Vieraslajit

Asiasanat

AsuminenEläimetYmpäristö ja luonto

Vieraslajit ovat ihmisen tietoisesti tai tiedostamatta luontoon levittämiä lajeja, jotka eivät omin voimin olisi pystyneet leviämään uuteen elinympäristöönsä. Yksityisillä mailla vastuu haitallisen vieraslajin torjunnasta kuuluu kiinteistön omistajalle.

Citykani eli villikani Vantaan kaupungintalon pihanurmikolla.

Moni vieraslaji on levinnyt luontoon Vantaalla puutarhajätteen mukana. Lähimetsään tai tienvarteen viety kottikärryllinen maa-aineksia ja kasvijätteitä saattaa sisältää siemeniä tai juurenpalasia, joista vieraslajin voittokulku voi alkaa.

Puutarhaan tuodun kasvin juuripaakun tai mullan mukana saattaa tulla myös esimerkiksi espanjansiruetanan munia.

Myös ympäristöön heitetyt ruoantähteet voivat houkutella rottia ja muita ei-toivottuja ruokavieraita.

Vieraseläinlajit

Vantaalla merkittävimmät vieraseläinlajit, joihin kuntalainen todennäköisimmin törmää, ovat rotta, villikani ja espanjansiruetana.

Myös valkohäntäkauris on melko tavallinen näky kaupungin metsäalueilla. Supikoiran ja etenkin minkin näkee huomattavasti harvemmin, mutta kumpikin petoeläin kuuluu Vantaan vakituiseen eläimistöön.

Vieraskasvilajit

Iso osa vieraskasvilajeista pärjää vain ihmisen mylläämällä maalla, mistä paljastuu uutta ennestään kasvitonta kasvualaa. Luontoon leviävistä lajeista vain pieni osa aiheuttaa haittaa muulle eliölajistolle tai ihmisille.

Haitallisia vieraskasvilajeja on Vantaalla vain muutama, mutta ne ovat vallanneet laajoja alueita eri puolilta kaupunkia.

Kuvia haitallisista vieraskasvilajeista

Kuvissa on lupiinin, jättiputken, jättipalsamin ja kurtturuusun kukkia sekä japanintatarin lehtiä.

Vieraslajien torjunta

Jättipalsamin torjunta

Jättipalsamin torjunta kannattaa aloittaa ennen kukintaa ja siementen kypsymistä. Kitkemisen voi aloittaa heti, kun taimet ilmestyvät toukokuussa. Siemenet kypsyvät loppukesällä. Jättipalsami on haitallinen vieraslaji, joka leviää erityisesti purojen varsilla ja muilla kosteilla kasvupaikoilla ja köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi jättipalsamin valtaamilta alueilta huuhtoutuu maa-ainesta ja ravinteita puroihin, mikä huonontaa vedenlaatua ja vaikeuttaa esimerkiksi taimenien selviytymistä.

Jättipalsami on yksivuotinen kasvi, josta pääsee eroon, kun uusia siemeniä ei pääse syntymään. Vaikka jättipalsami on levinnyt Vantaalla laajalle, torjuntatyö tuottaa nopeasti tuloksia. Paikallisesti jättipalsamin saa häviämään parhaimmillaan kahdessa tai kolmessa vuodessa. 

Lisätietoja

Ympäristösuunnittelijat

Vantaan kaupunki ymparistosuunnittelu@vantaa.fi

Vantaan Riistanhoitoyhdistys

040 482 3630 vantaa@rhy.riista.fi

Avainsanat

Talkoot