiheys kasvoivat tasaisesti 2000‑luvulta vuoteen 2020 saakka, minkä jälkeen kehitys on tasaantunut. Kokonaisuutena henkilöauto säilyi Vantaalla merkittävänä kulkutapana, mutta sen rooli alkaa pienentyä. Tämä tukee kaupungin tavoitteita kehittää liikennejärjestelmää monipuolisesti ja edistää kestävien liikkumismuotojen käyttöä henkilöautoliikenteen rinnalla.

Ajoneuvojen käyttöönotto

Uusia henkilöautoja rekisteröitiin vuonna 2025 valtakunnallisesti historiallisen vähän. Vuosi 2025 oli koko Suomessa heikoin uusien ajoneuvojen rekisteröintivuosi koko 2000-luvulla. Vantaalla henkilöautojen ensirekisteröintien määrä laski kuitenkin maltillisesti, noin kaksi prosenttia verrattuna vuoteen 2024, mikä osoittaa paikallisen kehityksen olleen hieman valtakunnallista keskiarvoa vakaampaa.

Henkilöautojen ensirekisteröintien kokonaismäärä on vaihdellut viime vuosina, mutta ajoneuvokanta on samalla muuttunut selvästi vähäpäästöisempään suuntaan. Vantaalla ladattavien autojen osuus nousi vuonna 2025 jo 54 prosenttiin kaikista ensirekisteröinneistä.

Rekisteröintien määrä kasvoi noin 14 prosenttia edellisvuodesta yhteensä 5 067 autoon, vaikka kokonaisrekisteröinnit (kaikki käyttövoimat) vähenivät. Samanaikaisesti bensiini- ja dieselautojen ensirekisteröinnit laskivat noin 15 prosenttia, mikä osoittaa autoilijoiden kiinnostuksen siirtyvän kohti ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja.

Kokonaisuutena ajoneuvojen käyttöönottoa koskevat tiedot osoittavat, että Vantaalla henkilöautokanta uusiutuu vähitellen, mutta kiihtyvästi ympäristöystävällisempään suuntaan, vaikka uusien ajoneuvojen kokonaismäärä on laskussa. Kehitys tukee kaupungin ilmastotavoitteita ja liikenteen päästöjen vähentämistä, mutta korostaa samalla tarvetta kehittää latausinfrastruktuuria ja huomioida ajoneuvokannan muutos osana laajempaa liikennejärjestelmäsuunnittelua.

Liikenteen sähköistyminen

Liikenteen sähköistyminen eteni Vantaalla voimakkaasti vuonna 2025, ja muutos näkyi selvästi sekä ajoneuvokannan rakenteessa että sähköisen infrastruktuurin kehittymisessä.

Täyssähkö- ja ladattavien hybridihenkilöautojen osuus Vantaan liikennekäytössä olevasta henkilöautokannasta kasvoi vuoden aikana 18,2 prosentista 22,7 prosenttiin. Valtakunnallisesti vastaava osuus oli 13,0 % ja koko Uudellamaalla 21,5 %. Kasvu vuonna 2025 oli merkittävää ja osoittaa sähköistymisen vakiintuneen osaksi ajoneuvokannan uusiutumista.

Täyssähköisten henkilöautojen määrä kasvoi vuoden 2025 aikana yli 3 200 rekisteröidyllä ajoneuvolla. Tämä oli yli 1 000 ajoneuvoa enemmän kuin vuotta aiemmin, mikä kertoo sähköautojen yleistymisen nopeutumisesta.

Käyttövoimajakauman kehitys osoittaa, että muutos tapahtuu ajoneuvokannassa vaiheittain. Vaikka polttomoottoriautot muodostavat edelleen enemmistön, niiden suhteellinen osuus pienenee tasaisesti. Täyssähköautojen osuus kasvaa erityisesti nopeammin kuin ladattavien hybridien, mikä viittaa kuluttajien yhä vahvempaan luottamukseen täyssähköisiin ajoneuvoihin ja niiden soveltuvuuteen päivittäisessä käytössä.

Vuonna 2025 edellytykset liikenteen sähköistymiselle paranivat Vantaalla merkittävästi myös latausinfrastruktuurin osalta. Uusia suurteholatausasemia rakennettiin yhdeksään kohteeseen. Vuoden lopussa Vantaalla oli käytössä 21 julkista latausasemaa, joilla latausmahdollisuus on samanaikaisesti kuudelle ajoneuvolle ja kentältä saadaan ulos yhteensä yli 100 kilowatin latausteho. Latausinfrastruktuurin vahva tilanne parantaa erityisesti pitkän matkan liikennettä Vantaalle sähkökäyttöisillä ajoneuvoilla.

Kokonaisuutena liikenteen sähköistyminen eteni Vantaalla vuonna 2025 selvästi aiempaa nopeammin. Ajoneuvokannan rakenteen muutos ja latausverkoston laajeneminen tukevat kaupungin ilmasto- ja päästövähennystavoitteita sekä luovat edellytyksiä entistä vähäpäästöisemmälle liikkumiselle. Kehitys korostaa tarvetta huomioida sähköistyminen kokonaisvaltaisesti osana liikennesuunnittelua, maankäyttöä ja pysäköintiratkaisuja tulevina vuosina.

Jatkossa tärkeää on seurata myös raskaan ammattiliikenteen sähköistymisen tunnuslukuja, reagoida niihin, ja mahdollistaa sähköisen käyttövoiman osuuden kasvu.

Voit tarkastella Vantaan liikenteen sähköistymisen tunnuslukuja PowerBI-raportin avulla. Raportilla esitetään Traficomin tilastotietokannan mukaan liikennekäytössä olevien henkilöautojen käyttövoimaosuuksia aikasarjana, kun ajoneuvon haltijan kotikunnaksi on rekisteröity Vantaa.

Lisäksi nähtävillä on kuvaaja ladattavien henkilöautojen tarkan määrän kehityksestä sekä taulukkomuotoisena esityksenä luvut kaikkien liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrän kehityksestä. Voit avata raportin koko näytön tilaan oikean alakulman painikkeesta.