Lehtikuusen koulun Kaarna-rakennuksen tutkimus on valmistunut / Tiedote 2.4.2026
Lehtikuusen koulun Kaarna-rakennuksessa on tehty laaja kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus peruskorjaushankkeen suunnittelun tueksi. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa rakennusten kunnosta ja korjaustarpeesta.
Kaarna-rakennus on valmistunut vuonna 1977 ja se on kattavasti peruskorjattu vuosina 2010–2011, jolloin myös laajennusosa on rakennettu. Nyt tehtyjen tutkimusten perusteella rakenteet ja ilmanvaihto ovat yleisesti ottaen varsin hyvässä kunnossa ja viimeisessä peruskorjauksessa on tehty paljon rakennuksen kuntoa parantavia toimenpiteitä. Sisäilman laatu on kokonaisuutena hyvällä tasolla. Rakennuksessa esiintyy jonkin verran kosteusteknisiä haasteita ja riskialttiita rakenteita, jotka otetaan huomioon seuraavan peruskorjauksen suunnittelussa. Ilmanvaihtojärjestelmä on verraten uusi. Tehokas ilmanvaihto pystyy laimentamaan paikallisista vaurioista mahdollisesti sisäilmaan kulkeutuvia epäpuhtauksia tehokkaasti.
Tieto tutkimuksen tuloksista viedään hankeryhmälle sekä kunnossapitotiimille. Tutkimuksen tulokset otetaan huomioon aikanaan korjaussuunnittelussa. Pienempiä huoltokorjauksia toteutetaan huoltoyhtiön toimesta lähiaikoina. Seuraavissa kappaleissa kerrotaan tutkimuksen päätuloksista.
Tutkimuksen päätulokset
Tutkimukset tehtiin pääosin talvilomaviikon ja kesän 2025 aikana. Ilmanvaihdon osalta lisäselvityksiä jatkettiin tämän jälkeenkin, ja selvitys kokonaisuudessaan valmistui maaliskuussa 2026. Tutkimus sisälsi mm. aistinvaraista tarkastelua, kosteusmittauksia, rakenneavauksia, ilmatiiveyden selvittämistä, ilmanvaihdon tarkastelua ja sisäilman olosuhteiden seurantaa.
Tutkimuksessa todettiin, että alapohjarakenteissa esiintyy paikallisesti poikkeavaa kosteutta, ja kosteilla kohdilla myös lattiapinnoitteiden alla liimat ovat vaurioituneet. Poikkeavaa kosteutta esiintyy laajemmin vanhassa rakennusosassa alkuperäisten alapohjarakenteiden alueilla, edellisessä peruskorjauksessa uusittujen alapohjarakenteiden alueilla sekä kantavien pilarirakenteiden läheisyydessä. Todennäköisesti kosteus pääsee nousemaan ja tiivistymään tiiviiden lattiapinnoitteiden alle ja paikoin poikkeava kosteus voi liittyä uusien rakenteiden rakennusaikaiseen kosteuteen. Poikkeavaa kosteutta todettiin esiintyvän myös kellarikerroksessa sijaitsevien varastotilojen kantavien, betonirakenteisten väliseinien alaosissa. Lattiapäällysteiden alapuoliset kosteusvauriot eivät juuri heikennä sisäilman laatua tällä hetkellä, koska vauriot ovat pieniä ja paikallisia eikä epäpuhtaudet pääse sisäilmaan tiiviin materiaalin läpi. Tiloissa ei myöskään havaittu poikkeavaa kemiallista hajua.
Edellisessä peruskorjauksessa ikkunoiden alapuoliset puurunkorakenteiset ulkoseinäosuudet on uusittu kokonaisuudessaan. Alueilla, joihin kohdistuu edelleen ulkopuolista kosteusrasitusta, havaittiin tummuneita lämmöneristeitä, mutta materiaaleissa todettiin vain paikallisia mikrobivaurioita. Tutkimusten perusteella ulkoseinärakenteiden lämmöneristeistä tapahtui ilmavuotoja sisäilmaan päin erityisesti kellarikerroksen tiloissa. Näillä vaurioilla voi olla paikallisesti sisäilman laatua heikentävä vaikutus kellarikerroksessa.1. kerroksen ulkoseinien ilmatiiveyttä on parannettu tiivistyskorjauksin, minkä vuoksi havaitut ilmavuodot rakenteista sisäilmaan olivat hyvin pistemäisiä.
Rakennuksen yläpohjarakenteiden lämmöneristeet ja vesikatteet on uusittu kokonaisuudessaan edellisessä peruskorjauksessa. Vesikatolla on teknistä käyttöikää jäljellä noin 15 vuotta, siinä todettiin jonkin verran huoltokorjaustarpeita. Yläpohjarakenteisiin ei todettu liittyvän merkittäviä sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä. Myöskään väliseinä- ja välipohjarakenteissa ei todettu sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä.
Tutkimusten perusteella vuonna 2011 rakennetun laajennusosan rakenteet ovat kosteusteknisesti toimivia rakenteita, eikä rakenteissa todettu sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä, varsinkin kun laajennusosan ulkovaipparakenteet todettiin suhteellisen ilmatiiviiksi rakenteisiin tehtyjen tiivistyskorjausten takia.
Sisäilman olosuhdemittausten perusteella rakennuksen lämpötilat pysyvät pääosin hyvällä tasolla 20…23 astetta; ainoastaan auditoriotilan sisäilman lämpötila on ollut tätä alhaisempi. Ilman suhteellinen kosteus on ollut seurantajaksolla matala, mikä on normaalia talvikuukausina.
Sisäilman hiilidioksidipitoisuus on pääosin hyvällä tasolla, alle 950 ppm. Joissakin tiloissa on todennäköisesti ollut käyttöä myös ilmanvaihdon sulkeutumisen jälkeen. Poikkeavista käyttöajoista tulee ilmoittaa Vanttiin etukäteen, jotta ilmanvaihto voidaan pitää käynnissä.
Painesuhdeseurantojen ja ilmamäärämittausten perusteella rakennuksen painesuhteet eivät ole kaikilta osin hallinnassa, vaan osa tiloista on selvästi ulkoilmaan nähden ylipaineisia päiväaikaan, ja painesuhteissa tapahtuu vuorokauden aikana muutoksia. Rakennuksen alapuolisesta alustatilasta ei kulkeudu ilmaa sisätiloihin, koska alustatila on selvästi alipaineinen käyttötiloihin verrattuna.
Rakennuksessa on koneellinen tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmä, ja pääilmanvaihtokoneita on 13 kpl. Ilmanvaihtojärjestelmät ovat verrattain uusia vuosilta 2010–2011. Ne ovat pääosin hyväkuntoisia ja järjestelmät vastaavat nykyistä käyttötarvetta hyvin. Ilmanvaihtojärjestelmät olivat pääosin puhtaita eikä kuitulähteitä todettu. Ilmanvaihtokoneissa havaittiin kuitenkin huolto- ja puhdistustarvetta. Näilläkin puutteilla voi olla heikentävä vaikutus viihtyisyyteen ja sisäilman laatuun. Kiireellisempiä ilmanvaihdon toimintaan ja paloturvallisuuteen liittyviä korjaustarpeita todettiin teknisen työn tiloissa. Näitä vikoja on osin jo korjattu ja korjauksia jatketaan lähiviikkoina.
Lisätietoa:
sisailma@vantaa.fi