Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2025 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2025–2028
Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 18. marraskuuta vuoden 2025 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2025–2028 sekä vuoden 2025 tulovero- ja kiinteistöveroprosentit. Ratikka on Vantaan lähivuosien suurin investointi
Vuoden 2025 talousarvion keskeinen painopiste on menokasvun hillitseminen. Taloustilanne on Suomessa vähitellen kääntymässä positiivisempaan suuntaan, mutta sen vaikutukset kuntiin näkyvät vasta myöhemmin.
Vuoden 2025 alussa voimaan astuva TE-uudistus nostaa kaupungin kustannuksia, mutta myös vastaavasti kaupungin saamia valtionosuuksia.
Talousarviossa lisäpanostuksia kouluruokaan, monikielisten oppijoiden tukeen sekä nuorisotyöhön
Vantaan investoinnit ovat lähivuosina poikkeuksellisen suuria. Niistä merkittävin on Vantaan ratikka. Lisäpanostuksia tehdään erityisesti kouluruoan parantamiseen, monikielisten oppijoiden tukeen ja nuorisotyöhön.
Kokouksessa hyväksyttiin myös tulovero- ja kiinteistöveroprosentit vuodelle 2025. Veroprosentteihin ei tehty muutoksia vaan veroprosentit pysyvät vuoden 2024 tasolla.
Työllisyyden ja kotoutumisen palveluja ohjaa uusi elinvoima- ja työllisyysjaosto
Valtion TE-palvelut siirtyvät vuoden vaihtuessa kuntien muodostamien työllisyysalueiden hoidettavaksi. Samaan aikaan uudistuksen kanssa tulee voimaan kotoutumislain kokonaisuudistus.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan, että uusien palvelujen ohjaamista ja seuraamista varten perustetaan uusi elinvoima- ja työllisyysjaosto.
Kivistön Onnenkiven, Muuran ja Veromiehen Manttaalitien asemakaavoilla rakennetaan kestävää ja viihtyisää kaupunkia
Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin Kivistön Onnenkiven, Muuran kaupunkikylien sekä Veromiehen Manttaalitien asemakaavamuutokset.
Kivistön Onnenkiven asemakaavalla laajennetaan Kivistön keskustaa Kehäradan eteläpuolen vielä rakentamattomalle alueelle sekä mahdollistetaan palveluita ja koteja noin 800 asukkaalle. Suunnitelmalla rakennetaan kestävää ja resurssiviisasta kaupunkia: elävää ja urbaania keskusta-aluetta, jossa kävely-ympäristö ja vehreys tulevat ensin.
Muuran kaupunkikylät 2 on Muuran alueen toinen asemakaavan muutos, joka toteuttaa Muuran kaavaluonnoksen tavoitetta tunnistettavasta, viihtyisästä ja yhteisöllisistä kaupunkikylistä koostuvasta uudesta asuinalueesta. Asemakaavalla kaavoitetaan Muuran keskustan länsipuoliset korttelit kaupallisine palveluineen, kaksi talvikylään kuuluvaa asuinkorttelia, Muuran yhtenäiskoulun, päiväkodin ja liikuntahallin kortteli, osa Aurtuapuistoa sekä aukio- ja katualueita. Lisäksi muutetaan osia teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueista katualueeksi.
Veromiehen Manttaalitien asemakaavan muutoksella mahdollistetaan alueen rakentaminen tehokkaiksi kaupunkikeskustakortteleiksi. Kortteleihin sijoittuu asumista, sekä liike- ja toimistotiloja. Kortteleiden väliin tulee uusi kevyen liikenteen yhteys. Osa tiealueesta ja entisestä korttelialueesta muutetaan puistoksi ja liitetään osaksi Annefredinpuistoa.
Kokouksessa käsiteltiin myös valtuutettujen tekemiä aloitteita koskien kaupunkikulttuurilavoja, Linnaistenmetsää, kaupungin mobiilisovellusta, perusopetuksen ryhmäkokoja, korruption vastaista toimintaohjelmaa, asuntorakentamisen edistämistä, sairauspoissaoloja, Vetokannaksen kunnostamista, Itä-Hakkilan varhaiskasvatuksen lisätilaa, päiväkotien paahteisia pihoja ja esiintymislavoja.