Helsinge skolan tutkimukset valmiit / Tiedote 18.5.2026
Helsinge skolassa on tehty laajat rakenteelliset tutkimukset kesän ja syyskauden 2025 aikana, tutkimukset ovat koskeneet vain peruskoulun puolta. Tutkimustulokset ja raportointi on valmistunut.
Tutkimuksissa selvitettiin kaikkien rakenneosien nykykuntoa ja korjaustarvetta rakenneavausten, kosteusmittausten ja materiaalinäytteiden avulla, sekä tiiveyttä merkkiainekokeiden avulla. Myös ilmanvaihdon järjestelmät, niiden puhtaus ja toiminta on tutkittu. Suurimmat sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät ovat sokkelirakenteen mikrobivauriot ja alapohjan rakenteen mikrobivauriot, jotka voivat vaikuttaa sisäilman laatuun heikentävästi osassa pohjakerroksen luokkatiloista ja käyttötiloista. Rakenteissa (ulkoseinät, alapohjat) on epätiiveyttä, joka voi aiheuttaa hajujen ja epäpuhtauksien pääsyä sisätilaan. Lisäksi sisätiloissa pinnoilla havaittiin kuituja, jotka voivat osaltaan heikentää sisäilman laatua.
Alapohjan rakenteita on 13 erilaista, näiden kuntoa tutkittiin yhteensä 12 rakenneavauksen avulla. Avauskohdista otettiin materiaalinäytteitä ja rakenteeseen tehtiin kosteusmittauksia. Alapohjan rakenteissa havaittiin mikrobivaurioitumista eristekerroksessa osassa alueista (kotitalousluokat, tekstiilityön luokka, pohjakerroksen luokkatiloja). Rakenteiden kosteusmittauksissa ei havaittu kuitenkaan runsaan kosteita alueita, rakenteiden kosteutta mitattiin seitsemästä eri mittauspisteestä. Alapohjan rakenteiden liitoskohdat todettiin tiiveysmittauksissa epätiiviiksi, eristetilasta ja maaperästä voi päästä hajuja ja epäpuhtauksia sisätilaan. Myös alapohjan läpivientien kohdalla havaittiin epätiiveyttä.
Ulkoseinärakenteita on useampaa erilaista rakennetyyppiä. Ulkoseiniin tehtiin yhteensä 19 kpl rakenneavauksia, joista havainnoitiin ulkoseinien nykykuntoa ja vaurioitumista. Ulkoseinän rakenteet ovat pääsääntöisesti hyväkuntoisia, eikä niissä ollut silmämääräisesti vaurioita tai kosteusjälkeä. Yhdessä materiaalinäytteessä kahdestakymmenestä näytteestä todettiin mikrobikasvustoa, muut näytteet olivat puhtaita. Seinärakenteen alaosassa olevaa sokkelieristemateriaalia havaittiin kotitalousluokkasiiven kohdalla, sokkelieriste todettiin kastuneeksi ja vaurioituneeksi. Ulkoseinän tiiveyttä selvitettiin merkkiainekokeiden avulla, seinän liitoskohdissa havaittiin epätiiveyttä mm. ikkunoiden, patterikannakkeiden ja seinäliittymien kohdalla. Seinän rakenteista ja sokkelihalkaisusta voi päästä hajuja ja epäpuhtauksia sisätilaan. Sisäilmatilanteeseen tämä vaikuttaa erityisesti kotitalousluokkien alueella, jossa sokkelihalkaisueristeessä todettiin vaurioitumista.
Välipohjan rakenteita tarkasteltiin rakenneavausten ja osin materiaalinäytteenoton avulla. Rakenteissa ei havaittu suurempia puutteita, mutta välipohjan rakenneliittymät eivät ole tiiviitä. Epätiiveyskohdista pääsee ilmavuotojen kautta epäpuhtauksia sisätilaan. Väestönsuojatilan päällä olevasta eristekerroksesta tuli poikkeavaa hajua alipaineistettuna tiiveysselvityksen yhteydessä, hajua tuli väestönsuojatilan yläpuolella olevaan luokkatilaan.
Julkisivuja, ovia ja ikkunoita katselmoitiin aistinvaraisesti. Julkisivuissa todettiin muutamin paikoin tiilipinnan rapautumista, mutta pääosin julkisivu oli siistikuntoinen. Ikkunoissa ja ovirakenteissa, tai pellityksissä ei havaittu suurempia puutteita.
Alakattotiloja tarkasteltiin aistinvaraisesti pistokoemaisesti. Alakattotilat olivat pääsääntöisesti siistejä, mutta yhdessä kohdassa näkyi avointa mineraalivillapintaa. Yläpohjatilaa havainnoitiin yläpohjan luukkujen kautta. Vesikaton alla olevissa puurakenteissa ei havaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä ja rakenteet olivat hyväkuntoisia. Vesikatteella ei havaittu suurempia puutteita. Ulkopuolella maan kallistukset olivat riittäviä, eikä ulkopuolella havaittu viitteitä suuremmasta kosteusrasituksesta.
Tiloissa mitattiin sisäilman olosuhteita ja painesuhteita kahdeksassa eri tilassa. Painesuhteet ovat pysyneet kohtalaisen sopivalla tasolla kaikissa mitatuissa huonetiloissa, pääsääntöisesti painesuhteet pysyvät lievässä yli- tai alipaineessa käytön aikana ja lievässä alipaineessa käyttöajan ulkopuolella. Hiilidioksidipitoisuus pysyy mitatuissa tiloissa myös sopivalla tasolla, eikä ylitä toimenpiderajoja. Riittävän matala hiilidioksidipitoisuus kertoo siitä, että ilmanvaihtojärjestelmä pystyy riittävästi tuottamaan raikasta ilmaa sisätiloihin. Myös lämpötilat ja ilman kosteus oli sopivalla tasolla mitatuissa huonetiloissa, mittaukset tehtiin lokakuussa lämmityskaudella.
Tiloissa tehtiin teollisten mineraalikuitujen laskeumanäytteitä kahdeksassa mittauspisteessä yhteensä 24 kpl. Mittaustuloksissa kahdeksasta tilasta neljässä todettiin toimenpiderajat ylittävä pitoisuus kuituja. Kuituja voi päästä sisäilmaan ja tasopinnoille alakattotiloista tai rakenteiden eristetiloista ilmavuotojen kautta.
Tutkimusten yhteydessä selvitettiin vastaan tulleiden vanhojen materiaalien asbesti- ja haitta-ainepitoisuuksia. Vanhoja asbestipitoisia materiaaleja löytyi selvityksessä paikoitellen, mutta näistä materiaaleista ei ole riskiä asbestikuitujen leviämiselle, eikä niistä aiheudu haittaa tiloihin.
Tulevat toimenpiteet
Pienempiä huoltotarpeita viedään huoltoon toimenpiteitä varten, suurempien korjausten ja tiivistysten aikataulutusta ja toteutusta selvitellään.
Helsinge skolan ja gymnasiumin tiloihin asennetaan jatkuvatoiminen olosuhdemittausjärjestelmä, jossa seurataan pidemmän aikaa sisäilman olosuhteita ja painesuhteita ulkovaipan yli. Ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa, puhtautta ja kuitulähteitä tullaan vielä selvittämään tarkempien selvitysten avulla. Mittaustulosten ja muiden ilmanvaihdon selvitysten avulla päästään huoltamaan ja säätämään ilmanvaihtojärjestelmää parempaan toimintaan ja tasapainoon.
Lisätietoja:
sisailma@vantaa.fi