Kaivokselan päiväkodin Tornin tutkimukset valmistuneet / Tiedote 8.4.2028

Tutkimusten perusteella merkittävimmät sisäilman laatuun vaikuttavat puutteet sekä kiireelliset korjaustarpeet liittyvät rakennuksen painesuhteisiin/ ilmanvaihtoon sekä alapohjan ilmatiiveyspuutteisiin. Rakennus on tutkimusten perusteella muilta osin varsin hyväkuntoinen, joskin rakennuksen kunnossapitoon liittyviä rakenneteknisiä korjaustarpeita havaittiin rakennuksen ikä huomioiden kohtuullisen runsaasti. 

Ilmanvaihtojärjestelmä on kokonaisuutena hyvässä kunnossa. Tehtyjen tutkimusten perusteella ilmanvaihtojärjestelmässä havaittiin yksittäisiä sisäilman laatuun heikentävästi vaikuttavia tekijöitä, sekä puutteita, jotka heikentävät ilmanvaihtojärjestelmän toiminnallista kuntoa. 

Vesikaton kermikate on hyvässä kunnossa. Vesikatolla on teknistä käyttöikää vielä jäljellä noin 25…30 vuotta. Tutkittujen alueiden rakenteet vastaavat pääosin piirustuksia, lukuun ottamatta vesikaton räystäsaluetta. Tutkimuksessa merkittävimmät puutteet havaittiin yläpohjarakenteiden tuuletuksessa, IV-konehuoneen vesikaton kaadoissa sekä IV-konehuoneen ulkoseinästä ulkonevan seinämän liitosten tiiviydessä.

TUTKIMUKSISTA TARKEMMIN

Rakennusta tutkittiin aistinvaraisesti, välipohjaan tehtiin rakennekosteusmittauksia 3 mittapisteessä yhteensä 12 porareiästä, paine-erojen seurantamittauksia sisä- ja ulkoilman väliltä 2 mittapisteestä ja alapohjan alustatilan ja sisäilman välillä 1 mittapisteestä, hiilidioksidipitoisuuden seurantamittauksia 5 tilasta sekä pölyn koostumuksen analysointeja pyyhintäpölynäytteistä kahdesta tilasta. 

Ilmanvaihtoa tutkittiin tarkastamalla ilmanvaihtokoneet, tekemällä ilmamäärämittauksia, sekä katselmoimalla aistinvaraisin menetelmin. Vesikaton kuntoa havainnoitiin aistinvaraisesti ja viidestä rakenneavauksesta. Tutkimusten tavoitteena oli selvittää rakennuksen sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät sekä määrittää tarvittavat korjaustoimenpiteet huomioiden rakennuksen 10-vuotisvastuutakuu. 

Alapohja ja maanvastaiset rakenteet

Rakenneteknisestä näkökulmasta alapohjat todettiin kosteusteknisesti toimiviksi ja pintamateriaalit hyväkuntoisiksi. Alapohjarakenteissa todettiin kuitenkin monin paikoin ilmatiiveyspuutteita erityisesti ulkoseinä- ja lattialiittymissä, joiden kautta tapahtuvilla ilmavuodoilla voi olla sisäilman laatua heikentävä vaikutus. Alustatilan ilmanvaihdon säädöillä/korjauksilla ja käyttötilojen lattia-seinäliittymien tiivistyskorjauksilla voidaan 

merkittävimmin vaikuttaa siihen, ettei sisäilmaan päädy rakenneliitosten kautta hallitsemattomia korvausilmavuotoja alustatilasta tai muualta rakenteista. 

Alapohjan alustatiloissa havaittiin paikoin kosteampia alueita perusmuurien vierustoilla ja yksittäisiä vesilammikoita alustatilan painanteissa. Palokatkosuunnitelmista poiketen alustatilassa on alustatilojen puolelta kattopintaan tiivistämättömiä läpivientejä ja yleisesti viemäriputkilinjojen sivuttaistuennoissa havaittiin puutteita. Myöskään alustatilan kulkuluukut/luukun liittymät eivät ole täysin ilmatiiviitä. Edellä mainitut puutteet vaativat toimenpiteitä, joskaan ne eivät ole sisäilman laadun kannalta kiireellisiä. 

Julkisivut ja ulkoseinärakenteet

Julkisivussa havaittiin paikallisia vesitiiveyspuutteita takapihan betonipintaisen julkisivun kohdalla, jotka on kosteusteknisen toimivuuden takaamiseksi syytä saattaa huoltokorjaustyyppisesti kuntoon. Ikkunat ovat sisäpuolisen tarkastelun perusteella yleisesti hyväkuntoisia. Ainoa viite ikkunavuodosta havaittiin aulassa 202. Kosteusjäljen syntysyytä ei saatu selvitettyä rakenteita rikkomattomin menetelmin.

Välipohja- ja väliseinärakenteet

Rakennekosteusmittauksien perusteella välipohjien pintalaatan ja jälkivalukaistojen kosteustasot ovat normaalit, eikä alustan rakennekosteudesta aiheudu riskiä lattiapäällysteiden vaurioitumiselle. Tehtyjen mittausten ja havaintojen mukaan välipohjat toimivat kosteusteknisesti hyvin.

IV-konehuoneen lattian vesitiiveydessä havaittiin paikallisia puutteita: suunnitelman mukaan tilan lattian vedeneristeenä toimiva pinnoite tulisi olla nostettuna 100 mm seinustoille ja seinien lisäksi ovikynnysten ja läpivientien kohdalla, mutta havaintojen perusteella pinnoitetta ei ole kauttaaltaan nostettu seinustoille, ja lattian läpivienneistä sekä kulkuaukkojen kohdalta puuttuu vedeneristeen ylösnostot. Nykyisellään toteutukset eivät ole suunnitelmien mukaiset eikä vedeneriste ole yhtenäinen, jolloin tilassa mahdollisesti sattuva vesivuoto voi päästä kulkeutumaan rakenteisiin ja alempiin kerroksiin aiheuttaen laajempia vaurioita.

Alakatot olivat tarkastetuilta osin pääasiassa siistejä, eikä niissä todettu merkittävissä määrin kuitulähteitä. Vesikattoon rajatuvissa alakatoissa ei havaittu aktiivisia vuotoja tai kosteuden tiivistymiseen liittyviä riskejä.

LVI-järjestelmät

Ilmanvaihtokoneissa havaittiin osin puutteita suodatinkehikoiden ja suodattimien välisessä tiiviydessä. Tämän seurauksena suodattimissa voi esiintyä ohivuotoja, jolloin ulkoilman epäpuhtaudet kulkeutuvat tuloilman mukana käyttötiloihin. Tämä heikentää sisäilman laatua ja nopeuttaa koneiden likaantumista. Lisäksi ohivirtauksien takia patterit likaantuvat, mikä heikentää energiatehokkuutta. Tarkastuksissa havaittiin myös paikallisia kuitulähteitä tiivistämättömissä anturiläpivienneissä.

Suoritettujen ilmamäärämittausten perusteella tilakohtaiset tulo- ja poistoilmamäärät ovat pääasiassa tasapainossa. Tilakohtaiset poikkeamat ovat vähäisiä ja niillä ei arvioitu olevan merkittävää vaikutusta sisäilmaympäristöön. Ilmanvaihdon tuloilman huuhtelevuusvaikutusta arvioitiin merkkisavukokeilla, joiden perusteella huuhtelevuus oli pääosin hyvällä tasolla. Kahdessa tilassa huuhtoutuminen oli kuitenkin puutteellista johtuen tuloilmapäätelaitteiden suutinosien virheellisestä suuntauksesta. 

Rakennusautomaation toiminnassa ei havaittu merkittäviä toiminnallisia puutteita. Tutkimuksen yhteydessä havaittiin liikuntasalissa yksittäinen olosuhdeanturi, jonka lämpötilamittaus oli merkittävästi korkeampi kuin huonetilan todellinen lämpötila. Tämän vuoksi tilan ilmanvaihto oli jatkuvasti tehostettuna ilmanvaihtokoneiden ollessa päällä. Lisäksi tutkimusten yhteydessä havaittiin jakotukkikaapeissa irrallaan olevia lattialämmityksen toimilaitteita, joiden arvioitiin vaikuttavan tilojen lämpöolosuhteisiin. 

Sisäilman laatu

Painesuhteiden seurantamittauksia todettiin tilojen olevan pääasiassa lievästi ylipaineisia ulkoilmaan nähden. Alapohjan alustatila oli puolestaan sisäilman laadun kannalta epäedullisesti ylipaineinen sisätiloihin päin. Hiilidioksidipitoisuudet olivat mitatuissa tiloissa hyvällä tasolla ollen pääosin välillä 400…1100 ppm. Korkeimmillaan hiilidioksidipitoisuus nousi hetkellisesti noin 1300 ppm tasolle.

Tasopinnoilta kerätyistä pyyhintäpölynäytteistä todettiin vain tavanomaista huonepölyä, kuten tekstiili- ja paperikuituja ja hilsehiukkasia. Näytteissä ei todettu mineraalivillakuituja tai muita epäpuhtauksia. Tuloksista huolimatta suosittelemme uusimaan rikkinäiset mineraalivillapohjaiset seinän akustiikkalevyt tilasta 315.

KORJAAVAT TOIMENPITEET

Alapohjien ilmanvaihtoventtiilit on puhdistettu. Alapohjan ilmamäärät on mitattu ja tarkastettu suunnitelmien mukaiseksi. Tarvittavien tiivistystöiden aikataulua selvitetään, tavoite on tehdä ne kevään tai kesän aikana päiväkodin kanssa sovittavana ajankohtana. Jos sisäilman laatu ei parane, sisäilman laatua seuraavia jatkuvatoimisia mittauksia voidaan tehdä tämän jälkeen.

Lisätietoja

sisailma@vantaa.fi