Johdanto
Vastuullinen Vantaa kuuluu kaikille – Vantaan kestävän kehityksen raportointi 2023 on järjestyksessä toinen vapaaehtoinen raportti (Voluntary Local Review, VLR), jossa kerrotaan, miten Vantaa edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Ensimmäinen raportti julkaistiin vuonna 2021, ja samana vuonna kaupungin johtoryhmä linjasi, että raportti toteutetaan jatkossa joka toinen vuosi.
Vuonna 2015 YK:ssa sovittiin globaalista kestävän kehityksen toimintaohjelmasta, Agenda 2030:sta. Toimintaohjelman tavoitteena on poistaa äärimmäinen köyhyys ja edistää ympäristön, ihmisten ja talouden kannalta kestävää kehitystä. Agenda 2030 sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta (sustainable development goals, SDG), joilla on yhteensä 169 alatavoitetta. Nämä tavoitteet tulisi kaikkien maiden yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.
Agenda 2030 toi merkittävää muutosta verrattuna sitä edeltäneisiin kestävän kehityksen ohjelmiin. Sen tavoitteet ovat samat kaikille maille, vaikka eri asiat painottuvat eri maiden kohdalla. Kestävä kehitys ja vastuu siitä ymmärretään globaalina asiana, joka vaatii eri alueiden yhteistyötä. Agenda 2030:ssä korostuu tavoitteiden keskinäisriippuvuus. Yhtä tavoitetta ei voi edistää pohtimatta myös sitä, miten toimet vaikuttavat muihin tavoitteisiin, sillä nämä vaikutukset saattavat olla ristiriitaisia tai negatiivisia. Tavoitteille on määritelty myös hierarkia siinä mielessä, että ympäristön kestävyys on sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden pohja, jota ilman ne eivät voi toteutua. Siksi ympäristön kestävyyden tulisi olla huomioituna kaikessa toiminnassa.
Vastuu Agenda 2030:n toimeenpanosta on maiden hallituksilla, ja Suomessa Agenda 2030:n toimeenpanoa ohjaa kansallinen toimeenpanosuunnitelma. Suomi myös raportoi tavoitteiden edistymisestä säännöllisesti vapaaehtoisella maaraportilla (Voluntary National Review, VNR). Kaupungit ovat kuitenkin erittäin merkittäviä kestävän kehityksen toimijoita, ja suuri osa kestävän kehityksen tavoitteista on luonteeltaan sellaisia, että niihin vaikutetaan voimakkaimmin juuri paikallis- eli kuntatasolla. Siksi New York julkaisi ensimmäisenä kaupunkina VLR-raportin vuonna 2018 ja haastoi samalla muut kaupungit mukaan. Kaupungeissa tavoitteet on myös usein määritelty kunnianhimoisemmiksi kuin kansalliset tavoitteet, esimerkiksi hiilineutraaliuden osalta, ja kaupunkien on mahdollista olla kestävän kehityksen edelläkävijöitä.
Tämän raportin on koonnut Vantaan kaupungin sisäinen työryhmä, jossa oli edustajia kaikilta kaupungin toimialoilta. Lisäksi tietojen kokoamiseen ja toimien kuvauksien kirjoittamiseen osallistui useita muita kaupungin asiantuntijoita.
Vantaa kaupunkina
Vantaa on väkimäärältään Suomen neljänneksi suurin kaupunki, joka kasvaa vahvasti. Vuoden 2022 lopussa vantaalaisia oli 242 917. Väkiluku kasvaa Vantaalla ennen kaikkea maahanmuuton ansiosta; Vantaa onkin Suomen kansainvälisin kaupunki, vieraskielisiä eli muita kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia on väestöstä noin 23 prosenttia.
Vantaa sijaitsee Uudenmaan maakunnassa ja on osa pääkaupunkiseutua. Rajanaapureita ovat Helsinki, Espoo, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava ja Sipoo. Kaupunki on jaettu seitsemään suuralueeseen ja 61 kaupunginosaan. Hallinnollinen keskus sijaitsee Tikkurilassa, mutta Vantaalla ei ole vain yhtä keskustaa, vaan useita. Vantaalla sijaitsee myös Suomen ainoa kansainvälinen lentokenttä. Elinkeinorakenne on Vantaalla monipuolinen ja liikenneyhteydet erinomaiset. Rakennetun ympäristön lisäksi Vantaalla on laajoja viheralueita, ja useimmat vantaalaiset asuvat alle 300 metrin päässä virkistysalueesta.
Vantaa on innovatiivinen kaupunki, ja vuonna 2021 se voitti EU:n Rising Innovative Cities -palkinnon. Palkinnon taustalla on paljon työtä muun muassa hiilineutraalisuuden ja sosiaalisten innovaatioiden eteen. Visionsa mukaisesti Vantaa haluaa olla rohkea, rento ja viihtyisä, kestävyyden edelläkävijä.
Raportin toteutus ja rakenne
Tämän raportin laadintaan osallistui syksyllä 2022 perustettu vastuullisuustyöryhmä, jossa oli 13 jäsentä kaupungin eri toimialoilta, ja työtä koordinoi vastuullisuusasiantuntija. Raportin tiedonkeruuta varten järjestettiin ryhmähaastatteluita yhdessä Gaia Consulting Oy:n kanssa ja lähetettiin Webropol-kyselyitä kaupungin asiantuntijoille. Ryhmähaastattelut järjestettiin eri aihealueista, ja niiden sisältöjen suunnittelussa tukeuduttiin kestävän kehityksen toimikunnan Agenda 2030 -tiekarttaan ja sen aihekokonaisuuksiin. Raportin laadintaprosessissa hyödynnettiin myös viimeisimpiä kaupungin toimintaa kuvaavia ja ohjaavia ohjelmia, raportteja ja dokumentteja. Yksittäisten toimien osalta pyydettiin lisätietoja ja kuvaustekstejä useilta kaupungin asiantuntijoilta.
Vantaan kaupunkistrategiassa 2022–2025 on määritelty kuusi strategista painopistettä: Taloudellisesti kestävä ja elinvoimainen kaupunki, Hyvät asukaslähtöiset palvelut, Eriarvoistumisen estäminen, Resurssiviisas ja hiilineutraali Vantaa, Kukoistavat kaupunkikeskukset ja Merkityksellistä työtä vaikuttavalla johtamisella.
Painopisteiden lisäksi strategiaan on kirjattu viisi strategiateemaa, jotka toimivat strategian poikkihallinnollisen toteutuksen tukena ja jotka ohjaavat keskeisesti kaupungin kestävän kehityksen työtä. Jokaiselle strategiateemalle on määritelty sekä omat että yhteiset kestävän kehityksen tavoitteet. Teemat ovat laajoja, ja niiden pohjalle on määritelty haasteet, joihin kukin teema pyrkii vastaamaan. Lisäksi on määritelty strategiaa toteuttavat ohjelmat, jotka liittyvät kuhunkin strategiateemaan; ohjelmat laaditaan ja niitä seurataan poikkihallinnollisesti.
Tämän raportin rakenne seuraa strategiateemojen jaottelua. Kuten strategiassa, olemme tässä raportissa nostaneet jokaisen teeman alle ne kestävän kehityksen tavoitteet, joita kyseinen teema etupäässä edistää. Strategian listauksiin olemme tavoitteiden osalta tehneet myös joitakin lisäyksiä.
Strategiakauden teemat ja strategiassa niiden alle nimetyt kestävän kehityksen tavoitteet ovat:
Raporttia laatiessamme olemme pyrkineet luomaan kokonaiskäsityksen siitä, miten Vantaan kaupunki edistää kestävän kehityksen tavoitteita ja millaisia onnistumisia ja kehittämisen kohteita tähän työhön liittyy. Paljon tärkeitä toimia ja kehittämistyötä jää myös tämän raportin ulkopuolelle. Yhteen raporttiin ei voi sisällyttää kaikkia kaupungin kestävän kehityksen toimia, sillä kunnissa tehtävä perustyö, kuten koulutuksen järjestäminen, asukkaiden hyvinvoinnista ja elinympäristöstä huolehtiminen ja niin edelleen on kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista työtä. Olemme valinneet jokaisen strategiateeman alle erityisesti vuosina 2021 ja 2022 tehtyjä toimia, jotka ovat nostoja ja esimerkkejä siitä laajasta työstä, jota Vantaalla tehdään kestävän kehityksen eteen. Monet toimista olisi voitu sijoittaa useampaan teemaan ja ne vaikuttavat useampaan kestävän kehityksen tavoitteeseen.
Tämän raportin tarkoitus on paitsi kuvata tehtyjä toimia, myös nostaa esiin kehityskohtia ja tuoda esiin katvealueita, joita saattaa muodostua esimerkiksi strategiaa toteuttavien ohjelmien välimaastoon. On tärkeää tunnistaa kohdat, joissa erilaisilla tavoitteilla ja toimilla saattaa olla ristiriitaisia vaikutuksia, kun niitä tarkastellaan kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden näkökulmasta.
Raportin avulla lisätään tietoisuutta kestävän kehityksen tavoitteista kaupunkiorganisaation sisällä ja luodaan pohjaa vastuullisuustyön kehittämiselle. Nykyistä pitkäjänteisemmän ja systemaattisemman johtamisen ja koordinaation avulla vastuullisuustyötä on mahdollista kehittää koko organisaation ja toimialojen näkökulmasta. Kestävän kehityksen tavoitteiden etenemistä ei tähän mennessä ole seurattu raportointien välillä eikä niitä ole kytketty tiedolla johtamisen prosesseihin riittävällä tasolla. Vastuullisuustyön koordinaatioon ja kehittämiseen on tulossa merkittävä parannus vuonna 2023 uuden vakituisen vastuullisuusasiantuntijan vakanssin myötä. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat monitahoisia ja toisiinsa kytkeytyneitä, ja niihin liittyy erilaisia toimia eri toimialoilla. Toimialojen rajat ylittävä koordinaatio ja kehitystyö vaatii pysyviä rakenteita, johtamista, riittäviä resursseja ja sitoutumista niin johdon kuin kaikkien toimialojen taholta.