Kokopäiväpedagogiikkaa matikkalasit silmillä

Yksi varhaiskasvatussuunnitelmassa mainituista oppimisen alueista, joiden avulla kuvataan pedagogisen toiminnan tavoitteita ja sisältöjä, on nimeltään ”Tutkin ja toimin ympäristössäni”. Se ohjaa ja asettaa tavoitteet lasten matemaattisen ajattelun edistämiselle varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Oppimisen aluetta kuvaillaan Vantaan varhaiskasvatussuunnitemassa muun muassa näin: "Varhaiskasvatus tukee matemaattisen ajattelun kehittymistä sekä tukee myönteistä suhtautumista matematiikkaan. Lapsia ohjataan kiinnittämään huomiota päivittäisissä tilanteissa ja lähiympäristössä ilmeneviin muotoihin, määriin ja muutoksiin." 

Matemaattinen ajattelu kehittyy siis vahvasti arjen vuorovaikutuksessa, toiminnassa ja leikissä. Miten tämä otetaan huomioon kokopäiväpedagogiikassa?

Arjen jokainen hetki on mahdollisuus tukea lapsen matemaattista ajattelua

Matemaattisia taitoja voidaan harjoitella varhaiskasvatuksen arjessa monin tavoin. Tässäpä yksi esimerkki:

Ruokajonossa saa olla neljä lasta kerrallaan. Liisa tietää tämän, koska lattiassa on punaiset ympyrät ja niissä numerot 1-2-3-4. Niiden päällä pitää seistä, kun odottaa omaa vuoroaan. Riitta-ope kysyy: "Montako lihapullaa Liisa haluaa? Haluatko kastiketta perunoiden päälle vai viereen?" Lauri osaa ottaa jo itse ruokaa. Kuvatuki seinällä muistuttaa, että ensin otetaan enintään viisi lihapullaa ja sitten voi hakea lisää.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2022) mainitaan matematiikan sisältöjä, joita ovat esimerkiksi sijainti- ja suhdekäsitteet, luokittelu sekä lukumäärät ja –sanat. Matemaattisen ajattelun käsitteistöön kuuluvat myös värit, muodot, ominaisuus ("millainen"), aika sekä aistittavat elementit. Kun aikuinen on tietoinen näistä käsitteistä, arjen jokaisesta hetkestä tulee mainio tilaisuus nostaa siinä ilmenevää matematiikkaa esille – yhdessä lapsen kanssa.

Tulevatkohan kasvattajat aina myöskään ajatelleeksi, että matemaattisen ajattelun kehittymistä voidaan tukea päiväkodin arjessa pienten tuokioiden avulla? Monessa ryhmässä on käytössä aamu- tai päiväpiiri, jossa mietitään yhdessä, mitkä olivatkaan kesäkuukausia tai kuinka monta kuukautta mahtuu vuoteen. Nämä säännölliset tuokiot toimivat mainiosti matemaattisen ajattelun herättelynä ja tukevat samalla kielellisten taitojen kehitystä. Tuokioiden ei tule olla pitkiä, vaan lorujen, laulujen ja leikillisyyden avulla säilytämme lasten mielenkiinnon ja oppimisen ilon!

Säännöllinen arviointi ja havainnointi on tärkeää

Lukukäsite on matemaattisten taitojen kivijalka. Osalla lapsista on spontaanimpi taipumus kiinnittää huomiota lukumääriin, toiset taas tarvitsevat siinä enemmän tukea. Kasvattajien tulisikin tunnistaa arjen hetket, jolloin lapsi osoittaa kiinnostusta spontaanin lukumäärän havaitsemisessa. Opetushallituksen “Matemaattinen ajattelu varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa” -sivustolla on esimerkkejä siitä, miten voimme ohjata lasta oppimaan lukusana-lukumäärä-vastaavuutta. Sivulla todetaan muun muassa seuraavaa:

• pyydä lasta antamaan isommasta määrästä tietty määrä esineitä: “anna minulle lautaselta kolme marjaa” (lautasella on 5–6 marjaa)
• ihastele, toista ja vahvista lapsen oikeaa vastausta: “huomasit että niitä on kaksi, niinhän niitä onkin!”

Säännöllinen arviointi ja havainnointi on tärkeää sekä lapsen matemaattisten taitojen ja asenteiden kehittymisessä että kasvattajille itselleen. Vantaalla on käytössä KARVI:n kansallisen laadun arviointijärjestelmä, jonka itsearviointityökalut auttavat oman ja tiimin työn reflektoinnissa. Se sisältää “Matemaattinen ajattelu”-prosessityökalun, joka antaa mielestäni hyviä vinkkejä myös matemaattisen ajattelun tukemiseen arjessa.

Laittakaamme siis seuraavalla lukuhetkellä lasten kanssa matikkalasit päähän. Sitten vaan yhdessä laskemaan ja vertailemaan sekä etsimään ja ihmettelemään asioita kirjan kuvista ja tarinoista!

Kirjoittaja: Annika Kauppinen, kehittäjäopettaja