Uuden äärellä, muttei ihan kuitenkaan

Aloitimme työmme projektikoordinaattoreina syksyllä 2025. Istahdimme samaan pieneen toimistoon tuntematta toisiamme, tehtävänä työpajatoiminnan kehittämishankkeen tavoitteiden mukaiset toimet. Vantaan väestöstä arviolta n. 30% on muun kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia. Ennusteena onkin, että tulevaisuudessa luku tulee nousemaan 50%. On siis ilmeistä, että tarve kasvaa, mutta myös tarpeeseen vastaamista tulee kasvattaa. Ja siksi olemme nyt tässä, sen uuden, mutta vanhan äärellä. 

Heti alkuun kävi selväksi että olemme toiminnan ja vision ihmisiä, koemme tärkeänä tehdä työtä laadukkaasti, tehokkaasti ja konkreettiseen ytimeen pureutuen, sekä meillä on luovaa ja kokeilevaa intoa, millä lähteä pilotoimaan uudenlaisia toimintoja ja luomaan yhteistyön polkuja, jotta jokainen vantaalainen nuori aikuinen voisi löytää omanlaisen  palvelupolkunsa.  

Nuorten työpajatoiminnassa tuetaan nuorten arjen hallintaa, työ- ja kouluelämätaitoja sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kaiken sen rinnalla, työpajatoiminta parhaillaan tukee yksilön kotoutumista ja kielitaidon vahvistumista.

Olemme aloittaneet kehittämishankkeen  projektikoordinaattoreina kehitystyön parissa, jossa tavoitteemme on tehdä toiminnasta saavutettavampaa ja luoda verkostoja, sekä kaksisuuntaisempaa yhteistyötä. Työllämme tahdomme vastata tarpeeseen, kuten kielitietoisemman työn tukemiseen työpajoilla. 

Lähdimme liikkeelle työpajaohjaajien kyselystä aiheen ympärillä, mitä kaivataan muunkielisten ohjauksen helpottamiseksi, mitä tukea ja millaista koulutusta? Uudenlaista työtapaa voi lähteä suunnittelemaan vasta kun on tieto siitä mikä on ongelmallista ja mihin tulisi löytää ratkaisu. Kyselystä nousi tarve selkokieliselle materiaalille eritoten perehdytyksessä. Kaikki perehdytysmateriaali ja yksilökeskustelujen pohjat on nyt selkokielistetty, ja käytössä työpajoilla. Ne palvelevat muitakin nuoria, sillä mitä selkeämpi viesti, sitä helpompaa kaikkien se on sisäistää.  

Olimme myös tukena työpajojen uusien nuorten aloituspäivissä, kun oli tarve. Näin pystymme keskittymään nuoriin, jotka tarvitsevat kielellistä tukea. 

Verkostojen vahvistaminen 

Verkostoja on vahvistettu monialaisesti pitkin syksyä. Mm. monikulttuurisissa järjestöissä vierailemalla, yhdessä Riikka Palonevan ja Jenni Passojan kanssa, hallinnosta. Tapaamisissa on kuultu toiminnasta ja niiden haasteista sekä tarpeista. Palveluohjauksen vuoksi tärkeää on tulla tutuksi ja vahvistaa tietoa siitä mitä työpajatoiminta voi tarjota, sekä siirtää tietoa meille nuoren ohjaamiseen järjestöjen suuntaan.  

Olemme olleet pääkaupunkiseudun työpajatoiminnan verkostossa mukana, ja siellä huomattu miten Vantaan tapa tehdä kehittämistyötä nopealla aikataululla on kiinnostava ilmiö muuallakin. Muunkielisten palveluiden saavutettavuus on koko pääkaupunkiseudun tärkeä kysymys mihin pitää vastata. Kehittämishankkeen toimet ovat siksikin kiinnostaneet kollegoita.  

Hankkeen suunnitelmassa on ollut Aikuisopiston yhteistyön vahvistaminen. Olemme tavanneet aikuisten perusopetuksen väkeä, ja pohtineet minkälainen yhteistyö olisi tarpeellista, ja syksyn aikana kävimme esittelemässä toimintaa yhdessä etsivän nuorisotyön kanssa nuorten KOTONA-koulutuksen ryhmässä. Tavoitteena on, että nuoria tuodaan kurkistuksiin tutustumaan työpajoihin ja me käymme esittelemässä toiminnallisin menetelmin NAPin palveluita.  

Olemme halunneet tehdä kaiken toiminnalliseksi ja osallistavaksi työpajapedagogiikan mukaisesti, jotta saamme välitettyä toiminnan todellisen luonteen kieltä opiskeleville nuorille. Aikuisopistolle tutuksi tuleminen sosiaalipedagoginen oppiminen- tulokulmalla nähdään tärkeäksi. Työpajatoiminta on yksi kotouttamisen muoto, sen näkökulman terävöittäminen olisi tärkeää, sekä toiminnallisen oppimisen ympäristö, mikä auttaa opiskelu- ja työelämävalmiuksien kehittymisessä.  

Kielikahvila  

Yksi tärkeä painopiste on ollut kielikahvilan pilotinti työpajoilla. Pajajakson aikana nuorilla on yksilövalmentajien vetämiä teemaryhmiä eri aihealueista, kuten mm. vahvuudet, työelämätaidot, asuminen, tuet ja opiskelu. Me lähdimme yhdessä erityisopettaja Evan kanssa räätälöimään samoista teemoista selkokielistä ja toiminnallista ryhmää, mikä kokoontui kuusi kertaa syksyn aikana. Tässä tilanteessa on järkevintä integroida kielen harjoittelu työpajatoiminnan sisälle, rakenteeseen ja näin kokeilla millainen tuki siitä nuorille on.  

Tavoiteena on työpajatoiminnan näköinen kielituen ryhmä, minkä sisällöt on osittain yhteiskehittämisen keinoin laadittuja ja testattuja. Joustavuus toiminnan suunnittelussa ja sen aktiivivaiheessa on oleellista, jotta osataan toimia tarvelähtöisesti alusta loppuun. On mietittävä tarkkaan minkälaiset tehtävät ja toiminnan muodot on tehokkaita sekä mielekkäitä nuorille, onnistumisen kokemukset kärkenä.

 Yhteisöllinen vahvistuminen ja sitä kautta kielen käytön rohkeus on tärkeä osa voimaantumista ja näin yksilön toimintakyvyn vahvistamista omannäköisen elämän saavuttamisessa.  

Kielikahvilan vaikuttavuuden arviointi ja yhteiskehittämisen struktuurit ovat suunnitelmissa selkeyttää. Kielikahvila tulee pysymään myös kevään ajan osana teemaryhmiä, mukautuen ja keskittyen ajankohtaisiin aiheisiin sekä tarvelähtöisiin kokonaisuuksiin. Lisäämme kulttuuriaiheita ja luontoretkiä ohjelmaan, jotta saamme rikastettua nuorten kokemuksellista oppimista.   

Työpajojen henkilöstön työn tukeminen ja koulutus 

Jotta kieli- ja kulttuuritietoisen toiminnan juurruttamista saataisiin aktiivisesti edistettyä, piti vastata myös henkilöstön tukemiseen arjessa. Yhtenä osana tätä oli aiemmin mainitut aloituspäivien läsnäolo. Aloituksessa ohjattavat ovat kuitenkin vielä täysin uusia koko työpaja yhteisölle sekä ohjaajille, jonka vuoksi myöhemmin heräsi tarve kuulla tasaisesti nuorten tilanteista pajoilla. Ei kuitenkaan olisi ollut tehokasta tai järkevää kartoittaa erikseen ohjaajilta yksittäisten nuorten tilanteita, jonka vuoksi liityimme tukitiimeihin. Tukitiimien tarkoitus on yhdessä valmennuspalveluiden ja työpajaohjaajien välillä keskustella tulevista pajanuorista, nykyisten pajanuorten tilanteista, sekä heidän jatkostaan. 

Henkilöstön kouluttaminen kulttuurisensitiivisen työn ammattilaisiksi on myös keskeistä. Suunnitelmissa on kutsua ulkopuolinen asiantuntija puhumaan aiheesta jonka jälkeen työpajamainen työskentely sekä säännöllinen keskustelu aiheen tiimoilta ovat olennaisia ammatillisen kehittymisen kannalta.  

Kehittämistyö jatkuu keväällä 2026 ja muotoutuu yhdessä nuorten, ohjaajien ja verkostojen kanssa. Tavoitteenamme on jatkaa kokeilevaa, rohkeaa ja tarvelähtöistä työtä, jossa kieli- ja kulttuuritietoinen toiminta juurtuu pysyväksi osaksi työpajojen arkea. Kun rakenteet tukevat ymmärrettävyyttä, kohtaamista ja yhteisöllisyyttä, syntyy tilaa luottamukselle ja kasvulle. Vantaan nuorten työpajoista halutaan Suomen monikulttuurisimman kunnan näköinen, ja kehittämismyönteisen työyhteisön kanssa sen rakentaminen on innostavaa.  

Juuri tässä on mahdollisuus: rakentaa tulevaisuuden työpajatoimintaa, jossa jokaisella nuorella on aidosti mahdollisuus löytää oma polkunsa ja tulla nähdyksi omana itsenään. 

Kirjoittajana nuorten työpajatoiminnan projektikoordinaattorit  

Janna Sahlman ja Jennika Eskola