Vantaan hiilinielujen koko selvitetty - kasvien ja maaperän vuosittain sitoma hiilidioksidimäärä vastaa alle kahdeksaa prosenttia vuosittaisista kasvihuonekaasupäästöistä
Tieto hiilinieluista ja -varastoista on tärkeä hiilineutraaliustoimien suuntaamiseksi.
HSY selvitti, mitkä Vantaan ja muun pääkaupunkiseudun kasvillisuutta sisältävistä alueista ovat merkittävimpiä hiilinieluja, ja mitkä hiilidioksidin päästölähteitä. Näin saatiin laskettua niin sanottu hiilitase. Lisäksi selvitettiin, minkä verran maaperään ja kasvillisuuteen on varastoitunut hiiltä. Selvitys koski vuotta 2024.
Selvityksessä olivat mukana kaikki kasvillisuuden peitossa olevat maat, mukaan lukien metsät, puistot, viljelysmaat ja pihat.
Hiilinielulla tarkoitetaan sitä, että kasvillisuus sitoo hiilidioksidia ilmakehästä. Kasvillisuuteen tai maaperään sitoutunut hiili muodostaa hiilivaraston, joka säilyy kunnes hiili vapautuu takaisin ilmakehään esimerkiksi metsän kaatamisen tai maanmuokkauksen seurauksena.
Hiilen päästölähteitä ovat esimerkiksi pellot, joista vapautuu hiiltä maata muokattaessa ja korjatun sadon mukana.
Hiilinieluna toimivat luontoalueet vähenivät, mutta hiilivarasto kasvoi hieman
Vuonna 2024 sidotun hiilen määrä eli hiilinielu vastasi arviolta alle kahdeksaa prosenttia samana vuonna Vantaalla syntyneistä päästöistä, kuten sähkön- ja lämmöntuotannon ja liikenteen päästöistä.
Selvitys ei kata hiilidioksidin lisäksi muita kasvihuonekaasuja, kuten metaania ja dityppioksidia. Jos ne olisivat mukana laskennassa, sidottujen kasvihuonekaasujen määrä olisi oletettavasti pienempi.
Vantaan hiilinielua heikensivät esimerkiksi metsien kaataminen asuin- ja työpaikka-alueiden tieltä. Tästä huolimatta Vantaan kasvillisuuden ja maaperän sisältämä hiilivarasto kasvoi hieman, 0,6 prosenttia. Tämä selittyy muun muassa Vantaan metsäalueiden suurella määrällä ja metsissä olevien puiden kasvulla.
Noin viidennes hiilinieluista rakennetun ympäristön pihoilla ja puistoissa
Selvityksen mukaan Vantaan suurimmat hiilinielut ovat Itä- ja Länsi-Vantaan metsäalueilla ja Tikkurilan keskuspuistossa. Hiilinieluista metsissä on noin neljä viidesosaa. Myös kaupunkiympäristön kasvillisuudella on suuri merkitys, sillä lähes viidennes hiilinieluista on Vantaan rakennetuilla alueilla eli pihojen, puistojen ja kadunvarsien kasvillisuudessa.
Vantaan hiilivarastoista suurimmat ovat Itä- ja Länsi-Vantaan metsäalueilla ja lentokentän lähistön suoalueilla. Suurin osa eli kaksi kolmasosaa hiilivarastoista on metsissä. Noin seitsemäsosa on rakennettujen alueiden pihojen, puistojen ja kadunvarsien kasvillisuudessa ja maaperässä. Yksittäisistä alueista erityisen paljon hiiltä on varastoitunut turvemaiden maaperään ja kookasta puustoa kasvaviin metsiin. Katuympäristössä suurimmat varastot ovat maaperässä ja kookkaissa puissa.
Hiilen päästölähteitä ovat muun muassa peltoalueet Seutulassa ja Sotungissa.
Kaavoituksella ohjataan hiilinielujen ja -varastojen säilyttämiseen
Hiilinielut ja -varastot ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ja niillä onkin tärkeä osa Vantaan hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa.
”Selvityksestä nähdään, missä ovat Vantaan tärkeimmät hiilinielut ja -varastot. Tietoa voidaan hyödyntää kaupungin kaavoituksessa, se auttaa ohjaamaan rakentamista siten, että tärkeimmät hiilinielut ja -varastot säästyvät”, kertoo Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja Sampo Perttula.
Vantaan tavoitteena on vähentää alueperusteisia eli Vantaan alueella syntyneitä kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoden 1990 määristä vuoteen 2030 mennessä muiden kuin kaukolämmön päästöjen osalta. Tavoitteena on, että Vantaan hiilinielut sitoisivat mahdollisimman suuren osan jäljelle jäävistä päätöistä. Tämä edellyttää hiilinielujen säilyttämistä ja vahvistamista.
Vantaa pyrkii säästämään luontoalueita. Pääosin uutta rakentamista kaavoitetaan jo rakennetuille alueille ja niiden liepeille. Tähän ohjaavat Vantaan yleiskaava sekä Vantaalla käytössä oleva luonnon heikentymättömyyden malli, joka ohjaa ensisijaisesti välttämään luontoalueille rakentamista. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi kehitetty malli tukee myös hiilinielujen säilymistä.
Kaavoitettavilla alueillakin Vantaa ohjaa rakennettavien alueiden vehreyden säilyttämiseen. Vantaa esimerkiksi edellyttää kaavoituksella, että rakennettavilla alueilla on oltava tietty määrä kasvillisuuden peittämää pinta-alaa.
Vantaa pyrkii myös säilyttämään ja mahdollisuuksien mukaan lisäämään puustoa ja kasvillisuutta katujen varsilla ja puistoissa.
Jatkossa hiilitaselaskentoja on tarkoitus toistaa, jotta voidaan seurata hiilinielujen ja hiilivarastojen kehitystä.
