Nuorisorikollisuus ja jengiytyminen pohjoismaisissa kaupungeissa aiheena Nordic Safe Cities-verkoston konferenssissa

Vantaan kaupunki on jäsenenä vuonna 2016 perustetussa Nordic Safe Cities -verkostossa, joka keskittyy kaupunkien turvallisuuden vahvistamiseen pohjoismaisissa jäsenkaupungeissaan. Nuorisorikollisuus ja jengiytyminen ovat merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita kaikissa Pohjoismaissa. Haasteiden taltuttamiseksi tarvitaan pitkäjänteistä ennaltaehkäisevää perustyötä, hyviksi havaittuja kohdennettuja toimenpiteitä, uusia moniammatillisia toimintamalleja sekä strategista ja tavoitteellista yhteistyötä.

Pohjoismaisten kaupunkien turvallisuutta edistävä Nordic Safe Cities -verkosto kokoontui 8.–9.11. Vantaan Aviapoliksessa, jossa käytiin vilkasta keskustelua ajankohtaisista turvallisuusteemoista. Konferenssiin osallistui yli 120 henkilöä eri puolilta Pohjoismaita, mukana verkoston jäsenkaupunkien virkamiehiä, työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Tapahtuma tarjosi mahdollisuuden löytää uusia ratkaisuja ääriliikkeiden torjumiseksi ja demokratian turvaamiseksi pohjoismaisissa kaupungeissa. 

Konferenssin pääteemoina esillä olivat muun muassa ekstremismi, nuorisorikollisuus ja nuorten jengiytyminen. Ääriliikkeiden, nuorisorikollisuuden ja nuorisoväkivallan kasvu ovat huolestuttavia ilmiöitä, joihin haetaan ratkaisuja kaikissa Pohjoismaissa. Nuorisorikollisuuden ja jengiytymisen torjunta edellyttää laaja-alaista lähestymistapaa. Tarvitaan riittävästi tietoa näistä ilmiöistä, ja asiaa on tärkeää miettiä kokonaisuutena.

Toimintaympäristön muutos

Vantaan kaupungin toimintaympäristö on muuttumassa yhteiskunnan eriarvoistumisen, polarisaation ja segregaation kautta. Kouluterveyskyselyn mukaan valtaosa meidän nuoristamme voi hyvin. Nuorisorikollisuus ja katujengi-ilmiö ovat kuitenkin kasvussa, ja erityisesti Vantaa näyttäytyy muun muassa Itä-Uudenmaan poliisin tilastoissa huonona tilastokärkenä.

Kehitys on toki samansuuntaista muuallakin maassa. Tämä riski on tunnistettu niin kansallisissa, alueellisissa kuin paikallisissakin riskiarvioissa. Tilastollisesti kasvu on ollut erityisen suurta alle 15-vuotiaiden joukossa, ja yhä nuoremmat ovat ottaneet yhä vakavampaa väkivaltaa keinovalikoimaansa. Myös kouluterveyskyselyn tuloksista ilmenee, että yhä useampi nuori on kokenut väkivaltaa arjessaan. Lisäksi nuorten arjessa kouluarki ja vapaa-aika näyttäisivät sekoittuvan, koska vapaa-ajalla tapahtuneet välienselvittelyt jatkuvat usein koulupäivän aikana. 

Olisikin erittäin tärkeää taittaa tämä kasvu ja puuttua ilmiön juurisyihin. Ilmiön laajuuden takia tämä ei ole yhden tietyn toimijan ongelma, vaan kyseessä on kaupunginlaajuinen riski ja haaste, jonka hallintatoimenpiteitä tulisi suunnitella pitkäjänteisesti ja kaupunkitasoisesti.

Pitkäaikaisia ratkaisuja etsimässä

Nordic Safe Cities -verkoston konferenssissa voitiin vertailla samankaltaisuuksia ja eroja sekä haasteissa että ratkaisuissa pohjoismaisten kaupunkien välillä. Konferenssin keskusteluissa tuli ilmi pulma ongelman omistajuuden kanssa. Valtioilla, kaupungeilla, poliisilla, hyvinvointialueilla ja muilla toimijoilla tulee olla yhteinen tilannekuva ongelmasta, sen mittasuhteista ja merkityksestä sekä niistä keinoista, joilla tilanne käännetään parempaan. Vaikuttaaksemme tarvitsemme valtiotason ohjausta sekä yhteisesti sovittuja toimenpiteitä ja indikaattoreita. Niiden avulla tiedetään, mistä ongelmasta oikeasti puhutaan ja että meidän toimenpiteemme oikeasti vaikuttavat niin kuin me ajattelemme.

Keskustelussa nousi esille toisena tärkeänä aiheena tiedonvaihto eri toimijoiden välillä. Tiedonvaihdon suhteen on merkittäviä eroja kansallisessa lainsäädännössä. Viranomaisten välinen saumaton ja oikea-aikainen tiedonvaihto on äärimmäisen tärkeää. Suomessa on hyvin tarkkaan rajattu, mitä tietoa nuoresta saa jakaa ja kenen kanssa. Toinen ääripää on Tanskan malli, jossa voidaan jakaa hyvin yksityiskohtaista tietoa nuoren tilanteen aiheuttamasta huolesta niille toimijoille, jotka etsivät ratkaisuja tilanteeseen.

Toimijoiden mahdollisuudet reagoida ongelmiin ovat hyvin rajalliset, jos viranomaiset eivät voi virallisesti vaihtaa nuorta koskevia tietoja keskenään tai jos he eivät pysty käsittelemään yhtä aikaa useamman nuoren asiaa rikos- tai kiusaamisasioissa. Lisäksi Suomessa ollaan kovin ihastuneita hankkeisiin, mutta hankkeista muodostuu harvoin pysyvää toimintaa. Lyhytaikaisilla hankkeilla on hyvin vaikea saada pitkäjänteisiä tuloksia. Tarvitaan vakautta olemassa oleviin yhteistyömuotoihin ja peruspalveluihin.

"Perusasiat kuntoon ja tehdään oikeasti se mikä luvataan!"

Nuorisorikollisuuden osalta vaikuttaisi siltä, että alueellisella ja taloudellisella yhteisöjen segregaatiolla on suuri vaikutus ongelman syntyyn. Silti lähes kaikki suunnitelluista toimenpiteistä pohjautuvat yksilöiden rajoittamiseen, kiinniottamiseen, tutkimiseen ja rangaistuksiin.

Monesti kuullaan kysyttävän, mitkä toimenpiteet ovat meidän tilanteessamme oikeat. Muissa Pohjoismaissa mietitään paljon enemmän pehmeitä keinoja sillä ajatuksella, että ”ei puhuta nuorille kuin rikollisille ennen kuin ne ovat tehneet rikoksia”. Tarvitaan kunnianhimoa tekemisen tasoon ja siihen, miten rakennamme hyvinvointia ja yhteisöjä. Kaupungin peruspalvelut ja alueiden segregaatiota ehkäisevä tekeminen ovat avainasemassa nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi tarvitaan uusia tapoja tehdä jalkautuvaa moniammatillista työtä ja kohdennettuja toimenpiteitä.  

Nordic Safe Cities -verkoston konferenssin “Big bold idea!” nuorisorikollisuuden ja nuorison jengiytymiskehityksen ehkäisemiseksi on ”Perusasiat kuntoon ja tehdään oikeasti se mikä luvataan!” Vantaan tulisi omien arvojensa mukaisesti tehdä rohkeasti pitkäaikaisia ja suunniteltuja toimenpiteitä uudella tavalla kriittisissä kaupunginosissa ja tehdä yhteistyötä paremmaksi sekä viranomaisten että muiden toimijoiden välillä.

Kaiken kaikkiaan Nordic Safe Cities -verkoston konferenssi tarjosi Pohjoismaiden kaupungeille arvokkaan tilaisuuden jakaa kokemuksiaan, oppia uutta ja löytää yhteisiä ratkaisuja turvallisuuskysymyksiin. Vantaa jatkaa aktiivista osallistumistaan verkoston toimintaan edistääkseen kotimaista ja kansainvälistä turvallisuutta.

– Markus Hammarström, Vantaan kaupungin turvallisuuspäällikkö